Ensimmäisenä aamuna kello herätti rajusti jo ennen neljää ja olemattomien unien jälkeen edessä oli pitkähkö ajomatka kohteeseen. Nyt ei lähdetty todellakaan onkimaan määrää vaan kaikki panokset laitettiin siihen yhteen isoon, kaikki tai ei mitään. Päivä oli todella tuulinen, pakkasta ei juuri ollut mutta kova viima teki olemisesta kyllä välillä melkoista selviytymistä. Auringon piti tulla jossain vaiheessa esiin, mutta arvauslaitos petti tälläkin kertaa ja pieneksi pettymykseksi keli pysyi tasaisen harmaana läpi päivän. Ahvenia alkoi löytyä heti ekoilta rei'iltä syvänteen kupeelta, tavoitekoon kalaa ei tässä kuitenkaan ollut. Kaveri sai kuitenkin melko nopeasti mukavan herätyksen kun vertsuun runtannut hyvin ahvenmaisesti käyttäytynyt kala paljastui lopulta kilon haueksi. Alkoi ihan itselläkin sydän hakkaamaan viereisellä reiällä!
Muutaman tyhjän reiän jälkeen silppuparven sekaan ilmestyi yhtäkkiä kaksi tosi paksua viivaa jotka lähtivät heti tulemaan vauhdilla morrille. Nyt alkoi kädet vatkaamaan, kaksi kiloluokan ahventa jalkojen alla ja selvästi aktiivisina! Hyvistä nousuista huolimatta kalat eivät vain nasauttaneet kiinni vaikka kaikki merkit siihen oli ilmassa. Lopulta ne pikkuhiljaa painuivat pois ja hävisivät kokonaan. Kyttäilykin oli turhaa, näitä kaloja ei enää uudelleen tavoitettu....
Tuo tapahtuma itse asiassa kertoo hyvin päivän kulun. Isoja kaloja löytyi sieltä täältä mutta mihinkään näitä ei saatu ottamaan. Yhtäkin järkyttävän paksua viivaa härnäilin pitkän aikaa mutta kun ei... Jos oli ahven niin en välttämättä kyllä halua edes tietää miten iso se oli!
Iltapäivällä koettiin vielä pulssia nostattavia hetkiä kun Juho R tartutti raskaan kalan kevennettyyn joka harmittavasti irtosi juuri ennen näköhavaintoa. Jos se oli ahven niin ihan varmasti kilo+!
Päivästä ei saaliin puolesta juuri kerrottavaa jäänyt, jos muutamaa morrilla narrattua silppua ei lasketa niin ahvenen osalta päivä oli mp. Eli aika tavallinen saldo kun tähtäimessä on iso ahven!
Tuo tapahtuma itse asiassa kertoo hyvin päivän kulun. Isoja kaloja löytyi sieltä täältä mutta mihinkään näitä ei saatu ottamaan. Yhtäkin järkyttävän paksua viivaa härnäilin pitkän aikaa mutta kun ei... Jos oli ahven niin en välttämättä kyllä halua edes tietää miten iso se oli!
Iltapäivällä koettiin vielä pulssia nostattavia hetkiä kun Juho R tartutti raskaan kalan kevennettyyn joka harmittavasti irtosi juuri ennen näköhavaintoa. Jos se oli ahven niin ihan varmasti kilo+!
Päivästä ei saaliin puolesta juuri kerrottavaa jäänyt, jos muutamaa morrilla narrattua silppua ei lasketa niin ahvenen osalta päivä oli mp. Eli aika tavallinen saldo kun tähtäimessä on iso ahven!
Seuraavana aamuna suunnattiin reilusti isommille vesille ja nyt oli lupa odottaa jo ihan useampia tärppejä. Autolla päästiin vähän matkaa jäällä ja loppumatka taittui kävellen. Aloitimme kalojen etsimisen tutun alueen reunoilta. Ensimmäiset reiät menivät tyhjää onkiessa mutta löytyihän niitä ahvenia lopulta. Otti tuntui aika varovaiselta aamusta, kalaa oli kuitenkin sen verran hyvin mestoilla että filekoon kalaa alkoi kertyä tasaiseen tahtiin. Kala sieltä, pari täältä. Isompaakin +500 g ahventa pyöri mestoilla ja Juho R onnistuikin vertsulla ronkkimaan yhden puolosen.
Aamupäivällä kesken parhaimman paskanjauhannan välivedessä viuhuvaa tasuria kohti lähti taas nousemaan rykelmä viivoja ja pari filekalaa läpsähti nopeaan tahtiin jäälle tästä iskujoukosta. Kohta parvesta irtaantui kaksi paksumpaa viivaa ihan jään alle tasuria ahdistelemaan. Tökkii ja tökkii mutta ei tartu. Rauhallista uittelua, hellä rouhaisu, nyt pysyy! Painoa on siiman päässä mukavasti ja vähän kättä nostamalla jäälle nousee lyhyen siiman päässä muljuava ihan selkeästi iso ahven. Tämä todella paksu ahven näyttää pitkän kuivan kauden jälkeen hetken aikaa ihan kilokerholaiselta mutta nahistuu nopeasti kasisataseksi. Muutamat kuvat, hetki ahkiokylpyä ja 815 g/39 cm ahven sukeltaa takaisin sinne mistä tulikin. Nättiä!
 |
| 500 g |
 |
| Peruskalaa |
 |
| 815 g |
 |
| Pistetään kasvamaan korkoa! |
Loppupäivä kuluukin sitten hyvin rauhallisissa merkeissä. Ahvenet menevät todella passiiviksi ja tunti toisensa perään on tärpitön. Sitkeästi yritetään iltaan asti ja viimeinen epätoivoinen paikan vaihto osuu sen verran kohdilleen että tosi iso ahven käy katsomassa kaverin tasuria ottamatta kuitenkaan kiinni. Viemisinä mökille kohtalaisen aamun ansiosta on kuitenkin ihan hyvä säkki filekalaa. Kaiken kaikkiaan päivästä jäi todella hyvä maku!
Kolmannelle päivälle suunnitelmat oli selvät, edellispäivän kalapaikalle heti aamusta onkimaan! Keli oli nyt ihan erilainen kuin edellispäivänä ja ekat reiät saatiin onkia kirkkaassa auringonpaisteessa. Heti alkuun oli pienen pientä aktiivisuutta havaittavissa ja muutama pienehkö ahven puri tasuria ekoista rei'istä. Nopeasti vähäinenkin aktiivisuus kuitenkin loppui ja tajusimme että on pakko vaihtaa maisemaa, tämä ei vaan nyt toimi. Aamulla pelipaikoille ajaessa vastaan oli tullut keskellä selkää hyvä vesilaikku joka päätettiin lähteä tsekkaamaan. Se oli kuitenkin kovista odotuksista huolimatta tyhjä arpa, yksi nousu taisi siinä vain olla.
Matka jatkui uusille alueille isoa railoa onkimaan kelin koko ajan muuttuessa synkemmäksi. Nyt oli kerrankin tuuria matkassa kun heti eka reikä osui hyvään suoneen. Hetki piti kyllä tässäkin kauhoa tyhjää kunnes ihan pimennosta pamahti nälkäinen parvi alle. Tasurimiehen juhlaa kesti pari minuuttia ja tänä aikana tasuria hakattiin jo lennosta. Yhdeksän fileahventa jäälle ihan putkeen, sitten kaikki oli ohi ihan yhtä nopeasti kun oli alkanutkin. Muutama lisäreikä ynpäristöön ei tilannetta muuttanut, parvea emme enää tavoittaneet.
Loppupäivä meni vanhoja ja uusia paikkoja kierrellessä ja huonoa syöntiä ihmetellessä. Paljon oli tyhjää mutta sieltä täältä löytyi kyllä kaloja, nämä vain olivat todella passiivisia. Ilman tuota yhtä hyvää reikää päivän saldo olisi jäänyt hyvin vaatimattomaksi mutta nyt pussissa oli kuitenkin hyvät ruokakalat. Pienestä se on kiinni!
Neljäs päivä päätettiin uhrata ihan uudelle pikkujärvelle. Mitään muuta ennakkotietoa ei järvestä ollut kuin että veden pitäisi olla väriltään mukavan kirkasta. Aamulla puskettiin sohjoista pikkutietä pitkin järven lähistölle ja viimeiset sadat metrit rymyttiin metsää pitkin jäälle. Heti ensimmäiset reiät paljastivat veden todella kirkkaaksi, tasuri näkyi helposti pohjaan järven syvimmällä kohdalla vajaan kuuden metrin vedessä! Aloitimme aktiivisen kalan hakemisen eri syvyyksiltä hyvällä fiiliksellä. Pikkuhiljaa tuntien kuluessa ja reikä toisensa jälkeen tyhjää onkiessa hyvä fiilis ja usko paikkaan alkoi rapisemaan kun kaikukin piirsi ainoastaan tasurin jättämää viivaa. Missä kaikki kalat on!? Edes pientä ahvenen silppua ei kaiussa meidän molempien ihmetykseksi näkynyt. Lopulta löysimme järven syvimmästä montusta ihan rannasta kiinni tolkuttoman isoja särkiparvia välivedestä. Näiden parvien vanavedessä pyöri myös jotain isompia kaloja mutta emme saaneet ihan varmuutta olivatko ne haukia, ahvenia vai molempia. Loppupäivän kyttäsimme tällä montulla muutamaa reikää, muualta kun ei kalahavaintoja saatu. Ahventen osalta päivä oli munatpataan-osastoa, havainnoiksi jäi muutama kutkuttava nousu ja pari tärppiä. Omituinen järvi!
Reissun viides ja viimeinen päivä päätettiin myös käyttää erään pikkujärven tutkimiseen. Järvi oli tuttu aiemmilta haukireissuilta ja oli osoittanut meille potentiaalinsa myös ahvenen suhteen joten oli mielenkiintoista lähteä katsomaan mitä se tarjoaa. Keliksi sattui viikon ylivoimaisesti paras, aurinkoa pilvettömältä taivaalta joten mukava päivä jäällä tiedossa vaikka niitä ahvenia ei löytyisikään!
Ensimmäiset reiät montun reunalla meni lähinnä tyhjää onkiessa, joku pieni ahven taisi tasurilla tulla. Jossain vaiheessa päädyimme kokeilemaan saaren kärjestä jossa avoveden aikaan oli jonkinnäköistä liikehdintää ollut. Parin kolmen metrin vedestä löytyikin ahvenia ja morrilla sekä tasurilla ronkkimalla saimme muutamia filekoon ahvenia. Kaiussa näkyi pariin kertaan niin julman kokoinen kala että päätimme tulla vielä myöhemmin päivällä tähän uudelleen jos se vaikka leipoisi kiinni. Lenkki muualla antoi muutamia pienempiä ahvenia ja jälleen näkyi eräällä reiällä yksi todella iso kala. Se ei käyttäytynyt lainkaan haukimaisesti joten jäi epäilys lahnasta tai todella isosta ahvenesta. Mistä näitä ikinä tietää, olisi pitänyt vain onkia se ylös. Mikään tarjous ei tälle kuitenkaan maistunut.
Päivä alkoi kääntyä taas loppua kohti ja suunnistimme vielä paikalle joka oli antanut selkeästi parhaat merkit aiemmin päivällä. Vanhat reiät olivat nyt ihan kuolleita eikä kaiussakaan näkynyt mitään. Yksi
hauki vain säikytteli. Juho R kairaili reikiä vähän sivumpaan ja sieltähän ne ahvenetkin lopulta löytyivät. Muutama fileahven tuli nopeaan tahtiin ja pari reilusti isompaa rapsahti irti. Nopeasti aurinko taas painui puiden taakse ja laittoi stopin päivälle. Mukava päivä uudella pilkkijärvellä ja kalojakin löytyi, vaikka se iso jäikin taas saamatta. Mutta sehän nyt ei ole mitään uutta. :)
Kaiken kaikkiaan reissu oli vaikea ja se tosi iso jäi saamatta hyvistä kaikuhavainnoista huolimatta. Pari yli puolen kilon kuitenkin ja sopivasti filekoon kalaa, voisi se huonomminkin mennä!
-Juho M
Loppupäivä meni vanhoja ja uusia paikkoja kierrellessä ja huonoa syöntiä ihmetellessä. Paljon oli tyhjää mutta sieltä täältä löytyi kyllä kaloja, nämä vain olivat todella passiivisia. Ilman tuota yhtä hyvää reikää päivän saldo olisi jäänyt hyvin vaatimattomaksi mutta nyt pussissa oli kuitenkin hyvät ruokakalat. Pienestä se on kiinni!
Neljäs päivä päätettiin uhrata ihan uudelle pikkujärvelle. Mitään muuta ennakkotietoa ei järvestä ollut kuin että veden pitäisi olla väriltään mukavan kirkasta. Aamulla puskettiin sohjoista pikkutietä pitkin järven lähistölle ja viimeiset sadat metrit rymyttiin metsää pitkin jäälle. Heti ensimmäiset reiät paljastivat veden todella kirkkaaksi, tasuri näkyi helposti pohjaan järven syvimmällä kohdalla vajaan kuuden metrin vedessä! Aloitimme aktiivisen kalan hakemisen eri syvyyksiltä hyvällä fiiliksellä. Pikkuhiljaa tuntien kuluessa ja reikä toisensa jälkeen tyhjää onkiessa hyvä fiilis ja usko paikkaan alkoi rapisemaan kun kaikukin piirsi ainoastaan tasurin jättämää viivaa. Missä kaikki kalat on!? Edes pientä ahvenen silppua ei kaiussa meidän molempien ihmetykseksi näkynyt. Lopulta löysimme järven syvimmästä montusta ihan rannasta kiinni tolkuttoman isoja särkiparvia välivedestä. Näiden parvien vanavedessä pyöri myös jotain isompia kaloja mutta emme saaneet ihan varmuutta olivatko ne haukia, ahvenia vai molempia. Loppupäivän kyttäsimme tällä montulla muutamaa reikää, muualta kun ei kalahavaintoja saatu. Ahventen osalta päivä oli munatpataan-osastoa, havainnoiksi jäi muutama kutkuttava nousu ja pari tärppiä. Omituinen järvi!
Reissun viides ja viimeinen päivä päätettiin myös käyttää erään pikkujärven tutkimiseen. Järvi oli tuttu aiemmilta haukireissuilta ja oli osoittanut meille potentiaalinsa myös ahvenen suhteen joten oli mielenkiintoista lähteä katsomaan mitä se tarjoaa. Keliksi sattui viikon ylivoimaisesti paras, aurinkoa pilvettömältä taivaalta joten mukava päivä jäällä tiedossa vaikka niitä ahvenia ei löytyisikään!
Ensimmäiset reiät montun reunalla meni lähinnä tyhjää onkiessa, joku pieni ahven taisi tasurilla tulla. Jossain vaiheessa päädyimme kokeilemaan saaren kärjestä jossa avoveden aikaan oli jonkinnäköistä liikehdintää ollut. Parin kolmen metrin vedestä löytyikin ahvenia ja morrilla sekä tasurilla ronkkimalla saimme muutamia filekoon ahvenia. Kaiussa näkyi pariin kertaan niin julman kokoinen kala että päätimme tulla vielä myöhemmin päivällä tähän uudelleen jos se vaikka leipoisi kiinni. Lenkki muualla antoi muutamia pienempiä ahvenia ja jälleen näkyi eräällä reiällä yksi todella iso kala. Se ei käyttäytynyt lainkaan haukimaisesti joten jäi epäilys lahnasta tai todella isosta ahvenesta. Mistä näitä ikinä tietää, olisi pitänyt vain onkia se ylös. Mikään tarjous ei tälle kuitenkaan maistunut.
Päivä alkoi kääntyä taas loppua kohti ja suunnistimme vielä paikalle joka oli antanut selkeästi parhaat merkit aiemmin päivällä. Vanhat reiät olivat nyt ihan kuolleita eikä kaiussakaan näkynyt mitään. Yksi
hauki vain säikytteli. Juho R kairaili reikiä vähän sivumpaan ja sieltähän ne ahvenetkin lopulta löytyivät. Muutama fileahven tuli nopeaan tahtiin ja pari reilusti isompaa rapsahti irti. Nopeasti aurinko taas painui puiden taakse ja laittoi stopin päivälle. Mukava päivä uudella pilkkijärvellä ja kalojakin löytyi, vaikka se iso jäikin taas saamatta. Mutta sehän nyt ei ole mitään uutta. :)
Kaiken kaikkiaan reissu oli vaikea ja se tosi iso jäi saamatta hyvistä kaikuhavainnoista huolimatta. Pari yli puolen kilon kuitenkin ja sopivasti filekoon kalaa, voisi se huonomminkin mennä!
-Juho M
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti