tiistai 31. maaliskuuta 2015

Haukien perässä

17.3
Suurkalastajan kanssa päätettiin lähteä koettamaan josko hauet olisivat purulla. Vesille päästiin puoli kahden maissa jonkinmoisen jäissä ryskäämisen jälkeen. Vispaamisen aloitimme lahden perukalta, ja jo muutaman heiton jälkeen jokin hiukan raskaampi iski perhoon. Pienen väännön jälkeen kauden ensimmäinen suurhauki antautui liplockkiin. Kala punnituspussiin ja rannalle ottamaan tarkemmat mitat sekä muutamat kuvat.

103cm/7,6kg

Hyvän alun jälkeen fiilikset olivat korkealla ja lahden hinkkaaminen jatkui. 

Jonkin ajan päästä olimme käyneet lahdukan läpi, saaden jonkun tärpin ja puikkarin. Potkimme toiseen lahdukkaan joka olikin mukavasti jään peitossa. Pienen kaistaleen pääsimme kalastamaan ilman tapahtumia. Loppu ajaksi mentiin vielä aloitus lahteen vetämään tyhjää. 


18.3
Samalla kahden miehen kokoonpanolla taas liikkeelle. Tällä kertaa paikaksi valiintui hieman sisempänä oleva lahti. Vesille päästiin taas jonkinverran yli puolenpäivän. Kalastamisen aloitimme lahden perältä, josta nousi joku puikkari. Siirryttyämme lahden ulkopuolella olevalle syvemmälle reunalle alkoi tapahtumia tulla selvästi paremmin. Hämärään asti vedettiin ja yhteensä irroitettavana kävi yhdeksän puikkaria.


Kappaleiden ja tapahtumien osalta paljon peremmin kuin edellispäivänä.


20.3
Tällä kertaa yksin liikkeellä tiistain paikoilla. Vesillä olin taaskin melko myöhään, ehk jossain kahden maissa. Aikaan nähden tapahtumia ja kaloja tuli ihan kohtalaisesti. 2-3h ehdin heitellä kunnes perhovapa napsahti poikki nelosen kalan kanssa. Kalan sain sentään ylös siimasta väsyttelemällä :D Varavapaa ei tietenkään ollut mukana, joten reissu tyssäsi siihen.


Kaloja kävi 5kpl renkaassa ja yhden mahdollisen metrikalan pääsin karkuuttamaan.

-Kabanossi

lauantai 28. maaliskuuta 2015

26.3. Päivänpelastaja

Pitkästä aikaa lähdin pikkujärvelle täkyonkimaan. Kyseinen järvi on vaikuttanut oikein hyvältä, kolmesti olin kerennyt käydä siellä ennen tätä reissua ja joka reissulla oli tullut vähintään yksi yli nelosen kala, parhaana viime reissulla ahventäkyä purrut 101 cm. Ensin kävin ABC:ltä hakemassa vähän piristävää juomista ja sitten suuntasin kohti järveä. Aamuhämärissä jo vedin ylitäyteen pakattua ahkiota sulan pellon läpi. Jep, varmasti fiksun näköistä puuhaa! :D

Aloitin tutusta paikasta läheltä syvänteen päätyä ja virittelin viisi vapaa 6-8 m syvyyksille niin että täyt uivat 1-2 m kannen alla. Aamun ensihetket ovat edellisillä reissuilla antaneet hyvin tapahtumia ja taas oli kirkas päivä tulossa joten usko aamusyöntiin oli vahva. Sitä syöntiä ei vain ikinä tullut....
Kolmen tunnin onginnan jälkeen tuli vihdoin ensimmäinen vienti kun reilusti alle kilon puikko iski ahvensyöttiin. No, lähtipä sentään munat padasta! :D

Jäätävä avaushauki!
Tasuria uittelin samalla ja kaiku piirteli hyviä viivoja sinne tänne mutta en oikein saanut niitä ottamaan. Heti aamun ekalla reiällä oli parhaat säpinät, ensin särjen väriseen Pääevän kevennettyyn otti 425 g ahven ja heti perään toinen vähintään saman kokoinen nousi jyrkästi tasurille ja tärppäsi mutta ei tarttunut. Loppupäivästä saikin tasureita uitella ihan rauhassa, yhden tärpin taisin vielä saada. Sen verran hyviä viivoja oli kuitenkin tarjolla syvänteen laidalla että tähän järveen pitää panostaa enemmän myös tasuripilkinnän suhteen!

425 g & Pääevän kevennetty
Kello lähestyi puolta päivää ja ainoa tapahtuma täkyonkiin oli edelleen tuo yksi puikkari. Päätin tehdä pienen peliliikkeen ja siirsin paria vapaa lähemmäs 14 m syvänteen reunaa, samoille kohdille josta edellisreissulla sain metrikalan. Juuri ehdin molemmat vavat virittää pyyntiin kun ensimmäisessä nousi vippa pystyyn! Kala vei siimaa rauhalliseen tahtiin ja vastarin jälkeen oli heti selvää että nyt on nätti kala kiinni. Kala käyttäytyi rauhallisesti kuten isot hauet yleensä, junnasi syvällä ja veti rauhallisia syöksyjä. Mukava muutaman minuutin vääntö ja pääsin sovittamaan kättä kiduskannen alle. Hieno pikkujärven kala, mittaa löytyi 103 cm ja painoa normaalirunkoisella järvikalalla 6,2 kg. Kamera räpsyi ja muutaman kuvan jälkeen kala pääsi tietenkin takaisin järveä hoitamaan.




Tuosta innostuneena päätin siirtää muitakin vapoja tälle alueelle ja se tuottikin kohta tulosta. Kauimmaiseen vapaan otti kala ja lähdin juoksemaan vapaa kohti. Sydän hakkasi kovasti kun painelin vapaa kohti, on tää vaan jännä laji! Puola ei pyörinyt mihinkään kun saavuin vavan luokse joten ehdin jo ajatella että hauki hylkäsi syötin. Sitten alkoi tapahtua! Hauki rykäisi sellaisen spurtin mitä en ole vielä tässä elämässä nähnyt. Puola pyöri kuin viimeistä päivää ja nappasin siiman käteen. Tein vastarin ja 0,46 mm Tuffi poltti syvät jäljet sormiin, mutta kala vain jatkoi syöksyä (sormiin sattuu vielä tätä kirjoittaessa). Tässä vaiheessa sydän hakkasi jo aika kovaa, mielessä kävi ajatus että nytkö tässä on The Jytky tarjolla? Äkkiä meininki siiman päässä kuitenkin rauhoittui ja pieni pettymys valtasi mielen, ei se niin iso olekaan. Ihan nätti 90 cm hauki kuitenkin!




Sitten alkoi olla kello jo sen verran että piti iskeä kamat nippuu ja suunnistaa autolle. Suht vaikean päivän saldo oli kolme haukea täyllä, tasurilla yksi ahven ja morrilla pientä silppua muutama. Hieno päivä, yksi iso pelastaa! ;)

-Suurkalastaja

keskiviikko 25. maaliskuuta 2015

Kun reikä osuu kohdalleen

Viime vklp tuli vietettyä mökkeillen ja samalla tietysti pilkkien. Perjantaina oli ensimmäinen pilkkipäivä. Ajattelin olla jäällä jo aamuhämärissä mutta kuinkas kävikään.... Kello kyllä herätti aikaisin aamulla ja heräsinkin siihen, mutta uni vei vielä voiton. :) Vihdoin aamupäivällä hyvin levänneenä pääsin jäälle. En viitsinyt enää lähteä kauemmas ajelemaan vaan päätin onkia mökin lähivesiä rennolla otteella. Suunnistin paikalle josta olen jigillä saanut nättejä ahvenia mutta tasuria en ole tuolla vielä heilutellut. Ensimmäinen reikä vajaan 9 m veteen ja rauhassa sai tasuri uida. Kairailin pikkuhiljaa kohti syvempää 12-14 m ränniä ja yli kympin vedessä alkoi kalaa näkyä joka reiällä. Tavoitekokoisia ei vain tuntunut paikalla olevan, pelkkää silppua näkyi kaiussa. Parin tunnin onginnan jälkeen saldona oli yksi varovainen tärppi kevennettyyn.

Välissä kävin mökillä katsomassa ampumahiihtokisan ja illaksi lähdin paikalle josta kuukausi sitten tuli parilla reissulla mukavasti filekalaa, suurimmat reilun puolen kilon kaloja.
Heti ensimmäisellä reiällä pari kalaa kävi varovasti katsomassa tasuria mutta painuivat pohjaan enkä saanut niitä sieltä enää nousemaan. Vielä yhdellä reiällä kävi joku tasuria katsomassa, muuten sai ihan tyhjää kaiun näyttöä tuijotella. Päivän saldo oli siis munat pataan. Ainoa tapahtuma tuo aamupäivän varovainen tärppi. Hieno keli oli kyllä jäällä, mieli lepäsi vaikka kalaa ei tullutkaan.
Komeita railoja oli ilmestynyt sinne tänne, sitä se tekee kun yöllä on pakkasta ja päivällä reilusti plussan puolella. Osa railoista oli sen verran isoja että varovainen saa niiden kanssa olla.


Lauantaille olikin sitten luvassa ihan toisenlainen reissu, eli tällä kertaa lähdin liikkeelle aamuhämärissä ja tarkoitus oli onkia pitkä päivä sitä isoa yrittäen.
Viime aikoina on se kaikkein kovin into tasuripilkintään ollut jotenkin hukassa, tänä talvena on tullut käytyä kuitenkin todella paljon jäällä ja nuo helmikuun lopun onnistumiset jotenkin tyhjensivät pajatsoa sen verran että en ole oikein saanut sellaista kunnon tekemisen meininkiä enää sen jälkeen päälle. Nyt oli kuitenkin pitkästä aikaa huikea fiilis, tunne hyvästä päivästä oli vahva. Monet varmasti tietää tämän kyseisen fiiliksen. :) Itse pidän kalastuksessa todella tärkeänä hyvää fiilistä ja vahvaa uskoa omaan tekemiseen. Nyt oli juuri sellainen tunne ja oli hienoa kävellä mestoille auringon noustessa.

Kaveri oli tuttuun tyyliin nopeampi liikkeelle lähdössä ja oli jo onkinut useamman reiän ennen kuin itse kerkesin pelipaikalle. Hiljaista oli kuulemma vielä ollut.
Tein reiän vähän matkan päähän ja aloin itsekin onkimaan. Kohta kaveri veti vierestä tapsipilkillä muutaman ahvenen, joista pari filekokoisia.
Itse ongin alkuun muutaman reiän tyhjää kunnes yhdellä reiällä oli vihdoin eloa. Olin onkinut välivesiä jonkin aikaa läpi mutta kaiku piirsi vain tasurin jättämää viivaa, kaloja ei näkynyt. Päätin laskea Pääevän salakannahkaisen kevennetyn ihan pohjalle ja samantien tuli terävä tärppi kun n. 400 g ahven napsautti kevennetyn peräkoukkuun. Jes, munat pois padasta!
Jatkoin onkimista tuolla reiällä lisäkalojen toivossa. Lyhyen hiljaisuuden jälkeen paksu viiva irtosi pohjasta ja nousi jyrkästi kolmisen metriä pohjan yläpuolella uitettua tasuria kohti mutta ei ottanut. Siinä oli selkeästi kunnon ahven tarjolla. Päivystin tuolla reiällä vielä tovin ja toisenkin tasureita vaihdellen, mutta turhaan. Sitä kalaa en enää tavoittanut.

Kairailin muutaman uuden reiän ympäristöön. Yhdestä luukusta sain pari pientä ahventa ja vähän sivummalta yhden hyvän nousun joka ei kuitenkaan ottanut.
Takana oli jo useampi tunti ongintaa heikolla menestyksellä ja kello lähestyi puolta päivää.
Päätimme kaverin kanssa tehdä pienen siirtymän vähän sivummalle jossa oli kartan mukaan mielenkiintoista pohjanmuotoa. Teimme reiät vierekkäin ja kaiussa alkoi näkyä kalaa samantien. Kaverin kevennettyyn otti heti n. 250 g ahven ja muitakin oli kuulemma tarjolla. Itse sain Eepen Seiskaplussalla n. 300 g ahvenen, tässäkin kaloja oli hetken aikaa enemmänkin mutta en saanut niitä enää ottamaan. Sitten ne jo hävisivätkin eivätkä tulleet takaisin. Viereiseltä reiältä sain vielä yhden nousun mutta muuten paikka vaikutti hiljaiselta. Päätin lähteä pikkuhiljaa etenemään kohti 10 m pattia kaverin lähtiessä toiseen suuntaan.

Pari reikää olin jo onkinut tyhjää kunnes jäässä näkyi varman kalapaikan merkki, eli kahden pienen halkeaman muodostama rasti jäässä. :D Ajattelin että kokeillaan nyt tästä ja pyöräytin reiän.
Silppua näkyi heti kaiussa mutta ne hävisivät nopeasti. Sitten saikin tasuria uitella jälleen kerran ihan rauhassa. Olin jo vaihtamassa reikää kun päätin vielä kokeilla reilusti ylempää välivedestä, joten vedin Eepen Seiskaplussan nopeasti pohjan tuntumasta n. 6 m jään alle. Vettä tässä oli 13 m. Samantien lähti viiva tulemaan jyrkästi tasuria kohti. Se tuli niin kovaa että kalan koosta ei voinut vielä sanoa mitään. Vähän ennen tasuria se hidasti vauhtia ja silloin selvisi ettei ole ihan pieni ahven kyseessä. Varovainen tärppi mutta en saanut kalaa tarttumaan vaan se lähti painumaan pois. Jatkoin kuitenkin nostoa ja kala kääntyi vielä tasurin perään ja otti uudelleen. Nyt en enää ryssinyt vaan kala pysyi kiinni. Mukava ahven nousi jäälle, 993 g/41 cm. Tunne oli hieno, kova yritys palkittiin nätillä ahvenella!


Päivä oli jo pelastettu tuolla kalalla joten jonkun aikaa meni siinä taas fiilistellessä ennenkuin pystyi jatkamaan onkimista. Seuraavaksi veteen pääsi uusi salakannahkainen Pääevän kevennetty. Kohta puhelin soi ja vastasin siihen, samalla tasuria metri pohjan yläpuolella uitellen. Juuri kerkesin puhelimeen sanoa että ei ihan mennyt kilo rikki edellisellä ahvenella kun huomasin kaiussa paksun viivan joka lähti jyrkästi kohti tasuria. Äkkiä puhelin sivuun ja sitten painava tärppi jo tulikin. Kala iski kevennettyyn sellaisella raivolla että taisin kaverille jo huutaa jotain hauesta. Siima kiertyi mukavasti sormien ympärille kun vinttasin raskaan tuntuista kalaa jäätä kohti. Kohta avantoon ilmestyi aika komea näky, se on sittenkin ahven! Heti oli selvää että nyt meni kilo rikki. Ja niinhän se meni, 1174 g/43 cm oli kalan strategiset mitat. Kala oli ottanut kevennettyyn ihan tositarkoituksella, päätykoukku oli syvällä suussa ja kala oli vielä vatsakoukustakin kiinni. Tärppikin oli kyllä hieno, ei mitään vatsakoukun nypläystä vaan kunnon polkaisu!



Tässä vaiheessa fiilis alkoi olla jo aika pirun kiva, sen verran harvinaista herkkua tällaiset päivät ovat! Vielä hetken aikaa ongin tuota samaa reikää saaden muutaman pienen ahvenen. Välillä kaiussa näkyi myös isompiakin mutta en saanut niitä ottamaan. Päivä oli ollut jo sen verran hyvä että hyvillä mielin pystyi lopettamaan jo reilusti ennen hämärää. Kymmenkunta ahventa oli päivän saldo omalta osalta, 1174 g/43 cm, 993 g/41 cm ja lisäksi muutama 200-400 g + pienempiä.

1174 & 993 g
Nämä on niitä päiviä joita kelpaa muistella sitten myöhemmin. Kiitokset vielä kaverille ikimuistoisesta päivästä. :)

-Suurkalastaja

tiistai 17. maaliskuuta 2015

15.3. Vaikea päivä pikkujärvellä

Handyyn kanssa lähdettiin aamuhämärissä kohti uutta pikkujärveä. Tarkoitus oli täkyonkia haukea ja uitella siinä samalla tasuria. Yhden harhakäännöksen jälkeen löydettiin vihdoin perille ja ei muuta kun pellon poikki järvelle! Kirpeässä pakkaskelissä aloimme hieman kartoittaa järven syvyyksiä. Vesi oli suht kirkasta niinkuin odotimmekin ja kohta löytyi vaihtelevaa pohjanmuotoa josta oli hyvä lähteä liikkeelle. Täkyonget viritettiin otollisen oloiseen paikkaan montun reunamille ja aloimme haravoimaan ympäristöä pilkkien.

Kuuden metrin penkasta löytyi reilusti pientä ahventa. Tapsilla sain siitä hetkessä ongittua syöttikalat, sen jälkeen olikin aika siirtyä tasurin uittoon. Pienet ahvenet nousivat tasuriakin katsomaan innokkaasti mutta eivät onneksi ottaneet. :) Isompia ahvenia emme onnistuneet löytämään.
Täkyongetkin pysyivät oudon hiljaisina, saattoi tosin johtua armottomasta jäiden paukkeesta. Viime reissulla oli ihan sama juttu, kova jäiden pauke tuntui tekevän hauet varovaisiksi.
Vihdoin tuli eka vienti täkyyn mutta onnistuin tunaroimaan sen. Paikka vaikutti sen verran hiljaiselta varsinkin haukien suhteen että parin tunnin hiljaisuuden jälkeen päätimme hieman siirtyä.

Vähän matkan päästä löytyi mukava 5 m harjanne jonka molemmin puolin oli kympin montut. En ehtinyt saada kaikkia vapoja edes järveen kun harjanteen päällä olleeseen vapaan otti jo hauki. Tämä oli kuitenkin onnettoman pieni, varmaan pienen hauki mitä olen ikinä täkyongella saanut. :D
Sitten homma taas jatkui todella hiljaisena. Sanoin Handyylle että puolen päivän aikaan alkaa tapahtumaan, se on edellisillä reissuilla ollut jostain syystä hyvä hetki. Ja niinhän siinä kävi että puolen päivän aikaan saatiin pari tapahtumaa putkeen. Toinen vienti päättyi hylkyyn mutta toisesta Handyy väsytteli jäälle 81 cm hauen joka vähän pelasti vaikeaa päivää. :)



Tasureita uiteltiin tuolla 5 m harjanteella ja kaiku piirsi usealla reiällä mukavia viivoja mutta ei saatu niitä ottamaan mihinkään. Pari kertaa tasurille tultiin jyrkästikin mutta ei. Haukia vai ahvenia, vaikea sanoa. Sen verran nättiä viivaa kaiku kuitenkin piirsi että palaan tuonne vielä.
Morrilla tuli joiltakin rei´iltä pientä silppua ja Handyy onnistui silpun seasta ronkkimaan parisatasen ahvenen.

Yhden jälkeen päätettiin lopettaa ja ruvettiin keräilemään kamoja kasaan. Olin jo pari täkyonkea ottanut pois kun selän takaa alkoi kuulua räikän pärinää. Nopea katsahdus vavan suuntaan ja siellähän on vippa pystyssä! Äkkiä vavalle ja vastaiskua kehiin. Pirteä kala väänsi ihan huolella siiman päässä. Kohta vapautusmatolla lepäsi pulska 84 cm hauki johon oli mukava lopettaa. :)

Vaikean päivän saldo siis täkyongella kolme haukea ja pilkillä läjä pientä ahventa. Saipahan raitista ilmaa!

-Suurkalastaja

lauantai 14. maaliskuuta 2015

13.3. Metri rikki!

Aamusta suuntasin taas jäälle. Tällä kertaa päätin olla ajoissa, edellisillä reissuilla olen päässyt jäälle vasta kahdeksan jälkeen. Nyt olin jo ennen auringonnousua virittelemässä niitä vehkeitä. Pitkästä aikaa piti vetää haalaria ylle, sen verran kylmä oli jäällä aamuhämärässä.
Reissun avauskala, 87 cm
Kolmatta vapaa viritellessä otti ensimmäiseen hauki. Vastaria vetäessä tuntui kuin se olisi irronnut. Yhtäkkiä siiman päässä tuntui taas painoa ja alkoi mukava väsytystuokio. Kala kuitenkin käyttäytyi oudosti, se ei tuntunut kovin isolta siiman päässä mutta veti pitkiä spurtteja. Kohta paljastui syy outoon käytökseen, koukku oli jäänyt kyljestä kiinni. Kala siis olikin irronnut vastarissa mutta tarttunut uudelleen kyljestä. 87 cm oli mittaa hyvärunkoisella hauella.

