Vähäkalaisia reissuja

Muutamia reissuja taas tullut tehtyä. Sama linja on jatkunut kun mikä on vallinnut jo koko talven. Eli yritys on kovaa ja jäällä tulee käytyä paljon mutta onnistumista ei vain ole tullut. Perusreissu viime aikoina on ollut sellainen että ensin on ajettu autolla ties kuinka kauas, sitten kävelty jäällä useita kilometrejä ja kairattu kymmeniä reikiä, ja saalis jäänyt todella heikoksi. Silppua saisi kyllä joistakin paikoista vetää tasurillakin niin paljon kuin jaksaa mutta se ei enää kiinnosta. Ison ahvenen pilkintä on se minun juttu. Töitä täytyy tehdä, ehkä se vielä joskus palkitsee. Eihän tämä liian helppoa saa ollakaan, muuten menisi maku koko touhusta. ;)

Viime viikolla tuli heitettyä pari pitkää ja raskasta päivää projektijärvelle. Ensimmäinen päivä starttasi mukavasti kun kohdealueella näkyi menevän railoa ristiin rastiin. Fiilikset katossa lähdin näitä railoja rei´ittämään, nyt jos koskaan löytyy kalaa! Heti ensimmäisellä reiällä olikin elämää, pientä ahventa oli alla ja muutaman 50-100 g ahvenen sain siitä heti. Yllättävän hyvin ottivat isoonkin tasuriin.

Nopeasti jatkoin matkaa kauemmas selälle. Alle 10 m vedessä tuntui olevan paljon pientä jotka hakkasivat tasuria joten matka jatkui nopeasti syvemmille vesille. Suurimman osan päivästä rei´ittelin sellaista 10-11 m loivaa harjannetta niitä karkeampia ahvenia etsien. Mutta eihän niitä taaskaan löytynyt. Yksi reikä keskeltä ei mitään antoi yhtäkkiä kymmenkunta sinttiä Eepen seiskaplussalla, joukossa yksi juuri fileoitavan kokoinen 200 g ahven.

Päivä alkoi olla jo pitkällä kun huomasin kauempana selällä mukavan pystyrailon ja painoin vielä sinne. Sama menestys jatkui eli pieniä ahvenia löytyi sieltä täältä. Kaikkeni antaneena palasin iltahämärissä takaisin autolle. Päivän saalis parikymmentä pientä ahventa. Fileerausveistä ei tämänkään reissun jälkeen juuri tarvinnut esille kaivaa mutta ainakin kissa oli tyytyväinen. :)

Pari päivää myöhemmin lähdin uudella innolla jäälle. Tällä kertaa mielessä oli railontynkä josta sain pari 200-300 g ahventa muutama päivä aiemmin. Päätin suunnata samoille kulmille mutta panostaa reilusti syvempiin, 10-20 m vesiin. Railolla ei tuntunut kovin paljon elämää olevan. Matalasta alle 10 m vedestä tuli joitakin pieniä ahvenia. 

Yhdellä reiällä kympin vedellä näkyi kaiussa vähän eloa. Kaiusta näin että alla oli kolme kalaa mutta kovin jäätävällä otilla ne eivät olleet. Kovasti kikkailemalla sain kuitenkin jokaisen niistä poimittua ylös. Lämmitti mieltä kun sai nuo ronkittua vaikkei tuon isompia olleetkaan (150-200 g).

12-20 m penkasta löytyi välivedestä isoja lauttoja pikkukalaa, varmaankin kuoretta. Ahvenia ei kuitenkaan paikalla tuntunut olevan. Yksi lupaava nousu oli 16 m vedellä kun pohjasta lähti selkeästi silppuahventa paksumpi viiva nousemaan tasuria kohti. Vähän ennen tasuria se kuitenkin kääntyi takaisin pohjaan eikä enää näyttäytynyt. Ei mikään jäätävän iso, mutta jos oli ahven niin saattoi hyvin olla puolen kilon kala.

Puolen päivän jälkeen bongasin kartalta mukavan näköisen 14 m tasanteen jonka päätin käydä kopaisemassa. Aloitin huvikseni reilusti matalammasta, 6 metrin vedeltä tarkoituksena edetä siitä pikkuhiljaa kohti tasannetta. Ekalla reiällä matalassa oli heti eloa, ensimmäinen ahven nousi tasuria katsomaan kun vielä lapoin sohjoa avannosta. Muutaman ahvenen sain tästä heti mutta kokoluokka oli tuttua 50 grammaista. Jatkoin kohti syvempiä vesiä. Kaiussa ei näkynyt hetkeen mitään elonmerkkejä. Tasanteelle päästyäni alkoi välivedessä näkyä taas hyviä pikkukalaparvia mutta kohdekaloista ei mitään merkkiä. Iltapäivän viimeiset hetket kuluivat taas kerran tyhjää pyytäessä ja vähän ennen hämärää lähdin hiippailemaan rantaa kohti.

Sunnuntaina päätin pitkästä aikaa lähteä tutulle pikkujärvelle josta olen välillä joitakin parempia ahvenia saanut. Mittari näytti aamulla lähtiessä -16, tuntui aika raikkaalta edellispäivien plussakelien jälkeen. Hieno aurinkoinen päivä tulossa!

Aamuhämärissä olin jo jäällä. Pettymys valtasi mielen nopeasti, vanhoja pilkkireikiä näkyi olevan siellä täällä reilusti. Osa ihan tuoreitakin. Hyvä fiilis lässähti välittömästi, yleensä tuolla on saanut pilkkiä ihan rauhassa mutta nyt näköjään muutkin ovat löytäneet tuonne. Päätin silti yrittää. Ensimmäinen reikä vakiopaikkaan oli tärpitön, mutta seuraavalla reiällä näkyi kaiussa eloa. Kohta Pääevän kevennettyyn pamautettiin rajusti välivedestä ja laji oli helppo päätellä tärpin perusteella. 

Haukihan se.

Muutama lisäreikä alueelle mutta kaloja ei kuulunut. Kaiussa näkyi välillä jotain mutta yhtään kunnon nousua ei tullut. Järvelle ilmestyi toinenkin pilkkimies lähistölle joten päätin vaihtaa paikkaa.

Pari mottista

Suunnistin pienen lahdukan suulle josta en ole aikaisempina talvina mitään saanut mutta tänä talvena yhdellä reissulla sain ainoat kalat siitä. Heti ekalla reiällä neljän metrin vedellä hauki iski Perzan karvapyrstöön välivedestä. Tuon jälkeen tein huvikseen muutaman reiän matalampaan parin metrin veteen kun niistä syvyyksistä on välillä löytynyt pieniä "ajoparvia". Ei näkynyt ahvenia matalassa, mutta pakollinen hauki iski yhdeltä reiältä ja irtosi avannossa. Vaikutti normipäivältä tuolla järvellä, enemmän haukia kuin ahvenia. :D Palasin neljän metrin veteen ja vihdoin alkoi kaiussakin näkyä liikettä. Nättejä ahvenia oli selkeästi useampia alla mutta otti oli todella nihkeää. Pari ahventa sain siitä Perzan karvapyrstöllä härnättyä, sitten ne hävisivät. 

Muutaman reiän vielä pilkin ilman kalahavaintoja ja mielessä alkoi kypsyä ajatus järven vaihdosta. Päätin lähteä käymään eräällä järvellä josta olen joskus jotain saanut. No eihän sinne autoa saanut parkkiin vakiopaikkaan joten plan b takataskusta. Päätin suunnata pikkujärvelle joka antoi ensijäillä hyvät merkit, vaikka sinne ajomatkaa vähän tuleekin. Eipä ollut viimeistä tien pätkää aurattu joten jäi menemättä sinnekin... Tässä vaiheessa alkoi olla jo luovutus mielessä kun ei taas oikein mennyt niinkuin piti. :D Päätin kuitenkin suunnata eräälle isomman järven lahdelle jossa en ole ikinä ennen käynyt. Pari tuntia pilkin siellä hienossa auringonpaisteessa mutta tärppiäkään en saanut. Sitten oli aika lopettaa siltä päivältä. Kaksi haukea + kaksi ahventa oli siis päivän saldo.

Eilen lähdettiin pitkästä aikaa kaverin kanssa kirkkaita selkävesiä kohti. Aamuhämärissä lähdettiin ajamaan kohteeseen. Tällä kertaa päästiin autolla jäälle joten ei tullut hiki kävellessä. Puoli yhdeksän maissa tipahti tasurit avantoon ja kalaa alkoi näkyä kaiussa heti. Tärppejä tuli harvakseltaan ja pieniä ahvenia napsui sieltä täältä. Isommista ei kuitenkaan havaintoja. 

Eräällä reiällä tapahtui jotain ikimuistoista kun päätin kokeilla vaihteeksi pienempää tasuria. Laitoin Sillin Tupsluikin uimaan ja sainkin sillä heti välivedestä n. 150 g ahvenen. Sen jälkeen pudotin tasurin metrin pohjan yläpuolelle ja sain kaiusta seurata kuinka viiva irtosi pohjasta ja lähti nousemaan kohti tasuria. Pienet väristykset ja kiinni oli! Kohta näkyi avannossa kirkasta kylkeä ja särki pyörähti jäälle, vatsakoukun jokainen haara tiukasti suussa kiinni. :D Näköjään tällä hetkellä saa helpommin tasurilla särjen kuin ison ahvenen....

Tasurisärki!

Loppupäivä meni samoissa merkeissä, pientä ahventa sieltä täältä. Isommista ei mitään havaintoa. Muutkin pilkkijät tuntuivat liikkuvan aika paljon ja kaikki lähtivät jo aikaisin pois joten ei tainnut olla mikään maaginen päivä. Pois lähtö ei meillä sujunut ihan suunnitelmien mukaan, matkan varrelle oli päivän mittaan tullut uusi railo joten ei päästy samaa reittiä takaisin. Piti siis ajaa järven poikki vastarannalle josta päästiin vihdoin rantaan.

-Suurkalastaja