Viisi päivää hauenkalastusta

Viime viikolla käytiin Hannun kanssa kolmena päivänä haukia onkimassa kolmella eri järvellä ja tälläkin viikolla olimme vielä parina päivänä jäällä.  Kappalemäärien suhteen suorittaminen on ollut suht tasaista ja muutamalle päivälle osui suurhauen mitatkin täyttävä otus. Välillä on saanut tuijotella pitkäänkin hiljaisia vapoja ja tehdä epätoivoisia siirtoja, ja välillä taas on saanut juosta hiki hatussa vavalta vavalle. Tyypillistä täkyongintaa siis, kun alkaa tapahtua niin sitten saattaa tapahtua reilustikin, ja syöntipurskeen jälkeen kerkeää taas huilaamaan. Ja sama uudelleen.... Kivaa on ollut!

Ke 14.12. kohteena oli Hannulle tuttu pikkujärvi, itsekin olin täällä pari kertaa mukana ollut. Pieni järvi jossa paljon kalaa ja korkkaamatta tältä talvelta, siis lupa odottaa liikunnallista päivää! Aamuhämärässä vapoja viritellessä alkoikin samantien tapahtua ja sieltä täältä paukkui vippaa pystyyn. Oli tuplatärppiä ja muuta mukavaa. Aamun ekasta rykäyksestä sekalaisen kokoista kalaa ylös asti n. viiteen kiloon saakka. Lähempänä puolta päivää koettiin sydämentykytyksiä aiheuttanut tuplatärppi kun isoja syöttejä lähdettiin kuskaamaan tuplatärpistä. Omassa vavassa kyytiä sai lahna ja Hannulla iso särki. Molemmat tilanteet päättyivät ikävästi pummiin ja pettyneinä palattiin takaisin leiriin.

Päivän paras!

Iltapäivällä meininki vähän rauhottui ja siirtelimme muutamaa vapaa. Näin saimme aikaiseksi vielä pientä iltajumppaa mutta n. nelosen kala jäi suurimmaksi iltaikkunasta. Kiva päivä jäällä, välillä sai juosta ihan tosissaan ja välissä kerkesi vetää henkeä leirissä. Parikymmentä kalaa jäälle, n. femma suurimpana.

Perjantaina 16.12. suunnattiin syvemmille vesille jossa käytiin kerran ekajäillä. Muutaman kerran ollaan kyseisellä järvellä käyty haukia onkimassa ja joka kerta on metri paukkunut joten pienoisia odotuksia oli tällekin päivälle. Muutenkin järvessä on todella vahva haukikanta joten äksöniä saattaisi olla tiedossa, etenkin kun kuumin penkan reuna oli tälle talvelle vielä korkkaamatta.

Päivästä oli tulossa kirkas ja oltiin hyvissä ajoin ennen auringonnousua vapoja virittelemässä. Eka vienti tuli Hannun vapaan nopeasti ja puikko kävi jäällä. Seuraavaa vientiäkään ei tarvinnut kauaa odottaa ja nyt oli selkeästi isompi kala ottanut särkeen tutusta ison kalan paikasta, 10 m vedeltä penkasta. Hyvää rallia hetken aikaa ja iso pää näkyy kasin avannosta! Hannu liplockaa kalan matolle ja onhan sillä pituutta! Kala säkkiin ja puntaria esiin. 6,5 kg, mitähäh?? Äkkiä toinen vaaka esiin ja sama tulos... Kala on ulkoisesti suht normaalin mallinen mutta ei vaan paina. Mittaa on kuitenkin 110 cm. Parit pönöt ja kala takaisin.

6,5 kg/110 cm

Kalaa vapauttaessa huomaan että omassa vavassakin on vippa pystyssä ja juoksen äkkiä paikalle. Lahnaa on kuskailtu muutama metri ja sitten julmasti hylätty. :( Aurinko ei ole vielä edes noussut ja meininki on näin hyvää, alkaa ihan jännittää!
Siirrymme pilkkimään matalikon reunaan, tästä saattaa löytyä karkempia ahveniakin! Eka reikä osuu kunnon haukiparveen ja nopeaan tahtiin tasuriin ottaa neljä haukea. Enemmänkin olisi tarjolla mutta vaihdan äkkiä reikää. Ahveniakin alkaa löytymään vähän matalammasta 5-7 m vedeltä ja saadaan muutamia 150-300+ g ahvenia tasureilla. Täyt saavat uida yllättävän rauhassa hyvän alun jälkeen, välillä tulee vienti mutta hylkyjä on paljon. Isoa lahnaakin käydään kerran imuttelemassa mutta hylkyyn päättyy tämäkin. Vaikeaa! Hämärään asti sitkeästi kyttäillään matalikon reunaa mutta iltasyöntiäkään ei enää tule. Ahvenetkin hiljenevät puolen päivän jälkeen. Päivän saldo on kymmenkunta haukea ja näistäkin suurin osa tuli tasurilla ja morrilla. Kiva päivä jäällä, pitkästä aikaa aurinkokin paisteli!

Tasuriahven

Lauantain suunnitelmat olivat vielä pitkälle perjantai-iltaan asti auki, ahventa vai haukea, ja minne? Monta kohdetta ja suunnitelmaa oli mielessä joten päätös oli taas kerran todella vaikea. Kaikkea ei kerkeä tekemään lyhyenä syystalven päivänä. Lopulta päädyimme haukeen ja kohteeksi valitsimme uuden rehevän ja matalan pikkujärven. Aamulla hämärissä taas jäälle ja gepsin avulla suunnistimme ilmakuvasta spotatulle kasvustoreunalle. Hannu kairaili reikiä ja itse menin kaiun kanssa perässä, löytyi huikea 1,3-1,8 m penkka ja tästä lähdettiin liikkeelle. Reissu sai rajun startin kun eka kala otti Hannun täkyyn heti ja oli paksu kolmen kilon hauki. Komeeta! Itsekin sain ekan tapahtuman jo vapoja viritellessä mutta tämä päättyi hylkyyn. Lopulta saimme kaikki vavat likoon ja sitten olikin samantien vippa pystyssä. Vavalle päästessä siimaa pakeni puolalta hyvään tahtiin ja kivasti pääsi nasauttamaan vastapalloon. Kala ei tästä välittänyt vaan runnoi lisää siimaa pihalle. Nyt taitaa olla iso! Vahvat otteet siiman päässä herättelivät jo toiveita suurhauesta. Tumma vesikin kätki kalan hyvin ja tarkkaa arviota kalan koosta oli vaikea antaa. Vihdoin hyvän painin päätteeksi kala oli matolla ja todellinen koko paljastui. "Vain" 94 cm, pienoinen pettymys mutta kiva kala kuitenkin!

94 cm

Haukia napsui sieltä täältä koko aamupäivän lähes jokaiseen vapaan, välillä kahta ja kolmeakin yhtä aikaa. Muutama kala oli pikkunättiä +nelosen jeddaa ja loput pienempää. Todella vahvoja ja upean värisiä haukia! Koko ajan oli pieni ison kalan tutina päällä, paikka vaikutti hyvältä ja lyöntiäkin tuntui olevan. Iltapäivän puolella se odotettu isomman kalan tärppi sitten tuli Hannun vapaan. Jo aamulla Hannulla oli ollut yksi mahdollisesti isompi kala siiman päässä joka kuitenkin rapsahti irti. Nyt pysyi ja hyvän matsin päätteeksi matolle kammettiin hienon värinen humusveden hauki jolle mitattiin pituudeksi 101 cm, painoa tyhjävatsaiselta kalalta löytyi 6,6 kg. Yläfemmojen paikka, taas uusi suurhaukijärvi plakkarissa!

6,6 kg/101 cm

Kello oli tässä kohtaa vasta vähän yli yksi ja alkoi vahvasti näyttää siltä että tänään on mahdollisuus ylittää maaginen 30 kpl raja joka on jään päältä jäänyt vielä tekemättä meidän yhteisillä reissuilla Hannun kanssa. Unelmat kuitenkin murskattiin tylysti kun jäälle kaarsi paikallinen rallitiimi heittämään paskarinkiä. Hauet suuttuivat tästä ja pistivät tietysti suut kiinni. Eikä ihmekkään, varmaan kiva meteli jään alla. :D Pari haukea enää onnistuimme viimeisten tuntien aikana jäällä käyttämään, joista suurempi oli Hannun kepittämä n. 5 kg kala. Päivän kokonaissaldo jäi 23 haukeen johon täytyy kyllä olla uudella järvellä tyytyväinen, ja suurhauki vielä kruununa. Hieno päivä!

Eilen keskiviikkona lähdettiin ottamaan uusintaa tuolle viime viikon löydölle. Tällä kertaa saatiin ihan maajoukkuetason vahvistuksia kun Kalle hyppäsi Tampereelta kyytiin. :D Lumet olivat plussakelien ansiosta hävinneet jäältä ja vetisellä jäällä puskettiin aamuhämärässä kaavaillulle aloituspaikalle. Jäätiin vähän sivumpaan kuin edelliskerralla, rehuharjanteen toiselle puolelle. Alku oli hyvin samantyylinen kuin ensimmäiselläkin reissulla ja tapahtumia alkoi tulla samantien jo vapoja viritellessä. Jotenkin varovaisella otilla vaan tuntuivat hauet nyt olevan ja hylkyjä tuli paljon suhteessa jäällä käytettyihin. Aamun ekat pari tuntia menivät äkkiä kun tasaiseen tahtiin vippa kilahti kalan merkiksi. Aamun suurin oli Hannun vapaan ottanut 99-senttinen.

Puolen päivän jälkeen järvi meni hetkellisesti ihan jumiin eikä oikein tapahtunut enää yhtään mitään. Välillä joku hassu puikkari mutta syönnistä ei kyllä voinut millään puhua.
Lyhyt päivä alkoi olemaan taas uhkaavasti lopuillaan ja hämärä pakotti viimeisiin epätoivoisiin siirtoihin. Muutama vapa vähän matalampaan ja tämä auttoi, tai sitten kala vain aktivoitui iltapäivän hämärässä. Joka tapauksessa muutama normikala kävi vielä jäällä ennen pimeän tuloa. Päivän saldo kolmeen mieheen oli lopulta 23 haukea. Lukemana kiva mutta jotenkin nihkeä päivä silti, edellisellä reissulla järvi välillä näytti mitä se meininki voi täällä olla. Päivän suurimmaksi jäi Hannun aamuinen 99 cm eli metri jäi rikkomatta. :)

Tänään lähdettiin Hannun kanssa kahdestaan tsekkaamaan järvi jossa kävimme syksyllä kerran veneen kanssa. Silloin saatiin ihan kivaa meininkiä aikaiseksi ja metrikin meni reilusti rikki.
Aamulla ei saatu kaikkia vapoja edes laitettua likoon kun ekat tapahtumat jo tulivat. Hyvä aloitus siis! Ensimmäiset pari tuntia menivät nopeasti, nättiä 2-4 kg kalaa napsui sieltä täältä, etenkin Hannun vapoihin. :D Omat vavat olivat jostain syystä tosi hiljaa, kunnes yhtäkkiä antoivat tuplatärpistä reilun neljän kilon kalat.

Tällä järvellä on paksua kalaa!

Hannulla oli yhdessä vavassa ollut aamulla mahdollinen ison kalan vienti joka silpoi särjen aika pahannäköisesti. Puolen päivän jälkeen tuohon samaan vapaan niittasi uudelleen ja vastarin jälkeen Hannu huusi että nyt on metrinen! Juoksin paikalle ottamaan vapautusvälineitä esiin. Vapa oli rankasti mutkalla ja vahva kala juroi pitkään sivulla eikä meinannut millään näyttäytyä vaan kiersi avantoa koko ajan. Tumma vesi vaikeutti kalan kääntämistä putkeen mutta lopulta Hannu kauhaisi matolle 107 cm paksuselkäistä, upean väristä haukea! Kala oli hienossa kunnossa vaikka olikin nyt tyhjävatsainen, raamit kuitenkin kertoivat että muutakin on matkan varrella syöty kuin salaattia! Muutaman kuvan jälkeen vapautimme tämän 8,35 kg humusveden lahnaimurin takaisin järveä hoitamaan. Hieno kala ja fiilis on sen mukainen!

8,35 kg/107 cm

Emme ehtineet tästä edes kunnolla toipua kun tarjottiin jo seuraavaa. Hannun vavassa alkoi hälytin laulaa ja siimaa juoksi puolalta kovaan tahtiin. Vastarin jälkeinen "ISO"-huuto aiheutti sen että lähdin itsekin tekemään 100 m maailmanennätystä eli juoksemaan paikalle mutta matka jäi kesken kun vapa oikeni. Voi v*ttu..... Massaa oli edellistä kasia enemmän ja voimaa kuin pienessä kylässä, siinäköhän se kyösti olisi ollut? Ehkä, ehkä ei, mistä näitä ikinä tietää....

Siirtelimme muutamaa vapaa vähän matalampaan ja tapahtumia alkoi tulla heti täältäkin. Välillä tuli pientäkin alle 2 kg kalaa mutta ilahduttavan paljon myös keskikarkeaa 3-5 kg haukea. On kyllä paljon kalaa tässä järvessä! Huomaamatta lyhyt syystalven päivä kääntyi taas hämärään ja pakotti meidät keräilemään kamat ahkioon vaikka nälkää olisikin vielä ollut. Tyytyväisinä poistuimme rantaan, kappalesaldo kohosi 26 haukeen joista suurin tuo Hannun kasi. Talven parhaita päiviä!

Nyt täytyy ehkä hetki huilata joulun takia, mutta ei kauaa. ;)

-Juho M