Kun kaikki vavat oli viritetty pyyntiin siirryin penkanreunaan tasuria uittelemaan. Pari ensimmäistä reikää tyhjiä ja kolmannella jotain elämää. Yhden pienen ahvenen siitä sain Eepen Seiskaplussalla ja muitakin oli kaiun mukaan tarjolla. Sitten otti täkyyn pieni hauki ja jouduin poistumaan reiältä. Kun pääsin takaisin ei reiällä näkynyt enää mitään.

Jäät paukkui koko ajan ja arvelin sen vaikuttavan syöntiin. Haukitapahtumat oli nimittäin harvassa ja ne vähät hylkäsivät syötin tai irtosivat vastaiskun aikana. Kello lähestyi puoltapäivää ja saldona oli kaksi haukea täkyongella. Pilkillä olin saanut joitakin pieniä ahvenia joita vaihtelin vapoihin kuolleiden syöttien tilalle. Päätin samalla vähän siirtää paria vapaa.

Juuri sain yhden vavan viritettyä kympin veteen kun vippa heilahti rajusti, ahven vietiin lähes käsistä! :D Rulla pyöri rauhallisesti tasaiseen tahtiin ja hetken odottelun jälkeen tempaisin vastarin. Heti oli selvää että nyt on nätti kala kiinni. Rauhallinen tapaus siiman päässä kuten isot hauet yleensä, ei meinannut millään tulla avannon alle ja junnasi syvällä lyhyitä spurtteja tehden. Viitisen minuuttia sai vääntää kunnes kala vihdoin antautui liplockiin. Kala matolle ja mittailemaan, 101 cm! Pitkästä aikaa suurhauki. :) Painoa normikuntoisella kalalla oli 6,3 kg. Parit kuvat ja hieno pikkujärven hauki takaisin särkiparvia harventamaan,

Se on siinä, 101 cm!




Heti perään nousi viereisen vavan vippa pystyyn. Tuttuun tyyliin räikkä soi mukavasti kun pääsin vavan luokse, tässä järvessä on vauhdikkaita haukia! Mukavaa kun ei tarvitse tuskailla vaan pääsee vetämään vastaiskun kunnolla vastapalloon! Kohta matolla lepäsi 86 cm hauki.

86 cm
Vielä hetken aikaa ongin ilman tapahtumia, sitten pitikin jo lopettaa. Vielä mukava vartin rämpiminen autolle jonka päätteeksi olin aivan hapoilla. Suht vaikean reissun saldo oli neljä haukea ylös asti. Koko oli taas mukavaa, 101 cm, 87 cm, 86 cm ja yksi pienempi.

-Suurkalastaja

perjantai 13. maaliskuuta 2015

11.3. Iso vei pilkin

Välissä piti käydä päivä koulun penkillä kunnes pääsi taas jäälle. Edellinen reissu uudelle pikkujärvelle oli sen verran lupaava että oli pakko päästä sinne uudelleen. Siis hauenkalastusta luvassa!

Nukuin tunnilla pommiin joten en päässyt jäälle niin aikaisin kuin olin suunnitellut. Keli oli onneksi vielä pilvinen, iltapäivää kohti pitäisi kirkastua. Yhdeksän aikoihin sain kaikki täkyonget viritettyä ja samantien oli ensimmäinen hauki kiinni. Loisteputkella varustettuun vapaan iski, jälleen kerran. Mukavasti oli painoa siiman päässä ja normivääntöjen jälkeen sain kauhaista nätin 90 cm hauen jäälle. Laiha oli tämä kala, silmäpuntarilla nelosen luokkaa. Parit kuvat ja takaisin kasvamaan.




Pieni hetki hiljaista ja havahduin räikän pärinään. Pää kääntyilee kuin pöllöllä kun etsin äänen lähdettä. Huomaan että äskeisen vavan vippa on taas pystyssä! Ryntään vavalle, siimaa juoksee puolalta mukavaan tahtiin ja siihen on kiva rysäyttää vastaisku. Painoa on siiman päässä aika kivasti eikä kala suostu heti näyttäytymään vaan kiertää ja kaartaa, vie siimaa ja junnaa syvällä. Nyt on hyvä kala! Kohta saan kalan näkyviin ja varmistuu että se todellakin on hyvänkokoinen, satavarma metrikala. Kala alkaa osoittaa jo väsymisen merkkejä, näyttää poskea avannon alla. Päätän yrittää liplockia ja lasken vavan maahan. Toisella kädellä pidän siimasta ja toista yritän ujuttaa kiduskannen alle. ISO virhe, kala ryntää jäätävään spurttiin, vapa on jäällä joten en saa annettua löysää siimaa kalalle ja 0,46 mm monofiili napsahtaa ihmeellisesti poikki. Ei voi olla totta, sinne meni sekin.... Ja tällä kertaa ihan oma moka! Fiilis on tyhjä eikä heti perään tullut kilon hauki juuri mieltä lämmitä.

Homma jatkuu samalla tavalla kuin edelliselläkin reissulla, puoleen päivään asti tapahtumia tulee harvakseltaan, sen jälkeen totaalinen stoppi. Kaksi kalaa saan vielä ylös asti, toinen parikiloinen ja toinen kokoluokkaa kurkku.

Uittelen tasuriakin ympäristössä mutta kaloja ei juuri näy. Yhdellä reiällä koen kuitenkin jänniä hetkiä kun 8 m vedellä välivedessä uitettuun kevennettyyn nousee paksu viiva jyrkästi, käy varovasti tökkäämässä ja kääntyy takaisin. Vielä hetken aikaa se seurailee tasuria kunnes häipyy lopullisesti. Laji jää arvoitukseksi, todennäköisesti kuitenkin hauki. Sen verran paksu viiva oli!

Iltapäivällä teen vielä epätoivoisen paikan vaihdon viimeisen tunnin ajaksi mutta turhaan. Yhdestä täkyongesta käy hauki repäisemässä syötin pois laukaisematta vippaa ja tasurilla saan narrattua pari ahventa joista suurempi parisatanen. Sitten on aika lopettaa että ehtii ajoissa katsomaan kisoja.
Päivän saldo neljä haukea täkyongella ja kaksi tasuriahventa. Vaikeahko mutta hieno päivä jäällä upeassa kelissä!

-Suurkalastaja

9.3. Hauenkalastusta hienossa kelissä!

Edellisenä päivänä kävin heittämässä iltapäiväpiston järvelle josta on joskus jotain tullutkin. Vanhat paikat tuntuivat kuolleilta, parin tunnin tasurin heilutuksen saldoksi jäi yksi pieni ahven + tärppi. Seuraavalla päivälle piti keksiä jotain....

80 cm paksukainen
Alun perin meidän piti lähteä Handyyn kanssa eräälle ison ahvenen järvelle mutta Handyy joutui kuumeen takia jättämään reissun väliin. Itse mietin ankarasti että minne lähtisin, vaihtoehtoja oli paljon mutta kun ei osaa päättää.... Lopulta päätin suunnata eräälle kirkasvetiselle pikkujärvelle joka on pyörinyt jo syksystä asti mielessä. Vedenlaaturaporttien pohjalta osasin odottaa haukia joten pakkasin täkyonget mukaan. Pakastimesta löytyi onneksi muutama särki joten saisin edes muutaman täkyongen veteen vaikkei pilkillä tulisikaan mitään syötiksi kelpaavaa. Oli vahva tunne että kyseisestä järvestä voisi löytyä isompia ahveniakin joten tasurivehkeetkin lähti ilman muuta mukaan.

Jonkun matkaa sai ajella kuoppaisia pikkuteitä pitkin kunnes löysin perille. Auto parkkiin ja pellon ja metsikön läpi rymyten järvelle. Lämmin tuli, painavan ahkion kantaminen tiheässä rantapusikossa käy todellakin kunnon ja hermojen päälle! Vesi oli kirkasta niinkuin pitikin, samoin keli. Fiilis oli korkealla kun virittelin täkyonget pyyntiin penkanreunaan ja rupesin pilkkimällä haravoimaan ympäristöä. :)

Reilun puolen tunnin pilkkimisen jälkeen iski karvapyrstöön pieni hauki ja samalla nousi kaiummaisen täkyongen vippa pystyyn. Juoksujalkaa vavalle ja mukavasti pääsi vastapalloon runttaaman vastarin. Pienet väännöt ja paksu 80 cm järvihauki lepäsi matolla. Hieno alku päivälle! :)

Tuon jälkeen oli puolisen tuntia aika hiljaista, ainoa tapahtuma oli tapsipilkkiin tullut kova tärppi jonka ansiosta köyhdyin yhdellä morrilla. Tuntuu ainakin haukia olevan järvessä! Sitten nousikin taas vippa ja sain väsytellä jäälle 87 cm hauen. Mukavan kokoista kalaa!

87 cm
Puoleen päivään asti haukia napsui tasaiseen tahtiin täkyihin. Tasuria sai uitella rauhassa, ei kaikukaan juuri elämää piirtänyt. Välillä ilmestyi pientä kalaa alle ja silloin sai morrilla narrattua muutamia pieniä ahvenia ja särkiä syöttikaloiksi. Huonosti tuli kyllä niitäkin.

Neljäpuolikas
Hyväkuntoisia ovat tämän järven hauet!



Iltapäivän puolella hauetkin rauhoittuivat ja sai keskittyä hyvästä kelistä nauttimiseen. Hiljaisuuden katkaisi kuitenkin raju vienti täkyonkeen ja vastarin verran sain tuntea jotain raskasta siiman päässä, sitten napsahti 0,46 mm kuitusiima poikki!? Kala oli ilmeisesti lähtenyt tulemaan kohti ja saanut siiman hampaisiin, pitkä perukekaan ei nyt pelastanut. Harmitti todella kovasti, näitä vain ei saisi sattua.....

Puoli viiden aikaan kaiummaiseen vapaan otti syvän päältä päivän viimeinen parin kilon hauki. Sitten olikin aika laittaa kamat nippuun ja suunnata rantaan. Pitkän päivän saldo oli 7 haukea. Positiivista oli että suurin osa kaloista oli silmämääräisesti neljän kilon kieppeillä, mukavan kokoista kalaa siis! Harmittavana takaiskuna tuo siiman katkotus. Hauet löytyivät tuttuun tyyliin penkan reunoista syvän päältä, vettä ottipaikoilla 7-10 m ja täyt viritin pari metriä kannen alle. Matalastakin ongin mutta sieltä ei tapahtumia tullut. Saman olen huomannut muillakin vastaavanlaisilla järvillä, syvän päältä kannattaa onkia ainakin jos isompia haukia jahtaa!
Ahvenia ei tänään oikein löytynyt, mutta uskon vahvasti että jossain tuolla ne ovat! Täytyy vaan tehdä enemmän reissuja niin alkaa järven luonne paljastumaan.

-Suurkalastaja

Avovesikauden avausta

9.3
Maanantai aamuna auton nokka kohti viime syksyisiä paikkoja. Paikalle tultua sain "ilokseni" huomata että lahdukassahan on vielä mukavasti jäätä. Pakkohan sitä oli kumminkin kausi avata, joten sinne sekaan vaan..
Heitettävät paikat oli todella kortilla, jään ja samean veden ansiosta. Kuutisen tuntia vedin tärpitöntä kunnes päätin luovuttaa. Perinteistä poikkeamatta avovesikauden avaus oli jälleen MP hommia :D



12.3
Edellis reissusta hieman viisastuneena suuntana oli tällä kertaa kirkkaammat vedet. Renkaan sain vesille kolmen maissa. Rannassa oli jonkinlainen kaistale jäätä, joka ei onneksi aivan ulottunut kaislan reunaan asti. Tällä kertaa veden väri ei ollut ainakaan ongelmana, perho näkyi helposti pariin metriin. Keli ja fiilis olivat sen verran hyvät että tyhjän pyytämisenkin kelpuuttaa :) Eikun vispaamaan...

Pari-kolme tuntia oli vierähtänyt ilman tapahtumia ja uusi lahdukka alkoi jo avautua pärstän eteen.
Täällä ei näkynyt paljoa jäätä, joten luultavasti tyngän kalastus saattaisi onnistua. Slinkyä rehujen sekaan, eikä aikaakaan kun kilon puikko paukutti kiinni. Jes, avovesikauden avaus kala!
Pieni hetki tyhjää, puna-keltainen slinky uimaan ja heti puikkari kiinni. Hämärään asti tuli puikkareita mukavan harvakseltaan.

Riitettäkin alkoi muodostumaan hyvää tahtia ja heitteleminen vaikeutui sen verran että oli hyvä lopetella.


Perhovavalla oli taas pitkästä aikaa mukava vääntää, vaikkei kalojen koolla juhlittukkaan.
Saldona 6 haukea, kokoluokkaa 1-2kg. Kaikki kalat tyngän seasta.

-Kabanossi

7.3. Pikkujärvellä

Aamusta suuntasin kirkasvetiselle pikkujärvelle jossa kävimme Handyyn kanssa kerran ensijäillä. Silloin selvisi että järvessä on vahva haukikanta mutta ahvenia emme juuri saaneet. Nyt oli tarkoitus jatkaa järven tutkimista, tarkoituksena oli täkyonkia haukea ja samalla uitella tasureita ahventen toivossa.

Aamuhämärissä olin jäällä ja aloittelin pienen saaren kupeelta jossa ensimmäisellä reissulla tuntui kalaa olevan. Tapsipilkillä ongin nopeasti muutamia pieniä ahvenia että sain täkyonkiin syötit. Ensimmäinen haukitärppi tulikin nopeasti, tosin tapsipilkkiin. :D Menin uudelle reiälle ja muutaman heilautuksen jälkeen iski raskaan tuntuinen otus kiinni. Hetken aikaa sain väsytellä mukavan kokoista haukea kunnes se lähti spurttiin ja odotetusti 0,14 mm tapsi meni poikki.

Kohta nousi penkassa olleen täkyongen vippa ja sain väsytellä päivän ensimmäisen hauen jäälle. Ei ollut iso, parin kilon kala. Mukava alku päivälle!
Kohta nousi toinenkin vippa ylös mutta tällä kertaa hauki vei syötin eikä tarttunut.

Sitten olikin pari tuntia ihan hiljaista. Tasuria uittelin ahkerasti mutta kaloja ei juuri näkynyt. Pari kertaa joku nousi varovasti tasuria katsomaan mutta eivät ottaneet. Siirryin rantapenkkaan ja siellä oli pohjassa reilusti tavaraa. Tasuri ei näille kelvannut joten päätin kokeilla tapsipilkillä vaikka oikeastaan jo arvasin mitä siellä on. Veikkaus meni oikein, samantien tuli kaksi säälittävän pientä ahventa. Päätin pudottaan tapsipilkin vielä kerran alas ja jatkaa sitten tasurointia. Heti pamahti mukavasti ja olin taas yhtä morria köyhempi. Taisi vielä olla sama reikä jossa aamullakin lähti morri hauen matkaan. :D Päätin kokeilla kelpaisiko sille tasuri, joten äkkiä lähin tasurivapa käteen. Siinä sattui olemaan Perzan karvapyrstö siiman päässä joten sitä lähdettiin nyt tarjoamaan hauelle. Pudotin tasurin metrin verran pohjan yläpuolelle ja heti irtosi viiva silppuparven seasta. Kevyet värisytykset ja astetta raskaampi tälli. Tunne oli sama kuin pilkki olisi jäänyt pohjaan, nyt on selkeästi puikkaria isompi! Siitä alkoikin oikein mukava väsytystuokio, itse asiassa hienoin taistelu pilkkivälineillä ikinä! Viitisen minuuttia sai vääntää 0,18 mm monofiilin kanssa ennenkuin sain hauen vihdoin liplockiin ja jäälle. Onneksi oli peruke, 5 kg Fortress Predator pelasti tasurin tällä kertaa. Tuon jälkeen peruke meni kyllä todella helposti vetämällä poikki joten se oli siinä ja siinä... En viitsinyt kalaa punnita mutta pituutta löytyi 88 cm. Oikein mukava tasurikala ja parin kuvan jälkeen vapautin sen takaisin pikkukalojen kauhuksi.





Loppupäivä sujui rauhallisissa merkeissä, pientä ahventa tuli sieltä täältä mutta ei isompia. Hauetkaan eivät kovin jäätävällä otilla olleet vaan aika rauhassa sai täyt uida. Yksi pieni syöntipiikki sattui iltapäivästä. Ensin karkuutin mukavan tuntuisen kalan hetken väsyttelyn jälkeen ja kohta tuli pari haukea putkeen, suurempi n. 2,5 kg luokkaa. Sitten hiljeni taas ihan kokonaan ja viiden aikoihin lopetin kalastuksen ja rymysin pusikon läpi autolle.



Mielenkiintoinen järvi, pientä ahventa on todella paljon ja haukikanta vahva. Uskon että jossain tuolla ne karkeammatkin ahvenet on, täytyy vaan etsiä!

-Suurkalastaja

Pilkkireissuja

Suurkalastajan kanssa vietettiin viisi heikohkoa päivää erään pikkujärven jäillä. Kolmena päivänä uitettiin täkyjä ja kahtena päivänä pelkästään pilkkejä. Ylhäällä kävi muutama ok ahven ja 11kpl haukia, suurimpana n.4,5kg. Mukavaa oli vaikka saaliilla ei juhlittu :)


-Kabanossi


torstai 12. maaliskuuta 2015

Kausi auki heti töiden jälkeen 11.3.

Sovittiin kaverin kanssa että mennään korkkaamaan kausi suoraan töiden jälkeen. Ja näin siis tapahtuikin. Äkkiä hakemaan kaveri ja let's go! Kamat veneeseen ja tutuille mestoille paukuttamaan viime vuodelta; aikaa ei ollut hukattavaksi. Heti ensiheitolla kaverin siiman päässä pientä tuntumaa, mutta ei ottanut tarpeeksi äreästi DaBushiin. Itse isken kumia siimanpäähän, tarkkaan sanoen Fruity Lordia a'La Big Mcrubber. Muutama varovainen heitto ensialkuun jotta saa vähän ruostetta pois niskoilta ja mitäs tapahtuukaan! Joku siellä kävi. Irtosi kumminkin kun vastari oli liian löysä. Uutta heittoa perään ja tällä kertaa kaveri tulee näyttämään jo selkäänsä, mutta pyörähtää taas irti. Prkl! Kolmas kerta toden sanoo, sanoi äitimuori aikoinaan, ja näinhän se kausi korkataan! Viileä kevätvesi tekee tehtävänsä ja kala tulee vain pienten spurttien jälkeen veneen vierelle. Arvioitua kolmosen kalaksi. Arvio pieleen. Veneeseen nostettuna huomattiinkin että oli salakkaa menussa ja peto oli tankannut itsensä ähkyyn kuntoon. Kassissa nopeasti punnittuna 4,58kg... Ei se suurin mutta kausi auki. Jes! Kala vapauteen nopean fotauksen jälkeen. Fiilis: paras. Tämän jälkeen kaverin hinku alkaa kasvamaan, ja siimanpäähän astuu Firetigerin kuoseissa oleva DaBush. Itse istun alas ja alan sytyttämään kessua, samalla jauhaen isojen kalojen kuvista mitä ollaan kieli pitkänä katseltu facebookissa. Sen jälkeen onkin filmi hetkeksi poikki ja istun taju kankaalla keulassa. Mitä tapahtui? Kaveri latasi pitkää heittoa varten kaikilla voimillaan ja saikin vähän isompaa saalista. Dabushin nuppi osui suoraan korvaan ja lippa viilsi mojovan reiän rustoon. Vaikka päässä oli paksu Big Daddyn pipo ja huppukin lisäksi, hitti tuli sen verran kovaa että veneen pohjalle vaan alkoi ilmestyä enemmän ja enemmän verta. Sekavien hoiperruksien jälkeen reissu valitettavasti päättyi siihen ja päätettiin ottaa suunta terkkarin kautta tyksiin. Jes. Monen tunnin odotuksen jälkeen Iso Jii pääsikin tikattavaksi ja päätettiin että uutta reissua mahdollisimman pian. Kenties kypärän kanssa





-Iso Jii