maanantai 1. helmikuuta 2016

Tasurointia

Pilkkikausi on itsellä alkanut todella hyvin aijempiin vuosiin verrattuna, kappalemäärät ovat pysyneet alhaisina, mutta sekaan on osunut muutama parempi fisu. Tälle talvelle pilkkipäiviä on kasassa seitsemän ja lisää kertyy koko ajan.

Ensijäillä korkkasin kauden eräällä kirkasvetisellä lammella, jossa menikin tyylikkäästi munat pataan. 
Tämän jälkeen käväisin merellä saaden 4 pientä apottia, jonka jälkeen olikin taas pidempään taukoa. 

Keskiviikkona oltiin tiimiläisen kanssa kiertelemässä ison järven selkää, jolloin Suurkalastaja veti pari komeeta kalaa.
Perjantaina harhailin koko päivän samalla järvellä laihoin tuloksin. Päivän tuloksena oli kaksi pientä ahventa.


Lauantaina päätin lähteä kokeilemaan erästä pikku järveä jonne menoa olin jo pidemmän aikaa suunnitellut.
Jäille pääsin kohtuu ajoissa ja löin ensimmäisen reijän vähän matkan päähän rannasta. Vettä oli kuuden metrin verran ja kalaakin löytyi heti, vaikkakin kaikki jäivät vain olemattomiksi tärpeiksi ja nousuiksi. Uutta reikää vähän kauemmas. Täällä näkyi muutama paksumpi viiva jotka eivät paljoa tasurista välittäneet. Mättäsin harvakseltaan reikiä ja yritin vähän saada selvyyttä pohjan muodoista. Jossain välissä kurkku kävi irroitettavana.
Hetken pähkäilyn jälkeen lähdin tutkimaan järveä keskemmältä. Täältä löytyi vähän paremmin vettä ja päätin kyttäillä tuolla alueella. Kalojen kiinnostus tasureita ja vertsuja kohtaan oli aivan olematonta, eikä tärppejä pahemmin kuulunut. Epätoivon hetkillä päätin kokeilla raivo uittoa ja kunnon pohjan jyskytystä, höystettynä ärsyvärisellä 7+ Eepe:llä. Tämä pettikin melko pian kukkoahvenen hermot :D Hetki tästä eteenpäin näytölle ilmestyi hiukan paksumpaa viivaa, mutta nämä juroivat aivan pohjilla, eivätkä paljoa tasurista välittäneet. Välillä nousivat hiukkasen tasurin suuntaan ja painuivat takaisin pohjan tuntumaan, näitä sitten yritin härnäillä varmaan lähemmäs parisenkymmentä minuuttia. Kaikki mahdolliset epätoivoiset kikat tuli koitettua ja lopulta kalojen hermot pettivät pohjalla jyskytettyyn nopeasti väliveteen nostettuun tasuriin. Kaksi viivaa nousi vauhdilla ja kohta oli hyvän tuntuinen kala kiinni. Pian ylhäällä oli nätti ahven, nopeasti ämpäriin veden sekaan oleilemaan. Siima meni sen verran sekaisin etten ehtinyt laittamaan tasuria heti takaisin ja toinen viiva katosi näkyvistä. Ahvenesta nopeasi mitat, kuvat ja takaisin uiskentelemaan.

940g/41cm

Tämän kalan jälkeen oli taas todella hiljaista ja yksi puikkari kävi vielä myöhemmin irroitettavana.
Todella hyvät fiilikset jäi päivästä.



Sunnuntaina lähdin samoille suunnille kyttäilemään ja kalojen syönti halut oli taas aivan olemattomat. Joitain olemattomia tökkäsyitä tuli päivän aikana.  Kalaa näkyi vähänväliä kaijussa mutta nousuja ei oikein tullut. Päivä alkoi jo olemaan lopuillaan ja munat oli vieläkin tukevasti padassa. Neljän aikoihin kaijun näytölle ilmestyi eilisen tapaan paksumpaa pohjilla jurovaa viivaa joka ei paljoa tasurista kiinnostunut. Tämä kala vaati vielä eilistä enemmän aikaa ja kaikki epätoivoiset kikat. Itsellähän tässä pettää hermot ennen kalaa... Pomputtelin tasuria pohjassa, nostin tasurin aivan kalan tasoon, värisyttelin käden väsyksiin ja lopulta jysähti. Kohta jäällä oli komea ahven joka kaverinsa tapaan sai mittojen oton jälkeen vapauden. Tämä tuntui oikein työvoitolta :)

940g/42cm
Pian tämän jälkeen lopettelin hyvissä mielin.


Tänään taas samainen lutakko. Ennen yhdeksää aloittelin ja kalojen kiinnostus tarjouksiin ei ollut yhtään paranemaan päin. Ensimmäinen kontakti kalaan oli yhden jälkeen noussut kurkku. Päivän lopussa kaloilla oli hiukan kiinnostusta vertsuun, mutta kaikki tapahtumat jäivät tärpeiksi. Mahdollisesti ihan ok kala oli tarjolla, kun paksu viiva kävi kaksi kertaa painaltamassa vertsua, ei vaan millään tarttunut... Kohta olikin jo aika lopettaa.


-Kabanossi

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti