Viime päivinä on alkanut kuitenkin jo sen verran polttelemaan päästä merelle että ihan pahaa teki olla koulussa. Tilannetta ei helpottanut yhtään se että Facebookin Hauenkalastajat-ryhmässä on saanut joka päivä katsella kuvia suurhauista joita on nosteltu pitkin rannikkoa.
Tänään pääsin koulusta jo ennen puolta päivää, joten loppupäivän ohjelmaa ei tarvinnut pitkään miettiä. Vesille!!! Kelluntarenkaan pumppu oli jäänyt viime reissulla Kabanossin autoon mutta onneksi Iso J lupasi lainata omaansa joten pääsin lähtemään. Kiitokset siitä Iso Jiille! :) Kaikki kamat oli olevinaan jo pakattu autoon mutta niin vain yhtäkkiä matkalla tajusin että prkl, vavat taisi muuten jäädä koristamaan huoneen nurkkaa. Ei muutakun U-käännös ja niitä hakemaan....
Vihdoin ja viimein pääsin kohteeseen. Autoa ei saa tuolla ihan lähelle rantaa joten kellurengas selkään ja viimeiset pari kilometriä taittuivat kävellen. Puoli kahden maissa pääsin aloittamaan kalastuksen. Fiilis oli hieno, pitkästä aikaa vesillä, taivas pilvessä, vesi sopivan kirkasta ja tuuli puhalteli mukavasti lahteen.
Siiman päähän pääsi juuri valmistunut chartti-valkoinen slinky ja muutaman heiton jälkeen oli avauskala siiman päässä. Ja kohta toinen. Hyvin lähti siis reissu käyntiin! Suurempi noista avauskaloista oli hyvin tankannut kolmosen kala. Heitin lahden perukan läpi ja tein siirtymän tuulen yläpuolelle jotta pääsen myötätuuleen kalastamaan lahden toista reunaa. Siiman päähän vaihtui PuMu slinky ja parin heiton päästä pitkään stoppiin niitattiin ankarasti, reilu kakkosen kala. Vaasalainen hauenkalastaja olisi tässä vaiheessa tokaissut että tempaisi huolella mökkiin, sen verran syvältä sai slinkyä kaivaa.
Hetken aikaa kului tyhjää heittäessä. Vaihtelin eri värisiä slinkyjä siiman päähän mutta tärppejä ei vain tullut. Jossain vaiheessa vuorossa oli chartti-pinkki ja hetken aikaa ehdin silläkin heittää kunnes kaislanreunasta polkaistiin rajusti. Nyt on hyvä! Samantien kala irtosikin jättäen mukavat traktorinrenkaat pinnalle. Se oli iso....
Tästä lannistuneena päätin pitää lyhyen evästauon ja antaa paikan rauhoittua hetken.
Tauon jälkeen vaihdoin PuMua siiman päähän ja jatkoin vispaamista. Heti alkoi tapahtua. Ensin karkuutus ja paikkoheittoon otti n. 1,5 kg hauki jonka koppasin mukaan ruokakalaksi.
Sitten oli edessä sama kohta jossa hetki sitten oli tuo iso kiinni. Heitto kaislan reunaan ja hidasta uittoa. Pitkään stoppiin otti taas mutta irtosi heti vastarissa. Se oli selkeästi iso kala ja kädet täristen paikkoheittoa kehiin. Jälleen pitkään stoppiin jäätävä kiskaisu, ja nyt pysyi! Aivan selkeä suurhauki riehui siiman päässä ja rauhallisen väännön jälkeen sain sen liplockiin. Kala pussiin ja rantaan.
Mittaa löytyi 106 cm ja painoa suht normikuntoisella kalalla 8,6 kg. Muutaman kuvan jälkeen kala pääsi takaisin valmistautumaan kutuun.
Tässä vaiheessa fiilikset oli aika katossa, kevään ensimmäinen suurhauki perholla! Soittelin Kabanossille väliaikatietoja ja palailin takaisin kaislanreunaan.
Ja kohta oli taas kala kiinni, normikokoa eli n. 1,5 kg. Vähän matkaa eteenpäin ja PuMu-slinkyyn nakersi taas. Voiko tää olla totta, taas hyvä kala kiinni! Kala käyttäytyi alkuun rauhallisesti mutta renkaan vieressä riemastui ja kiskaisi kerralla n. 15 m narua pihalle. Tuon jälkeen se sitten antautuikin melko nopeasti liplockiin ja pääsi samaa kyytiä pussiin. Rannalle nopeasti ottamaan mitat, 7,5 kg/102 cm. Asiallista!
Ja kalastus jatkui. Hetken matkaa heitin tyhjää kunnes tuulen alta löytyi hyvä keskittymä ja sain siitä lyhyeen hetkeen useamman tapahtuman mutta tartuttaminen tuotti todella suuria vaikeuksia ja lähes kaikki irtosivat. Myös se suurin, hyvin todennäköinen suurhauki joka riehui siiman päässä muutaman sekunnin. Siinä oli paikka mutta ei uponnut tällä kertaa. :)
Päätin käydä kopaisemassa lahden suulta lyhyen pätkän jota en ollut vielä heittänyt. Selkeästi rauhallisempaa oli siellä, yhden puikkarin sain ja toisen karkuutin. Palailin takaisin parhaiten tapahtumia antaneelle pätkälle lahden perukalle tuulen alle ajatuksena hieroa sitä tarkasti läpi loppureissun ajan, aikaa ei nimittäin enää hirveästi ollut jäljellä.
Kokeilin vaihteeksi vähän räikeämpää väritystä ja sini-kelta-pinkki slinky antoikin nopeaan tahtiin pari tapahtumaa. Luotto ei kuitenkaan riittänyt muihin väreihin joten kohta siiman päähän pääsi taas päivän kovin väri eli PuMu. Siihen alkoikin paukkua heti. Ensin parin kilon kala ja kohta nelonen. Sitten pitkä heitto tynkäkaislan sekaan ja todella näyttävä tärppi kun vitosen kala löi perhoon kiinni ihan pinnan tuntumasta. On tää hienoo!
Kampasin tarkasti kohtaa josta hetkeä aiemmin karkuutin ison kalan. Tarkka kalastus palkittiin vihdoin raskaalla tärpillä ja komea kala tuli pintaan riehumaan. Jos ei ihan suurhauki niin ei ainakaan kaukana ole! Valitettavasti tämäkin irtosi ja vähän meinasi jo harmittaa. Onneksi vain meinasi, niin huikea päivä jo ollut omalla mittapuulla ettei tätä enää pilaa mikään! :) Tässä vaiheessa saldo oli 16 kpl ylös asti joista kaksi yli metrin.
Kello kävi armottomasti ja hämärä alkoi pikkuhiljaa painaa päälle. Kohta täytyy lopettaa, edessä on kuitenkin vielä parin kilometrin kävely autolle. Vielä oli kuitenkin pakko heittää hetki, sen verran kovasti poltteli. Päätin että heitän vielä kerran tuon kuumimman pätkän läpi, vaikka olin se jo heittänyt ties miten monta kertaa. Nyt siiman päähän vaihtui PuMun tilalle chartti-pinkki slinky, josko värinvaihto auttaisi?
Kohta alkoikin tapahtumaan kun kaikesta päätellen nätti kala pyörähti perhon perässä tynkäkaislan seassa mutta ei ottanut. Pari paikkoheittoa ei auttanut asiaa, tärppiä ei vain tullut. Hieman pettyneenä heitin muutaman metrin sivuun ja silloin lähdettiin slinkyä kuskaamaan ison kalan otteilla. Kalalla oli ihan mukavasti menohaluja veden lämpöihin nähden. Ensimmäisen näköhavainnon jälkeen oli heti selvää että nyt on päivän paras kyllä siiman päässä. Ei taida ihan kymppiä olla mutta iso joka tapauksessa! Pientä jännitystä aiheutti se että kala oli hyvin heikosti suupielestä kiinni, yksikin päänravistus pinnassa ja peli olisi todennäköisesti pelattu. Sydän hakkasi kun varovasti uittelin kalaa kohti rengasta. Mutta aina se lähti... Vihdoin sain kalan liplockiin ja siitä suoraan pussiin. Kala ravisti liplockissa pari kertaa ja perho irtosi samantien. Huhhuh kun oli lähellä! :)
Rannassa kalan mitoiksi selvisi 9,4 kg/108 cm. Ei siis mikään armoton mätitankkeri vaan aika normaalikuntoinen merihauki. Aivan maaginen fiilis, päivän kolmas suurhauki!
Hetken mietin lopettavani tuohon mutta sen verran pahasti vielä kuumotteli että pakko oli käydä muutama heitto heittämässä. Sitten saikin lopettaa hyvillä mielin ja lähteä hapottavalle paluumatkalle. Kuutisen tuntia tuli siis vesillä oltua ja 17 haukea kävi irroitettavana. Parhaina 9,4 kg/108 cm, 8,6 kg/106 cm, 7,5 kg/102 cm, n. vitonen, pari nelosta jne.... Kaiken kaikkiaan täydellinen päivä, pääsiäisloma sai hyvän alun! :)
-Suurkalastaja
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti