28.12. Aurinkoa ja isoja haukia!

Viikonloppuna piti antaa kaloillekin vähän joulurauhaa mutta kauaahan jäältä ei malta pois pysyä joten keskiviikkona suunnattiinkin taas Hannun kanssa jäälle, lähdimme järvelle katsomaan miten tukevaan kuntoon hauet ovat itsensä joulun pyhinä syöneet. :)

Päivän kohteeksi valitsimme entuudestaan tutulta järveltä uutta mielenkiintoista kulmaa ja hommahan lähti hyvin tulille kun jo vapoja viritellessä alkoi hälytin laulaa ensimmäisen viennin merkiksi. Kohta Hannu väsytteli päivän avauskalaksi mukavan 95 cm jeddan.

Päivästä oli tulossa kirkas ja mielenkiinnolla jäimme odottamaan mitä päivä tuo tullessaan. Laittaako aurinko tumman veden hauet liikkelle vai meneekö päivä hiljaisia vapoja tuijotellessa?

Vavat saatiin lopulta viriteltyä ja jännittynyt odotus alkoi, auringon vielä piilotellessa jossain puiden takana. Samalla koitimme pilkkiä vähän täydennystä syöttivalikoimaan mutta kovin passiivisia tuntuivat ahvenet olevan aikaisempiin reissuihin verrattuna. Eikä edellisille reissuille tyyppillistä pienemmän hauen aamusyöntiäkään näkynyt, vipat pysyivät jonkin aikaa aivan liikkumattomina. 

Kymmenen aikoihin helähti. Päät pyöri ja syypää kilinään löytyi nopeasti, lähimpänä leiriä olleeseen Hannun vapaan oli ottanut, ihan heinikon reunalta. Alkuun kala ei vaikuttanut keskikarkeaa kummemmalta enkä itse rynnännyt vielä paikalle. Kun paini kuitenkin jatkui ja jatkui, oli arviota pakko tarkistaa hieman ylöspäin. Oli vielä hieman hämärää ja tumma vesi vaikeutti kalan näkemistä joten kunnon näköhavaintoakaan ei hetkeen saatu. Alkoi kuitenkin olla aika selvää että suurhauen kanssa tässä painitaan joten rupesin valmistelemaan vapautusvälineistöä. Yhdellä pitkällä spurtilla kala onnistui sotkeutumaan vesikasvustoon ja paniikki meinasi jo iskeä. Päättäväisillä otteilla Hannu kuitenkin sai junan uudelleen liikkeelle ja saimme huokaista helpotuksesta. Vielä kerran hauki yritti samaa temppua mutta vihdoin kala alkoi näyttää väsymisen merkkejä ja saatiin jo päätä luukulle. Ei meinaa taipua kasiin, on tää iso kala! Lopulta Hannu sai kalan liplockiin ja nosti päätä avannosta. On se iso! Tärisevin käsin irroitin koukun ja Hannu pyöräytti kalan matolle. Ei s**tana mikä porsas! Ihan uskomattoman upea, paksurunkoinen ja kauniin värinen tumman veden järvihauki! Huudettiin ja heitettiin yläfemmaa, ei voi kymppi olla kaukana! Kala säkkiin ja valmiiksi taarattuun vaakaan, lukemaksi saatiin 9,75 kg eli alle kymppiin jäätiin kuten syksyn järvireissuillakin. :) Facebookiin päivittelimme kalan mitaksi tuoreeltaan 106 cm mutta tarkemmissa mittauksissa huomasimme Savagearin maton huijaavan sentillä ylöspäin joten kalan virallinen pituus on 105 cm. Melkoisen paksu kala siis! Vielä parit kuvat ja kasituumaisen avannon täydeltä paksua järvihaukea sukelsi takaisin. Ai että mikä fiilis ja startti päivälle!

Aamupäivä menee ison kalan jälkeen rauhallisissa merkeissä, sieltä täältä napsuu peruskaloja 1-3 kg mutta syönti on jotenkin vaisua. Tärppivälit on pitkiä ja kalat tosi varovaisia. Päivä on kuitenkin jo tuolla yhdellä isolla pelastettu joten nautimme kauniista talvipäivästä. Puolen päivän jälkeen meininki taas sähköistyy kun ysin antaneeseen vapaan iskee pitkän hiljaisuuden jälkeen ja Hannu huutaa heti vastarin jälkeen "ISO"! Tämä huuto tietää aina sitä että metristä on tarjolla. :) Juoksen paikalle ja pienen sovittelun jälkeen isopäinen ja kaunis 8,13 kg/106 cm hauki lepää matolla. Toinen iso samalle päivälle ja vielä samasta reiästä! Yläfemmat, pari kuvaa ja kala takaisin.

Iltapäivä menee samoissa merkeissä kuin aamupäiväkin. Pieniä haukia harvakseltaan sieltä täältä ja tuolta. Ei mitään logiikkaa ja syönti on todella vaisua. Yksi tuplatärppi kuitenkin saadaan tällekin reissulle. Toinen on pummi mutta toisesta vavasta Hannu tartuttaa päivän kolmannen suurhauen. Edellisten isojen viereiseen vapaan iskee tämä, melkoinen ison kalan nurkka siis! Iso pää vilkkuu reiässä ja kaivan painimattoa esille. Hannu koukkaa kalan liplockiin ja matolla lepää laiha hauki, jolla on kuitenkin mittaa ja tälle järvelle tyypillisesti iso pää. Syy laihuuteen löytyy kalan suusta jossa on melkoinen kasvain. Varmaankin iskukoukusta aiheutunut? Mitataan kalan pituudeksi nopeasti 101 cm ja lasketaan se takaisin lihomaan.

Vielä yksi pieni hauki käytetään jäällä, sitten onkin päivä pulkassa. Huippupäivä, harvemmin sattuu kolmea isoa samaan reissuun! Onnittelut vielä Hannulle komeesta triplasta! Omat vavat oli vähän hiljaisempia ja suurinkin jäi alle kolmeen kiloon. Mutta onhan se kivaa olla kuvaajanakin isoille kaloille. Vaisusta otista huolimatta kappaleitakin 21 joten tyytyväinen saa olla. Huikee päivä huikeessa kelissä!

-Juho M