9.-14.10. Kuusi päivää järvillä

Kabanossin kanssa lähdettiin muutamaksi päiväksi tutkimaan pieniä järviä, kohdekalana tietysti hauki ja pienoisena tavoitteena löytää jostain suurhauki. Suunnitelmana oli kalastaa neljää eri pikkujärveä. Kaikki järvet olivat mielenkiintoisia ja potentiaalisia suurhaukijärviä. Kabanossi oli aiemmin käynyt näistä järvistä kolmella ja itse kahdella, näistä järvistä kaksi oli jo näyttänyt potentiaalinsa suurhaukien suhteen vaikka olimme käyneet niillä hyvin vähän. Yksi järvistä oli molemmille ihan uusi paikka. Reissua oli suunniteltu pitkään ja fiilis oli korkealla kun torstai-iltana tehtiin viimeiset viritykset välineille, pakattiin auto ja lyötiin vene kärryyn.

Perjantai 9.10.

Kello soi aamulla kuuden aikoihin ja heti virkeänä ylös vaikka unta oli alla vain muutama hassu tunti. Ulkona oli lähemmäs kymmenen astetta pakkasta, päivästä oli tulossa kirkas ja vähätuulinen. Olosuhteet olivat sellaiset että jos olisimme olleet menossa merelle, olisin jo varautunut mahdolliseen mp-päivään. Nyt auton nokka oli kuitenkin kohti uutta järveä ja fiilis hyvä ja ehkä vähän odottavainen, millainen järvi on ja mitä sieltä löytyy? Usein uudelle paikalle mennessä ei osu kerrasta oikeaan paikkaan ja niin kävi nytkin, pari harhakäännöstä vaadittiin ennenkuin olimme vihdoin järven rannalla. Vedenlaaturaporttien mukaan järven piti olla suht kirkasvetinen, mutta tarkempi tutkailu rannalla paljasti että vesi olikin vielä kirkkaampaa mitä odotimme. Rehevä, matala ja kirkasvetinen järvi, nyt alkoi fiilis olla jo ylittämättömän hyvä! Äkkiä vene vesille, kamojen roudaus veneeseen ja järvelle. Uistelu tuntui luontevalta tavalta aloittaa täysin uudella järvellä, samalla hahmottaisi järveä ja sen syvyyksiä. Virittelimme reilun kokoisia vaappuja uimaan ja lähdimme pyörimään järven syvimmälle montulle. Ensimmäiset tunnit kuluivat kuitenkin hiljaisissa merkeissä, ainoastaan yksi pieni hauki kelpuutti vaapun. Montussa ei näkynyt kaiussakaan yhtään mitään elämää vastoin odotuksia, jokin on nyt vialla? Pieni tuumaustauko ja lähdimme siirtymään toista, matalampaa monttua kohti. Tämä toinen puoli järvestä vaikutti paljon rehevämmältä ja löysimme montun reunamilta vedenalaisia kasvustoja ja samalla haukia. Nopeaan tahtiin saimme useampia pieniä haukia ja päivän sävelet alkoivat pikku hiljaa löytyä.

Puolen päivän kieppeillä kävimme rannassa evästauolla ja päätimme sitten siirtyä heittämään. Gepsiin olimme merkanneet yhden hyvän vitapuskan jota kohti suunnistimme. Heittäminen ei olisi paljoa paremmin voinut alkaa, ensimmäinen ankkuripaikka, muutama heitto ja saimme tuplatärpin!

Yläfemmaa kehiin ja homma jatku hyvällä fiiliksellä. Saimme tuosta ankkuripaikasta vielä yhden hauen ennenkuin siirryimme vitapuskan toiselle puolelle. Toinen ankkuripaikka tarjosi pelkkää tyhjää joten päätimme jatkaa matkaa etsien lisää vedenalaisia kasvustoalueita. Pitkään emme ehtineet ajella kun huomasimme ison särkiparven jota joku ajoi selkeästi takaa. Ajoimme heittoetäisyydelle ja aloimme tykittää kumeja parven reunamille, josko siellä olisi hauki särkiä ahdistelemassa? Pieni haukihan sieltä niittasikin Foxin kumiin. Muita kaloja ei tästä kuulunut joten jatkoimme vitapuskien metsästystä.

Olen kuullut joidenkin uistelevan kumeilla ja jerkeillä menestyksekkäästi mutta itsellä tämä on jäänyt kokeilematta ja olenkin aina uistellessa käyttänyt vaappuja, vaihtelevalla menestyksellä. Nyt oli hyvä tilaisuus kokeilla tätä joten päätimme heittää kumit perään siirtymän ajaksi. Nopeasti saimmekin pari tärppiä ja kohta veneessä kävi ensimmäinen kumilla uistelemalla tullut kala Kabanossin toimesta, tämähän tuntuisi toimivan! Laskimme kuitenkin ankkurin ja kokeilimme heittää tätä paikkaa kun kalaa tuntui selkeästi paikalla olevan. Heittäen saimme tästä ankkuripaikasta tarkasti kalastaen pari kalaa ja muutaman tärpin päälle. Jatkoimme taas uistellen ja homma alkoi toimia kuin elokuvissa. Montaa minuuttia ei keretty uistella kun rysähti tuplatärppi, nyt on nättii!
 
Uistellen tarjotut kumit tuntuivat kelpaavan kaloille paremmin kuin heittämällä tarjotut ja tärppejä tuli tiuhaan tahtiin, tai voisi melkein sanoa että koko ajan. Ja ne tärpit olivat kovia, kalat iskivät ihan käsittämättömällä raivolla vieheeseen! Paikalla tuntui olevan todella paljon haukia ja vähän väliä oli jommalla kummalla kala kiinni, välillä molemmilla. :) Varsinkin Kabanossin tarjoama paskis-värinen Westinin shadi tuntui kaloille kelpaavan. Hieno tilanne oli kun Kabanossi vapautti yhden hauen, heitti kumin veneen taakse ja sanoi että "nyt tuntuu siltä et tärppi voi tulla iha millo vaa". Meni ehkä sekunti kun vastari lähti ja taas kala kiinni!

Kovan ryöpytyksen jälkeen homma vähän hiljeni ja lähdimme kiertelemään muualle. Loppuillan aikana kaloja tuli tasaiseen tahtiin, ei niin kovaa syöntiä kuin aiemmin päivällä mutta ei tarvinnut tyhjääkään pyytää. Hämärässä palasimme rantaan tyytyväisinä, ensimmäinen päivä uudella järvellä ja saldona 21 haukea. Isoja emme löytäneet vaan kalat olivat tasaisesti 1-3 kg. Todella hieno päivä vesillä, tänne palaamme vielä!

Lauantai 10.10.

Päivä nro 2 starttasi taas kylmissä merkeissä, aamulla reilusti pakkasta ja päivästä oli kelien puolesta tulossa samanlainen kuin edellisestä. Kohteena oli tällä kertaa tummavetisempi ja tasamatala järvi josta kalojen löytäminen saattaisi olla todella vaikeaa. Pakkaset olivat vetäneet rannan jo jäähän ja pääsimme ensimmäistä kertaa tänä syksynä jäänmurtohommiin. Jää oli sen verran paksua että sen rikkominen teetti töitä airojen kanssa. Kerrankin tuli hyvä idea, heitetään ankkuria jäästä läpi ja vedetään venettä narulla eteenpäin. Ja sehän toimi kuin kuuluisa junan vessa ja hetkessä oltiin avovedessä.

Päivä alkoi taas uistelulla ja kohta oli isoa vaappua uimassa. Ensimmäinen tärppi tuli nopeaan tahtiin mutta ei jäänyt kiinni. Seuraavaa saikin sitten odotella jo pidempään. Kaiun syvyyslukemat pysyivät koko ajan lähes samoina samoina, syvyysvaihtelua oli todella vähän ja kalojen löytäminen alkoi tuntua todella vaikealta. Parin tunnin uistelun jälkeen siirryimme heittämään kaislikkoista lahtea, tässä vaiheessa saldona oli uistellen yksi tärppi, karkuutus ja ylimääräisiä sydämenlyöntejä aiheuttanut pohjatärppi. Heittely lähti hyvin käyntiin, heti ensimmäisestä ankkuripaikasta Kabanossi avasi pelin kun PuMu-väriseen McRubberiin iski puikkari. Itse karkuutin n. kolmosen kalan samasta ankkuripaikasta. Loppupäivä menikin sitten vähän heikommin. Kabanosilla hajosi yksi kela ja kaloja emme löytäneet enää oikein mistään. Itse taisin saada loppupäivänä yhden epävarman tärpin, Kabanossi sai sentään pari pientä haukea. Pitkän päivän saldo oli lopulta 3 pientä haukea, karu paluu maanpinnalle edellispäivän jälkeen. Sunnuntaille piti keksiä jotain muuta....

Sunnuntai 11.10.

Sunnuntain kohteeksi valikoitui pieni ja matala järvi jossa oli pieni selkeä 5 m monttu muuten matalalla alueella. Kyseisestä montusta Kabanossi sai viime syksynä parilla reissulla mukavasti tapahtumia, parhaana tasan metrinen hauki. Aloitimme tyynessä ja aurinkoisessa kelissä uistellen kumeilla monttua ja sen reunoja. Ensimmäistä tapahtumaa ei tarvinnut pitkään odotella, joku kävi ensin kopauttamassa sinistä M-koon Snäckiä ja otti kohta uudestaan ja nyt pysyi. Pieni hauki mutta peli auki, kyllä maistui edellispäivän mp:n jälkeen. :) Saimme nopeasti pari muutakin tärppiä joten ainakin haukia tuntui olevan paikalla. Kaiulla löysimme montusta odotetusti särkikalaa joten ankkuroiduimme montun laitamille ja aloimme heittämään. Oli kova luotto että saamme heittämällä jonkun kontaktin mutta ei. Heitimme pari ankkuripaikkaa todella tarkkaan läpi ilman yhtäkään tärppiä. Nopean tauon jälkeen päätimme käydä pyörähtämässä järven toisella puolella ja tulla sitten takaisin montulle jos sieltä ei löydä kaloja. Lähdimme uistelemaan montulta ja uistellen tarjottuun Suspiin otti heti kala, siitä samasta paikasta jota olimme jo heittäneet pitkään ja tarkkaan. Jännää!

Järven toinen puoli oli ihan kuollut, taisimme saada sieltä yhden tärpin. Heitimme myös kaislanreunaa mutta se ei tuntunut toimivan yhtään. Palasimme aloitusmontulle ja kun nopeaan tahtiin saimme siitä uistelemalla pari kalaa, oli päätös helppo. Ronkkisimme tätä monttua loppupäivän. Muutaman kalan ehdimme saamaan montusta ennen lakisääteistä taukoa rannalla. Isoja ei vielä näkynyt, tässä vaiheessa suurin oli kolmosen luokkaa.

Tauon jälkeen päätimme kokeilla josko hauet nyt kelpuuttaisivat heittäen tarjotut vieheet. Vene ankkuriin hyvään sektoriin ja eikun tarjoamaan kumia 5 m monttuun. Päätin kokeilla PuMu-väristä Stormin R.I.P. Curlytailia. Perukkeeseen pyöräytin vielä 10 g päärynäpainon että pääsisi ronkkimaan montun ihan pohjia myöten. Montaa heittoa en ehtinyt heittää kun stoppii niitattiin todella ankarasti, hyvä kun kesti vapa kädessä! Heti tunsi että on vähä parempi kala, ei vielä suurhauki mutta päivän paras kuitenkin. Pienet väännöt ja paksurunkoinen 4,6 kg hauki kävi veneessä.

Tuosta lisää uskoa heittämiseen saaneina jatkoimme ja kohta Kabanossin tarjoamaan kumiin niitattiin kaukaa veneestä mutta harmittavasti hyvän tuntuinen kala irtosi muutaman potkun jälkeen. Tähän lupaavasti alkanut meininki sitten tyssäsikin, emme saaneet heittämällä enää yhtään mitään kovasta yrityksestä huolimatta. Heittelimme monttua eri kulmista ja vaikka millä vieheillä mutta ei. Loppupäivä kului monttua edestakaisin uistellen ja tällä tyylillä tapahtumia sentään tuli harvakseltaan. Neljän jälkeen Kabanossin vapaan jysähti raivolla ja siiman päässä oli selkeästi puikkaria parempi kala. Kaivoin äkkiä haavia esiin, olisiko nyt vihdoin se suurhauki? Kala vei siimaa kelalta ja alkoi jo vähän jännittää. Nyt vois olla hyvä! Kabanossi sai pumpattua kalan veneen viereen ja pääsin kauhaisemaan selkeästi päivän suurimman kalan haaviin. Ihan niin iso se ei ollut kuin rajujen otteiden perusteella odotimme mutta nätti kala kuitenkin. 5,6 kg/98 cm oli PuMu McRubberiin ottaneen kalan mitat, reissun tavoite eli metri oli jo lähempänä!

Loppuilta tarjosi vielä pari pienempää haukea joten päivän kokonaissaldo oli 9 haukea. Hieno päivä vesillä ja itsekin pääsin vähän monttukalastuksen makuun, en ole sitä juuri harrastanut aiemmin. Todella hienoa puuhaa!

Maanantai 12.10.

Maanantaina vuorossa oli pieni lahnajärvi jossa ui komeaa kalaa. Kyseinen järvi on vaikea mutta voi palkita hienosti. Itsellä oli tästä paikasta yhden reissun verran kokemusta, Kabanossi on käynyt useamman kerran. Kaiken kaikkiaan kuitenkin vähälle kalastukselle jäänyt mesta ja aiemmat reissut olemme kalastaneet pelkästään kaislanreunoja. Nyt oli tarkoitus lähteä tutkimaan mitä järven ainoa monttu kätkee sisälleen. Veden väri on tuolla aina vähän kysymysmerkki, varsinkin sateisina aikoina vesi samenee herkästi. Nyt oli kuitenkin pidemmän aikaa ollut kuivaa keliä joten odotimme suht kirkasta vettä. Lähtö vähän venyi tällä kertaa, kolme pitkää päivää oli alla ja uni maistui. Vasta yhdentoista aikaan pääsimme järvelle ja iloksemme huomasimme veden olevan mukavan kirkasta. Päätimme aloittaa uistelemalla ajatuksena pyöriä montun reunoilla ja päällä. Keli oli ihan tyyni ja taivas pilvessä, yökin oli ollut aiempia lämpimämpi. Fiilis oli jotenkin tosi hyvä, sanoinkin Kabanosille että nyt on sellainen mukava ison kalan tutina päällä. :)

Löysimme montusta pikkukalaparvia ja ensimmäistä kalaa ei tarvinnut pitkään odotella. Kabanossin vavassa uineeseen paskis-väriseen 23 cm Jätteen iski puikkari jolla maha pullotti sen verran että tankkaus oli selkeästi alkanut. Reilun puolen tunnin uistelun jälkeen montun päältä iski samaan vaappuun uudestaan, tällä kertaa vähän isompi kala. Kabanossi rupesi pumppailemaan kalaa venettä kohti mutta harmittavasti se irtosi. Kalan koosta ei saatu täyttä varmuutta, mutta ihan pieni se ei kyllä ollut. Kovin kauas ei keretty kun rysähti uudelleen, taas samaan vaappuun. Vapa jäi tärpistä ihan luokille ja Kabanossi sanoi heti että nyt on sit parempi kala! Siinä oli vähän tilannetta päällä, itse vaihtelin juuri omiin vapoihin vaappuja, juomat kaatui pitkin venettä ja iso kala kiinni samassa rytäkässä. :D Kaivoin äkkiä haavia käteen ja yritin kasata sitä mut ei meinannut oikein onnistua tärisevin käsin joten pelkkä havas kädessä aloin valmistautumaan. Kohta kala pintautui veneen takana päätä ravistellen ja alkoi jännittää jo ihan kunnolla, ei v*ttu se on iso! Haaviminen onnistui ekalla yrityksellä ja samantien alkoi tuuletukset, pari yläfemmaakin siinä heitettiin. Nyt on suurhauki että heilahtaa! Fiilis oli ihan uskomattoman hyvä kun haavissa makasi palkinto kovasta työstä. Kalalla oli iso lahna mahassa jonka pyrstö näkyi kurkusta mutta vielä kelpasi vaappu jälkiruuaksi. :) Puntaria ja mittanauhaa esiin ja saatiin lukemat 9,55 kg/103 cm, Kabanossin uusi järvienkka!

Laitettiin ison kalan kiilto silmissä veto päälle heti uudestaan. Tuon ison jälkeen oli hetki hiljaista kunnes yhden jälkeen iltapäivällä saimme pienoisen syöntipiikin ja lyhyessä ajassa veneessä kävi useita haukia. Vaaput eivät kaloille nyt oikein kelvanneet mutta kumit toimivat mukavasti ja tärppejä sateli sieltä täältä. Parhaana sinivalkoista kumia purrut +5 kg kala.

 

Uistellessa alkoi selkeästi hahmottua alue montun reunamilta missä kaloja oli joten päätimme kokeilla heitellen. Muutaman ankkuripaikan verran heittelimme tuota montun reunaa ja saimme heitellenkin pari haukea. Jännää heitellä keskellä järveä kun veneen alla on useita metrejä vettä ja kala voi ottaa ihan mistä vaan. :)

Kolmen aikoihin siirryimme rantaan evästauolle. Tauon jälkeen oli suunta takaisin montulle mutta päätimme heittää nopeasti muutaman heiton tuulen alapuoliseen kaislikkoreunaan taukopaikan vieressä. Siiman päähän laitoin Savagearin Hard Eelin jolla en ole ikinä saanut mitään. Parin tyhjän heiton jälkeen joku poimi sen kaislikon ja lumpeikon väliin jäävästä sektorista ja vastarin jälkeen kala lähti puskemaan voimakkasti sivulle päin. Alkuun se ei tuntunut paria kolmea kiloa suuremmalta, mutta kun pääsin näkemään kalan, huomasin että se onkin vähän isompi. Kabanossi otti haavin esiin ja saikin kalan nopeasti havaksen paremmalle puolelle. Isopäinen ja laiha kala mutta mittaa näyttäisi olevan. Oisko jopa metrinen? Mittanauha esille ja onhan se, 102 cm! Nopea punnaus ja lahnakarkeloista pois jääneen kalan painoksi saadaan 6,1 kg. Hyvä fiilis, päivän toinen suurhauki! :)

Loppuillan heittelemme kaislareunoja ja uistelemme monttua tasaiseen tahtiin pieniä kaloja saaden. Hieno päivä meinaa muuttua vieläkin hienommaksi kun illan viimeisillä lenkeillä 23 cm Jätte kelpaa montun reunamilla ja plaanari lähtee pakittelemaan agressiivisesti. Hetken aikaa Kabanossi pääsee väsyttämään ison tuntuista kalaa joka kuitenkin harmittavasti irtoaa ennen näköhavaintoa. Hämärässä palaamme rantaan ja lähdemme tyytyväisinä ajelemaan mökille. 17 haukea joista kaksi yli metrin, kruununa Kabanossin järvienkka. Huippupäivä!

Tiistai 13.10.

Tiistaina päätämme suunnata uudelleen järvelle jossa kävimme reissun ensimmäisenä päivänä. Silloin löysimme kuuman alueen vasta iltapäivällä harhailtuamme ensin järven toisessa päässä joka vaikutti ihan kuolleelta. Nyt suuntaamme heti aamuhämärissä pelipaikalle odottavalla fiiliksellä. Aloitamme kalastuksen uistelemalla kumeilla edellisreissulla toiminutta matalan alueen montun reunamaa vitapuskien seassa. Tapahtumia alkaa tulla heti mutta tärpit ovat vielä vähän varovaisia ja tartutus on hankalaa. Nopeaan tahtiin saamme kuitenkin avauskalat. Noin tunnin uistelun ja muutaman hauen jälkeen löydämme saaren reunalta ison pikkukalaparven ja haukiakin tuntuu olevan paikalla. Pysäytän veneen ja alamme heittämään. Tästä sitten alkaa yksi kovimmista syöntipiikeistä mitä olen ikinä kokenut. Kabanossin heittämää Foxia viedään heti ekalla heitolla enkä ehdi itsekään montaa tyhjää heittoa heittää kun ensimmäinen pommi jo tulee. Hetkittäin homma on niin rajua että on ihan sama mihin suuntaan heittää, tärppi tulee lähes samantien. Saamme kaloja useilla heitoilla putkeen ja joku tuplatärppikin tulee. Kalan koko on edellisreissulta tuttua 1-3 kg luokkaa ja isot puuttuvat, mutta se ei haittaa. Kalat iskevät ihan mielettömällä raivolla kumeihin eikä värilläkään tunnu kovin suurta merkitystä olevan. Kerrankin hauenkalastus tuntuu helpolta! Saamme noin tunnin aikana 15-20 haukea jonka jälkeen rajuin otti hiipuu. Tarkasti ronkkimalla saamme alueelta vielä muutamia yksittäisiä kaloja, sitten jätämme tämän paikan hauet rauhaan ja siirrymme saareen tauolle.

Loppupäivä kuluu rauhallisissa merkeissä, kierrämme uusia sekä aiemmin toimineita paikkoja ja saamme yksittäisiä kaloja sieltä täältä. Homma vaikeutuu koko ajan iltaa kohti ja tärpit harvenevat uhkaavasti. Jossain vaiheessa meininki oli sen verran rajua että asetimme jo päivän tavoitteeksi 40 kalaa. Pikkuhiljaa alkaa jo näyttää siltä että jäädään yhden hauen päähän tavoitteesta auringon painuessa kovaa kyytiä puiden taakse. Vihdoin ihan viimeisillä hetkillä auringon jo laskettua Kabanossi tartuttaa sen tarvittavan kalan ja suunnataan tyytyväisinä rantaan. Ei löydetty vielä isoa täältä mutta tyytyväinen saa kyllä olla, saimme kokea ehdottomasti kauden rajuimman syöntipiikin. Päivän saldo siis 40 haukea.

Keskiviikko 14.10.

Keskiviikko ja reissun viimeinen päivä. Päivän kohteen valinta on helppo, lähdemme jahtaamaan lahnaimuria toissapäiväiselle järvelle. Rannassa ahtaassa paikassa kärryn ja veneen kanssa puljatessa onnistun saamaan auton jumiin ja Kabanossi saa hyvän alkulämmön päälle autoa irti työntäessä. :D Onneksi ei jäänyt pahasti kiinni. Vihdoin päästään vesillekin ja päivä saakin salama-alun kun ensimmäinen hauki kajauttaa vaappuun ennenkuin kaikki siimat on suorana. Nopeaan tahtiin saamme pari lisäkalaa mutta koko pysyy edelleen pienenä. Uistelemme monttua ensimmäiset kolme tuntia pieniä haukia sieltä täältä saaden, isoista emme saa merkkiäkään.
Puolen päivän kieppeillä siirrymme heittämään kaloja antanutta aluetta ankkurista. Heitämme montun tuulen alapuolista reunaa muutaman ankkuripaikan verran ja saamme jokaisesta tapahtumia. Kokoluokka pysyy edelleen pienenä, kaikki saamamme kalat ovat kilon molemmin puolin. Välissä käymme rannassa evästauolla ja kokeilemme heittää matalampaa vettä mutta sama meininki jatkuu sielläkin, ainoastaan yksittäisiä pieniä haukia. Iltakaan ei asiaa korjaa, emme saa koko päivänä yhtään kontaktia isoon kalaan. Päivän saldo on 16 haukea, suurinkin jää alle kahden kilon. Tässä sen taas huomaa miten tärkeää on olla oikeana päivänä vesillä, hyväkin paikka voi vääränä päivänä olla ihan kuollut isojen kalojen suhteen.

Kaiken kaikkiaan todella hieno kuuden päivän järvitrippi. Uusien asioiden oivaltamista, uusien paikkojen löytämistä, pitkiä päiviä vesillä, hyvää fiilistä ja onnistumisia kovan yrityksen tuloksena, tätä on kalastus parhaimmillaan! Kiitokset Kabanossille vuoden parhaasta kalareissusta! :)

-Suurkalastaja