Kevään ensireissun aika koitti perjantaina 14. päivä kuluvaa kuuta kun lähdin päiväseltään käymään rannikolla ajatuksena ronkkia pari vanhaa tuttua ja hyväksi havaittua kevätpaikkaa. Aamuyöllä Ylöjärveltä lähtiessä keli oli enemmänkin syksyinen kuin keväinen juuri sataneesta ohuesta lumiharsosta johtuen. Alkumatkasta lumisateen alkaessa uudelleen ja valkoisen kerroksen peittäessä tien alkoi jo vähän kaduttaa että tuli jo vaihdettua kesärenkaat alle. Jännää oli mutta hengissä selvittiin ja parin kauppakäynnin jälkeen olin aamulla yhdeksän jälkeen kohteessa pumppaamassa kellurengasta. Viimeinen kilometri rantaan taittui lumisateessa kävellen.Vihdoin kohdelahti aukesi silmien edessä ja lahteen suoraan osuva kevyt tuuli yhdistettynä kirkkaaseen veteen nostattivat sykettä saman tien sllä vanhojen kokemusten perusteella keli oli tähän paikkaan otollinen. Rannasta irti potkaistessa silti vähän mietitytti sillä kyseinen paikka on todellinen on/off-paikka, se tarjoaa yleensä joko todella onnetonta lähes munasoppaa tai kunnon tykitystä isoilla kaloilla höystettynä. Välimuotoa en ole juuri nähnyt.
Homma lähti vähän yskähdellen käyntiin ja kun parhaat sektorit oli reilua tuntia myöhemmin heitetty läpi, saldona oli yksi alle kakkosen kala. Kauden ensimmäinen lämmitti toki mieltä mutta ajatus paikan vaihdosta alkoi kypsyä mielessä. Otin varmuuden vuoksi vielä uuden kierroksen, tältä lenkiltä käteen jäi yksi möyräisy perhon perässä sekä tärppi. Ei muuta kun rengas selkään ja autolle!
Pientä evästaukoa autossa ja keula kohti toista paikkaa. Matkalla kypsyi ajatus erään uuden pikkulahdukan testaamisesta ja kun auton näytti saavan lähelle vesirajaa parkkiin, päätin tehdä nopean iskun ennen päivän viimeiseen kohteeseen siirtymistä. Lahti oli herkullisen näköinen mutta tunnin kopaisu ei antanut yhtä kilon haukea kummempaa. Lahdelle lipui pari muutakin renkailijaa mutta ei näyttänyt purevan heilläkään. Aikaa oli vielä useampi tunti joten kamat autoon ja viimeiseen paikkaan!
Illan viimeinen kohde oli vanha tuttu kevätpaikka joka on antanut ajoittain ihan kunnon kaloja, välillä useampiakin. Heti lähtörannassa kopaisin matalan aukon kaislan sisältä johon tuuli painoi sopivasti. Tämä jää venekalastajilta lähes aina heittämättä vaikka kätkeekin välillä isoja kaloja. Tälläkin kertaa paikalla oli kaloja sillä heti parin heiton jälkeen perhoa ravisteli sellainen femman kala joka ei kuitenkaan pysynyt. Parin heiton päästä se yritti uudelleen mutta iski ohi. Nasautin paikkoheiton muutaman metrin sivuun ja paria nopempaa vetoa seuranneessa pysäytyksessä perhoa vietiin selkeästi isomman kalan toimesta. Se fiilis kun iso kala möyrii muutaman metrin siimassa kasiluokan kepin päässä, ai että! Sen verran oli tatsi vielä hukassa että tämä mörssäri meni harmittavasti menojaan jättäen muhkeat traktorinrenkaat hämmentyneen kalastajan ihmeteltäväksi. Sen verran pääsin kalan selkää ja pyrstöä näkemään että voidaan varmuudella puhua +-10 kg kalasta. Ilmeisesti näihin pudotuksiin alkaa jo tottumaan sillä ei oikeastaan edes harmittanut. :)
Loppuilta jatkui rauhallisissa merkeissä. Ison kalan kolon heitin vielä pariin kertaan, paksukaista en kuitenkaan enää tavoittanut. Pari 3-4 kg kalaa säikäytti mutta kyllähän ne vähän sinteiltä tuntuivat siiman päässä aiempaan karkuutukseen verrattuna. Muualta en saanut tärppiäkään vaikka kiersin ison lenkin, ainoat tapahtumat tulivat siis tuosta matalasta aukosta missä varmasti oli alueen lämpimin vesi. Hämärässä autolle ja pitkälle paluumatkalle Pirkanmaalle. Hieno päivä merellä vaikka saalis jäikin vähän nihkeäksi. Päivän saldo siis neljä haukea 1-4 kg haarukassa.
Viime viikolla oli vuorossa parin päivän reissu Hannun kanssa. Kylmä jakso laittoi miettimään reissun siirtämistä mutta onneksi yöpakkaset hellittivät juuri sopivasti ja päätimme lähteä sovitusti liikkeelle. Ensimmäisen päivän kohteeksi olimme valinneet alueen johon oli kova luotto. Matka kohteeseen oli pitkä ja tätä varten liikkeelle lähdettiin aikaisin aamulla. Yhdeksän jälkeen oltiin jo kellumassa aurinkoisessa mutta melko tuulisessa säässä. Ensimmäistä tärppiä saatiin odottaa jonkin aikaa ja sellaiseksi se jäikin. Kalasarake näytti nollaa pitkään ja alkoi jo huolestuttaa kun tuttu reuna ei antanutkaan tapahtumia ihan odotetunlaisesti. Lopulta löysimme jonkinnäköisen pienen keskittymän ja molemmat avasivat pelin perätysten normipulikoilla. Joku tapahtuma päälle ja tuttu hiljaisuus jatkui. Pitkä pätkä tyhjää siivua ja Hannu löysi pienen kasauman josta sai useamman tapahtuman pieneen hetkeen. Näistä kaksi pysyi kiinni, suurempi oli selkeästi päivän paras kala. Silmäpuntarit olivat yhtä mieltä että paksukainen alkaa seiskalla mutta sen tarkempiin mittailuihin ei ryhdytty vaan palautettiin kala parin kuvan jälkeen takaisin kutua odottelemaan.
Päivällä vaihdoimme vähän paikkaa ja aloimme kalastaa pitkää tuulen alapuolista reunaa. Tuuli alkoi yltymään vähän turhankin kovaksi ja tarkka kalastus käymään todella hankalaksi. Lämmin tuli kun välillä joutui ottamaan jaloista kaiken irti että rengas pysyi joten kuten paikallaan. Kalastus oli vaikeaa mutta kaloja täällä tuntui olevan ja saimme lyhyeen hetkeen useampia kontakteja joista muutama kävi ihan renkaalla asti. Loppuilta meni rauhallisissa merkeissä, Hannu sai vielä pari +4 kg kalaa, itse en tainnut saada enää paria tärppiä kummempaa. Saderintaman tullessa päälle ja kalastettavan alueen käydessä vähiin päätimme lopettaa ennen hämärää ja ajaa kaupan kautta valmiiksi seuraavan päivän kohteeseen. Päivän saldo 15 haukea, suurin Hannun 7+ kg.
Päivä numero kaksi valkeni selkeänä vaikka koko yön satoikin vettä. Alla oli yllättävän hyvät seitsemän tunnin unet autossa ja virkeänä oli hyvä lähteä kohti uusia pettymyksiä. Kamat niskaan ja vesille! Tuttu lahti oli yllättävän hiljainen ja tarkan hinkkauksen tuloksena oli Hannulle pari tärppiä ja itsellä yksi karkuutus. Ei ollut ison kalan kolossakaan kukaan paikalla. Liu'uimme tuulta hyväksi käyttäen viereiseen lahteen ja jatkoimme kalastusta uskoen vahvasti paikkaan sekä omaan tekemiseen. Kun tunti oli taas heitetty tyhjää alkoi usko pikkuhiljaa horjumaan. Lahden viimeisestä nurkasta Hannu vihdoin sai yhden puikkarin ja muutaman tärpin päälle. Itse huidoin ihan täyttä nollaa. Kello oli jo iltapäivän puolella ja kävelimme autolle, tarkoituksena käydä vielä yksi spotti ihan eri alueelta ja lähteä sitten kotimatkalle. Päivän viimeinen kohde oli vanha kunnon on/off-paikka ja matkalla sinne jo naurettiin että se on ihan varmasti jumissa tänään. Eikä tarvinnut pettyä, palkinnoksi tetsauksesta Hannu sai yhden puikkarin, itse en sitäkään. Oli siinä sentään muutama tapahtuma joista yksi Hannun karkuuttama olisi saattanut olla reissun suurin. Uskoa parempaan ei ollut ja takkikin alkoi olla aika tyhjä, kaikki oli jo laitettu peliin. Niimpä päätimme lähteä kerrankin ajoissa kotimatkalle. Päivän saldoksi jäi siis Hannun 2 kpl, itsellä meni ensimmäistä kertaa vuosiin merellä munat pataan.
Koko reissun saldo oli siis kahteen mieheen 17 haukea joista suurimpana Hannun seiska. Todella vaikeaa kalastusta mutta olihan se kyllä hienoo siltikin! Tästä on kiva jatkaa, järvien aukenemista odotellessa!
-Juho M
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti