perjantai 13. maaliskuuta 2015

11.3. Iso vei pilkin

Välissä piti käydä päivä koulun penkillä kunnes pääsi taas jäälle. Edellinen reissu uudelle pikkujärvelle oli sen verran lupaava että oli pakko päästä sinne uudelleen. Siis hauenkalastusta luvassa!

Nukuin tunnilla pommiin joten en päässyt jäälle niin aikaisin kuin olin suunnitellut. Keli oli onneksi vielä pilvinen, iltapäivää kohti pitäisi kirkastua. Yhdeksän aikoihin sain kaikki täkyonget viritettyä ja samantien oli ensimmäinen hauki kiinni. Loisteputkella varustettuun vapaan iski, jälleen kerran. Mukavasti oli painoa siiman päässä ja normivääntöjen jälkeen sain kauhaista nätin 90 cm hauen jäälle. Laiha oli tämä kala, silmäpuntarilla nelosen luokkaa. Parit kuvat ja takaisin kasvamaan.




Pieni hetki hiljaista ja havahduin räikän pärinään. Pää kääntyilee kuin pöllöllä kun etsin äänen lähdettä. Huomaan että äskeisen vavan vippa on taas pystyssä! Ryntään vavalle, siimaa juoksee puolalta mukavaan tahtiin ja siihen on kiva rysäyttää vastaisku. Painoa on siiman päässä aika kivasti eikä kala suostu heti näyttäytymään vaan kiertää ja kaartaa, vie siimaa ja junnaa syvällä. Nyt on hyvä kala! Kohta saan kalan näkyviin ja varmistuu että se todellakin on hyvänkokoinen, satavarma metrikala. Kala alkaa osoittaa jo väsymisen merkkejä, näyttää poskea avannon alla. Päätän yrittää liplockia ja lasken vavan maahan. Toisella kädellä pidän siimasta ja toista yritän ujuttaa kiduskannen alle. ISO virhe, kala ryntää jäätävään spurttiin, vapa on jäällä joten en saa annettua löysää siimaa kalalle ja 0,46 mm monofiili napsahtaa ihmeellisesti poikki. Ei voi olla totta, sinne meni sekin.... Ja tällä kertaa ihan oma moka! Fiilis on tyhjä eikä heti perään tullut kilon hauki juuri mieltä lämmitä.

Homma jatkuu samalla tavalla kuin edelliselläkin reissulla, puoleen päivään asti tapahtumia tulee harvakseltaan, sen jälkeen totaalinen stoppi. Kaksi kalaa saan vielä ylös asti, toinen parikiloinen ja toinen kokoluokkaa kurkku.

Uittelen tasuriakin ympäristössä mutta kaloja ei juuri näy. Yhdellä reiällä koen kuitenkin jänniä hetkiä kun 8 m vedellä välivedessä uitettuun kevennettyyn nousee paksu viiva jyrkästi, käy varovasti tökkäämässä ja kääntyy takaisin. Vielä hetken aikaa se seurailee tasuria kunnes häipyy lopullisesti. Laji jää arvoitukseksi, todennäköisesti kuitenkin hauki. Sen verran paksu viiva oli!

Iltapäivällä teen vielä epätoivoisen paikan vaihdon viimeisen tunnin ajaksi mutta turhaan. Yhdestä täkyongesta käy hauki repäisemässä syötin pois laukaisematta vippaa ja tasurilla saan narrattua pari ahventa joista suurempi parisatanen. Sitten on aika lopettaa että ehtii ajoissa katsomaan kisoja.
Päivän saldo neljä haukea täkyongella ja kaksi tasuriahventa. Vaikeahko mutta hieno päivä jäällä upeassa kelissä!

-Suurkalastaja

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti