Viime viikon torstaina 26.11. oli iltapäivästä muutaman tunnin rako ennen pimeää joten pakkasin kamat autoon ja suuntasin järvelle. Viimeksi käydessäni heitin perhoa saaden ihan mukavasti kalatapahtumia, nyt päätin kokeilla miten kumiruoka kelpaa kaloille ja lastasin veneeseen parin hyrräsetin lisäksi muutaman rasiallisen gummeja. Suuntasin tällä kertaa lahteen joka nykyään jää todella vähälle kalastukselle, johtuen varmaankin siitä että se on liian lähellä venerantaa. Aina pitää lähteä vastarannalle. :D Matkalla aloituspaikalle uistelin yhdellä vavalla lahden keskiosia, ilman tärppejä. Kaikukaan ei juuri elämää näyttänyt. Vene ankkuriin tuttuun kulmaan lahden perukalle, tästä pitäisi napsua! Vaan ei napsu vaikka käyn tarjontaa ahkerasti läpi. Seuraava ankkuripaikka pelastaa munat padasta kun 30 cm Eeliin huokii puikkari. Hetken matkaa eteenpäin ja saan Suspilla ronkittua toisen samanlaisen mutta kovin vaikeaa on edelleen, muistoissa on viime reissun tapahtumarikkaat ankkuripaikat toisella lahdella.
Jossain vaiheessa saavun reunalle joka pikkupoikana kuului luottopaikkoihin ja melko nostalgisissa fiiliksissä alan mättää kumia kortteikon reunaan. Paikka ei petä nytkään, heti ekaan heittoon nasahtaa peruspuikko ja parin heiton päästä toinen. M-koon Snack Baits värissä 010 tuntuu kelpaavan edes jotenkin. Ankkuripaikan vähän hiljennyttyä päätän tarkistaa vielä Suspilla ja muutama kala merkkaa heti mutta vain yksi tulee veneelle asti. Muutamassa seuraavassa ankkuripaikassa sama kaava toistuu, ekoilla heitoilla "helpot" kalat pois Snäkillä, sitten Suspia kehiin ja tarkasti ronkkimalla vielä muutama lisätapahtuma. Kalat ovat 1-3 kg peruspalikkaa mutta hienoa on kun tapahtumia tulee ja kalat paukuttaa oikein raivolla vieheeseen. Nättiä hommaa kun pitkään stoppiin kiskaistaan oikein kunnolla!
Hämärään asti heitän, loppua kohti tärpit harvenee mutta eivät kuitenkaan lopu. 13 kalaa käy irroitettavana ja nippu tärppejä päälle. Oikeastaan ensimmäistä kertaa koko syksynä kalat vaativat oikeasti reilumpia stoppeja. Mukava pisto!
Sunnuntaina 29.11. lähdettiin kaverin kanssa liikkeelle. Edellisten tapahtumarikkaiden pistojen perusteella oli jopa pieniä odotuksia ilmassa kun aamuhämärissä tuupattiin vene vesille. Reissu alkoikin hyvin, heti ensimmäisestä ankkuripaikasta saatiin peli auki ja molemmilta munat padasta. Tuohon meininki sitten loppuikin ja loppupäivä meni yksittäisiä kaloja irrotellessa. Aineksia kyllä oli hyvään päivään, sillä vähäisistä tapahtumista huolimatta tarjolla oli kaksi isompaa kalaa. Toinen otti heittämääni Eeliin tyynessä lahden perukassa kaukaa veneestä. Kaveri heitti juuri oman siiman yli ja jouduin vetämään vastarin huonosta asennosta. Tähän kun vielä lisätään se että olin tilanteessa ihan yössä, ei tarvitse paljon arvailla pysyykö kala kiinni. Pari pitkää potkua pinnassa ja saan kelata veneelle pyrstönsä menettäneen Eelin. Kalan koosta on vaikea sanoa tarkkaan mutta suurin mitä olen hetkeen pidellyt siiman päässä. Toinen isompi oli tarjolla kun siirtymällä uistelimme pienen pätkän. Tutussa ottipaikassa, vedenalaisen harjanteen kupeella lähti toinen plaanari pakittamaan reilummin ja kaveri nappasi vavan käteen. Muutama reilumpi potku ja tämäkin irtosi. :(
Mahikset siis oli hyvään päivään mut ei onnistunu tällä kertaa. Päivän saldo 8 pientä haukea. Kaiken kaikkiaan mukava päivä vesillä, kiitokset keulamiehelle hyvästä seurasta!
Eilen oli taas sauma tuttuun iltapäiväpistoon ja kun kelikin sattui omaan makuun kohdalleen niin pitihän se hyödyntää. Aurinko pilkahteli pitkästä aikaa pilven raosta ja ilmanpaineet oli tasaisessa nousussa. Tuulta oli kyllä ihan reilusti ja se vähän rajasi kalastettavaa aluetta. Viime reissut on tullut kalastettua lähes pelkästään heitellen, joko hyrrällä tai perholla, joten nyt päätin pitkästä aikaa lastata vain uistelukamat mukaan. Edellisestä puhtaasta uistelureissusta olikin aikaa.
Ensin siirtymä kovaan vastatuuleen suunnitellulle aloituspaikalle samalla vaappuja siimoihin valiten. Päätin uistella tutun lahden keskialueita 7-9 m vedellä joka ei yleensä kappalemäärää juuri anna mutta täältä olen joitakin parempia uisteluhaukia onnistunut saamaan. Ensimmäiset puolituntia menivät ihan maisemia katsellessa, kaloja ei kuulunut. Kello oli puoli kaksi, joten pieni tuskanhiki alkoi nousta otsalle kalojen löytämisen suhteen. Tilannetta ei helpottanut se että edellisestä uistelureissusta oli aikaa ja nyt ajankohta oli sellainen etten muista koskaan kalastaneeni järvellä avovedestä näin myöhään syksyllä.
Lahden keskusta vaikutti kuolleelta joten lähdin vetämään lahden reunapenkkaa piirun verran matalammasta kuin aiemmin, kaiku näytti veneen alle 6-8 m syvyyksiä. Tältä penkalta en ole aiemmin juuri onnistunut mut kaikkee pitää kokeilla. Eikä mennyt pitkään kun laitakeppi vääntyi mutkalle, puntin takana pohjia pitkin vedetty Jätte poimi avauskalan. Juuri sain sen vapautettua kun plaanarista lähti ja toinen samanlainen kävi veneen laidalla. Uutta lenkkiä samalle reunalle ja heti muutama lisätapahtuma joista yksi ylös. Vähän matkan päästä harjanteen reunalta löysin vielä toisen keskittymän josta tuli jokaisella vedolla tapahtumia. Aika menee nopeasti kun on kivaa ja kohta hämärä pakotti kelaamaan kamat ylös ja suuntaamaan rantaan. Parin tunnin pikapiston saldo oli 6 haukea ylös asti ja muutama tärppi päälle. Ihan kivasti oli elämää ja vähän kadoksissa ollut motivaatio avovesikalastukseen koki pienoisen paluun. Taidanpa lähteä vklp vähän paremmalla ajalla uistelemaan. ;)
-Suurkalastaja
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti