Pilkkikausi avattu!

Pitkän hiljaiselon jälkeen on aika ruveta herättelemään blogia eloon. :) Joulukuu oli tuskainen, avovesihommat alkoi olla jo paketissa mutta jäitä ei vain näkynyt vaikka miten kovasti toivoi ja rukoili. Handyy pääsi joulukuun puolivälissä avaamaan kauden olemattoman riitteen päällä keikkuen mutta omalta osalta kausi aukesi vasta 29.12. pienellä järvellä. Edellispäivänä kävin jo tuuran kanssa naputtelemassa ja kohdejärveltä löytyi viitisen senttiä täysin kirkasta teräsjäätä. Oli jonkin verran kuumottavaa kävellä pitkästä aikaa jäällä kun näkymät olivat kuin akvaariossa, kirkkaassa vedessä mm. vesikasvustot erottuivat hienosti jään alta.

Pienihän se on mut kauden eka kuitenki!

Talven ensimmäiset reissut menivät tuttuun tyyliin erittäin vaikeissa merkeissä. Reissut olivat todella vähäkalaisia, tärpit harvassa ja ahvenet pieniä. Mutta olipa kuitenkin upeeta olla pitkästä aikaa jäällä, siinä sitä vasta tajusi miten paljon tätä olikaan kaivannut. Ennen vuodenvaihdetta kävimme tekemässä myös talven ensimmäisen haukireissun ja ajoimme pitkän siivun Keski-Suomeen syksyllä löydetylle spotille suht kovin odotuksin. Vaikeudet kuitenkin jatkuivat ja tiukka yritys hämärästä hämärään antoi ainoastaan muutaman hauen, suurimmankin jäädessä kolmen kilon paikkeille.

Tämän laji piti ihan kalakirjasta varmistaa mutta kyllä se taisi hauki kuitenkin olla, oli vain niin pieni. :)

Syksyllä hauenkalastuksen yhteydessä löysimme mukavan kirkasvetisen ja syvän pikkujärven jossa tuntui olevan paljon särkikalaa ja tämä alkoi jäiden tultua polttelemaan mielessä. Eikä haukien suhteen vaan ahventen, oli sellainen kutina että tämä voisi olla myös hyvä ahvenjärvi. Syksyn reissulla kaiussa olikin näkynyt muutama hyvä kaari syvänteen penkassa. Ensimmäinen reissu paikalle vähän vuoden vaihteen jälkeen oli todella vaikea. Kaloja kyllä näkyi kaiussa siellä täällä mutta edelleen otti oli kovin varovaista ja hyvin harva nousu lopulta päättyi tärppiin. Syvänteen penkoilla ja ihan syvimmän alueen "kattilan" pohjassa kuitenkin oli selkeästi parempia ahvenia mutta nämä jäivät harmittavasti karkuutusten asteelle. Hauet antoivat itsestään merkkiä tasaiseen tahtiin joten aika ei käynyt pitkäksi vaikka saaliin perusteella päivä olikin taas tutun nihkeä, vain muutama pieni ahven ja haukia. Hyvä fiilis paikasta kuitenkin jäi ja päätimme palata tänne vielä uudelleen.

Viime lauantaina oli aika lähteä toisen kerran tuolle järvelle. Kovat pakkaset ja vähäinen lumenmäärä olivat mahdollistaneet reilun jään syntymisen ja nyt kairattavaa riittikin jo parin kymmenen sentin verran. Fiilis oli korkealla kun aurinkoisessa ja kirpeässä pakkassäässä kairasimme ensimmäiset reiät viime reissulla eniten tapahtumia antaneelle paikalle. Aamun ensimmäiset hetket kuluivat rennosti kahvia juodessa ja yhdellä reiällä kytätessä, kalat eivät alkuun häirinneet aamukahvin juontia.
Hetken kyttäämisen jälkeen sentään hauet alkoivat heräilemään. Ensin sain itse pari pientä haukea putkeen ja kohta vierestä Handyy sai yhden ja karkuutti toisen. Ahvenet olivat kuitenkin taas tiukassa..... Morrilla Handyy onnistui vielä narraamaan puolen kilon lahnan mutta kohdekalaa ei vain löytynyt, ellei yhtä sormenmittaista lasketa.

Aamupäivällä järvelle saapui suureksi yllätykseksi tuttu kaveri (on se maailma vaan pieni paikka) ja hänen perässään lähdettiin hakemaan kalaa toiselta puolelta järveä. Hauet jatkoivat pilkkijän säikäyttelyä terävillä tärpeillä ja karkeasti arvioiden joka toisella reiällä uittamaani Pääevän särkikevennettyä vietiin rajulla tärpillä. Ahvenet oli omalta osalta ihan hukassa koko päivän, Handyy sentään löysi vähän matalammasta reilu viiden metrin vedeltä ahvenia ja saikin siitä muutaman 200-300 g ahvenen. Valitettavasti kalat löytyivät liian myöhään ja hämärä pakotti suuntaamaan autolle. Oma saalis jäi pariin säälittävän pieneen ahveneen ja seitsemään haukeen, Handyylle muutama hauki vähemmän ja vastaavasti enemmän ahvenia. Haukien määrä järvessä on kyllä jotain ihan käsittämätöntä, en muista saaneeni koskaan vastaavaa määrää haukitärppejä ahventa pilkkiessä yhdellä reissulla. Handyyllakin oli yhdessä vaiheessa kolmella reiällä putkeen useamman kilon hauki kiinni. :D Tänne tulemme vielä täkyonkimaan joskus!

Sunnuntaina oli vuorossa talven ensimmäinen reissu isoille vesille. Unihiekat karisi silmistä viimeistään siinä vaiheessa kun aamuhämärissä lähdettiin potkureilla painamaan selälle rapsakassa -17 asteen pakkasessa. Pitkän ja hapottavan potkimisen jälkeen oltiin vihdoin onkipaikoilla ja alettiin hommiin. Ensimmäiset reiät menivät vielä tyhjää pilkkiessä vaikka kalaa (pientä) kaiussa näkyikin. Pieni siirtymä Handyyn luottopaikalle vähän edemmäs ja sitten alkoi tapahtua.

Handyylla oli heti selkeästi iso kala kaiussa mutta tasuri ei tälle kelvannut. Vaihto pieneen vertikaalijigiin johon monesti saa kalan ottamaan vaikka tasuri ei kelpaisi. Ja sehän toimi taas! Olin itse vähän sivummalla mutta kaikesta näki että nyt ei ole ihan pieni kala siiman päässä. Sen verran nätti ahven sieltä läpsähti jäälle että piti ihan juosta katsomaan. Ja olihan se komee, 830 g/+40 cm. Näytti ihan järkyttävän isolta kun ei ole hetkeen tuollaisia nähnyt! :D Pienet fiilistelyt ja homma jatkui. Omallakin reiällä kävi heti perään selkeästi iso kala pyörähtämässä tasurin alla mutta toista kertaa se ei enää näyttäytynyt.

Päivä kului pienellä alueella tarkasti onkiessa kovalla uskolla ja hyvällä fiiliksellä mutta kyllä osasi taas olla vaikeaa. Kalaa näkyi joka reiällä mutta mihinkään niitä ei saanut ottamaan. Isojakin paikalla oli kaiun mukaan, pariin kertaan alkoi ihan kädet tärräämään kun paksu viiva tuli tasurille mutta kun ei niin ei....
Jossain vaiheessa harhauduin vähän matalampaan ja sieltä löytyi pienempää ahventa jolle tasuri kelpasi mukavasti ja siitä tulikin nopeaan tahtiin parikymmentä ahventa. Kala oli kuitenkin niin pientä 50-150 g että kauaa niitä ei jaksanut nyppiä vaan palasin nopeasti takaisin heiluttelemaan tyhjää ison kalan paikalle. :)

Nopeasti meni taas päivä jäällä ja hämärä tuli ihan yhtäkkiä, päivä tuntui taas loppuvan kesken. Päivän saalis jäi vähän nihkeäksi taas mutta Handyyn aamun parempi ahven piristi kummasti ja niinhän se kuitenkin on että ei se saalis näissä hommissa ole se tärkein juttu. Useamman kilometrin paluumatka potkukelkkailua ajatellen liian lumisella jäänpinnalla olikin sitten todellinen taistelu ja aika hapoilla oli äijät kun rantaan päästiin, eikä illalla tarvinnut unta juuri houkutella.

Maanantaina kerkesin muutaman tunnin pistolle uusille vesille ja sehän oli taas oikein menestystarina: yksi sormenmittainen ahven.

Viimeistään lauantaina jatketaan harjoituksia, nyt on tarkoituksena siirtyä kokonaan isommille vesille ja jättää pienemmät järvet rauhaan. Kireitä kaikille!

-Suurkalastaja