lauantai 31. joulukuuta 2016

30.12 Tuplametripäivä

Eilen oli vuorossa jälleen täkyilyä. Tarkoituksena oli käydä katsastamassa joku uusi järvi. Kohteen valitseminen kymmenistä vaihtoehdoista oli jälleen tuskaisen vaikeaa :D Lopulta kuitenkin lyötiin järvi lukkoon, kuitenkin vielä illan viimehetkien kartan selailujen takia kohde vaihtui toiseen järveen mikä on pyörinyt jo pitkään mielessä.

Kaverin kanssa lähdettiin aamusta liikkeelle ja sopivan ajon jälkeen auto parkkeerattiin pikkutien varteen, ei muutakun jäille! Ensimmäiset reijät yllättää positiivisesti kun vesi onkin odotettua kirkkaampaa. Vapoja viritellessä alkaakin heti tapahtua. Ensin pienempi hauki käy näytillä ja heti iskeekin jo toiseen vapaan. Hälytin laulaa sen verran rajusti, että nyt viedään siima pihalle ihan tosi tarkoituksella! Vapaa käteen ja vastarin jälkeen on selvää, että nyt on parempi! Huikkaan kaverin paikalle laittamaan vapautus välineet valmiuteen. Hetken hyvän painin jälkeen kala lepää matolla, se on tasan metrin pituinen ja kohtuu hyvässä lihassa. Arvioimme kalan seiskaksi ja parin kuvan jälkeen se lähtee takaisin :) Hyvä fiilis, uusi järvi ja heti metri rikki!

100cm
Rallia jatkuu heti aamussa ja käytämme jäällä 6 sekalaisen kokoista haukea ennenkuin saamme edes kaikkia vapoja vetoon. Tämän jälkeenkin homma kuolee ihan käsiin. Parin tunnin aikana saamme vain yhden varovaisen viennin ja kaveri karkuuttaa luukulla n90cm hauen.  Kalat oli täynnä matoa, joten ajattelimme kalojen olevan passiivisia liikkumisen suhteen.

Päätämme siirtää vapoja. Tämä veto osuu oikeaan ja nyt alkaa samanlainen ralli kuin aamulla. Kokoajan vippaa pystyssä! Kalat ovat pääosin nättiä +90cm haukea! Hieno väsytellä kaloja kirkkaan jään läpi :) Paras kala tässä rytäkässä on 98cm. Loputtomiin ei tämä ilo kestä ja taas hieman hiljenee. Ilta alkaa pikkuhiljaa taittumaan hämärään päin ja päätämme vielä kerran siirtää osan vavoista. Tämä jälleen toimii ja nopeasti saamme tapahtumia. Kaverilla käy erittäin harmittavasti, kun 0,45 monot menee poikki vastarissa.. Kuulemma painoa oli hyvin siiman päässä. Vähän meinaa harmittaa, mutta näitä sattuu.. Kohta kilahtaa kauimmaiseen vapaan ja hälytin alkaa laulamaan. Särkeä kuskataan kovaa ja siihen on hyvä tarjota vastaria, nyt on hyvä! Sopivat väännöt kalan kanssa, jonka jälkeen saa kaivaa taas kameraa esiin. Jälleen tasan 100cm hauki, tämä on huomattavasti laihempi kuin aikasempi metrinen, hieno kala kuitenkin! :)



Parit normikalat käytämme vielä jäällä kunnes pimeys pakottaa keräämään kamat kasaan. Päivän saldoksi jäi 22 haukea joista 8kpl oli +90cm. Hyvä maku jäi uudesta paikasta :)

-Hannu

perjantai 30. joulukuuta 2016

28.12. Aurinkoa ja isoja haukia!

Viikonloppuna piti antaa kaloillekin vähän joulurauhaa mutta kauaahan jäältä ei malta pois pysyä joten keskiviikkona suunnattiinkin taas Hannun kanssa jäälle, lähdimme järvelle katsomaan miten tukevaan kuntoon hauet ovat itsensä joulun pyhinä syöneet. :)

Päivän kohteeksi valitsimme entuudestaan tutulta järveltä uutta mielenkiintoista kulmaa ja hommahan lähti hyvin tulille kun jo vapoja viritellessä alkoi hälytin laulaa ensimmäisen viennin merkiksi. Kohta Hannu väsytteli päivän avauskalaksi mukavan 95 cm jeddan.
Päivästä oli tulossa kirkas ja mielenkiinnolla jäimme odottamaan mitä päivä tuo tullessaan. Laittaako aurinko tumman veden hauet liikkelle vai meneekö päivä hiljaisia vapoja tuijotellessa?

Vavat saatiin lopulta viriteltyä ja jännittynyt odotus alkoi, auringon vielä piilotellessa jossain puiden takana. Samalla koitimme pilkkiä vähän täydennystä syöttivalikoimaan mutta kovin passiivisia tuntuivat ahvenet olevan aikaisempiin reissuihin verrattuna. Eikä edellisille reissuille tyyppillistä pienemmän hauen aamusyöntiäkään näkynyt, vipat pysyivät jonkin aikaa aivan liikkumattomina. 

Kymmenen aikoihin helähti. Päät pyöri ja syypää kilinään löytyi nopeasti, lähimpänä leiriä olleeseen Hannun vapaan oli ottanut, ihan heinikon reunalta. Alkuun kala ei vaikuttanut keskikarkeaa kummemmalta enkä itse rynnännyt vielä paikalle. Kun paini kuitenkin jatkui ja jatkui, oli arviota pakko tarkistaa hieman ylöspäin. Oli vielä hieman hämärää ja tumma vesi vaikeutti kalan näkemistä joten kunnon näköhavaintoakaan ei hetkeen saatu. Alkoi kuitenkin olla aika selvää että suurhauen kanssa tässä painitaan joten rupesin valmistelemaan vapautusvälineistöä. Yhdellä pitkällä spurtilla kala onnistui sotkeutumaan vesikasvustoon ja paniikki meinasi jo iskeä. Päättäväisillä otteilla Hannu kuitenkin sai junan uudelleen liikkeelle ja saimme huokaista helpotuksesta. Vielä kerran hauki yritti samaa temppua mutta vihdoin kala alkoi näyttää väsymisen merkkejä ja saatiin jo päätä luukulle. Ei meinaa taipua kasiin, on tää iso kala! Lopulta Hannu sai kalan liplockiin ja nosti päätä avannosta. On se iso! Tärisevin käsin irroitin koukun ja Hannu pyöräytti kalan matolle. Ei s**tana mikä porsas! Ihan uskomattoman upea, paksurunkoinen ja kauniin värinen tumman veden järvihauki! Huudettiin ja heitettiin yläfemmaa, ei voi kymppi olla kaukana! Kala säkkiin ja valmiiksi taarattuun vaakaan, lukemaksi saatiin 9,75 kg eli alle kymppiin jäätiin kuten syksyn järvireissuillakin. :) Facebookiin päivittelimme kalan mitaksi tuoreeltaan 106 cm mutta tarkemmissa mittauksissa huomasimme Savagearin maton huijaavan sentillä ylöspäin joten kalan virallinen pituus on 105 cm. Melkoisen paksu kala siis! Vielä parit kuvat ja kasituumaisen avannon täydeltä paksua järvihaukea sukelsi takaisin. Ai että mikä fiilis ja startti päivälle!





Aamupäivä menee ison kalan jälkeen rauhallisissa merkeissä, sieltä täältä napsuu peruskaloja 1-3 kg mutta syönti on jotenkin vaisua. Tärppivälit on pitkiä ja kalat tosi varovaisia. Päivä on kuitenkin jo tuolla yhdellä isolla pelastettu joten nautimme kauniista talvipäivästä. Puolen päivän jälkeen meininki taas sähköistyy kun ysin antaneeseen vapaan iskee pitkän hiljaisuuden jälkeen ja Hannu huutaa heti vastarin jälkeen "ISO"! Tämä huuto tietää aina sitä että metristä on tarjolla. :) Juoksen paikalle ja pienen sovittelun jälkeen isopäinen ja kaunis 8,13 kg/106 cm hauki lepää matolla. Toinen iso samalle päivälle ja vielä samasta reiästä! Yläfemmat, pari kuvaa ja kala takaisin.



Iltapäivä menee samoissa merkeissä kuin aamupäiväkin. Pieniä haukia harvakseltaan sieltä täältä ja tuolta. Ei mitään logiikkaa ja syönti on todella vaisua. Yksi tuplatärppi kuitenkin saadaan tällekin reissulle. Toinen on pummi mutta toisesta vavasta Hannu tartuttaa päivän kolmannen suurhauen. Edellisten isojen viereiseen vapaan iskee tämä, melkoinen ison kalan nurkka siis! Iso pää vilkkuu reiässä ja kaivan painimattoa esille. Hannu koukkaa kalan liplockiin ja matolla lepää laiha hauki, jolla on kuitenkin mittaa ja tälle järvelle tyypillisesti iso pää. Syy laihuuteen löytyy kalan suusta jossa on melkoinen kasvain. Varmaankin iskukoukusta aiheutunut? Mitataan kalan pituudeksi nopeasti 101 cm ja lasketaan se takaisin lihomaan.



Vielä yksi pieni hauki käytetään jäällä, sitten onkin päivä pulkassa. Huippupäivä, harvemmin sattuu kolmea isoa samaan reissuun! Onnittelut vielä Hannulle komeesta triplasta! Omat vavat oli vähän hiljaisempia ja suurinkin jäi alle kolmeen kiloon. Mutta onhan se kivaa olla kuvaajanakin isoille kaloille. Vaisusta otista huolimatta kappaleitakin 21 joten tyytyväinen saa olla. Huikee päivä huikeessa kelissä!


-Juho M

sunnuntai 25. joulukuuta 2016

Ajoahventa

19.12 Oli vuorossa jääkauden ensimmäinen kunnon ahvenreissu isoille selkävesille. Melkoiset poltteet oli aamuhämärässä kun kolmen hengen porukalla potkuteltiin oletetulle ahvenpaikalle..

Jonkun aikaa toista reikää pilkittyäni noin parin kilon hauki rapistelee unihiekat silmistä ja tasuria saa kaivaa aivan kurkun perukoilta.. Onneksi oli peruke! Muutaman tyhjän reijän jälkeen alkaakin sitten tapahtua. Kaikki alkavat repiä kaloja hyvään tahtiin ja heti suurimmat ovat reilusti yli puolenkilon. Kaiku on aivan täynnä kalaa, mutta jostain syystä isolla tasurilla niitä ei kovin hyvin saa. Pudotan vertsua kehiin ja siihen alkaa raapia jo lennosta kiinni. Nättiä ahventa saa nostella hyvään tahtiin. Kohta kuuluukin viereiseltä reijältä puhetta kilon ahvenesta.. Ei malta mennä vielä katsomaan sillä nyt on kaiussa itselläkin parempia viivoja, kohta yksi niistä niittaa vertsuun ja nyt tuntuu vahvasti siltä että kilo paukkuu, kohta onkin nätti ahven käsissä, nyt ei voi olla kilo kaukana! Äkkiä vertsua takaisin sillä kaiku kertoo vielä isompia olevan alla. Seuraava isomus lähtee heti vertsulle, mutta ei ota. Sitten kalat katoaakin paikalta. Nyt kerkee jo kaivaa puntariakin taskusta. Oma isompi ahven painaa 980g ja se on 43cm pitkä. Viereiseltä reijältä saatu kala painaa 1070g :)! Muitakin isompia tässä rytäkässä tuli mutta ne ei kiloa hätyytellyt.

980g

Kauaa ei tarvitse tyhjää onkia kun taas paikalle pyörähtää iso parvi. Vähän kaiken kokoista ahventa tuntuu tulevan  ja ne paukuttaa ihan lennosta kiinni milloin mistäkin syvyydestä, ihan nättiä :) Ajoittain kaiku menee ihan mykäksi ja taas välillä se on ihan täynnä viivaa. Iso ajoparvi siis liikkuu paikalla edestakaisin. Iltapäivästä meno rauhoittuu, ilmeisesti parvi liikahtaa paikalta. Kaloja kuitenkin tulee vielä jonkinverra, mutta isompia ei enää näy.

Fileahventa

Kolmen porukan saldoksi jää arviolta n50kg ahventa ja ihan mukavasti on seassa 500-900g kalaa. Huomiona oli että kalat purivat parhaiten pieniä tasureita ja jigejä, vaikka niillä oli mahoissa +10cm muikkua. 

-Hannu

torstai 22. joulukuuta 2016

Viisi päivää hauenkalastusta

Viime viikolla käytiin Hannun kanssa kolmena päivänä haukia onkimassa kolmella eri järvellä ja tälläkin viikolla olimme vielä parina päivänä jäällä.  Kappalemäärien suhteen suorittaminen on ollut suht tasaista ja muutamalle päivälle osui suurhauen mitatkin täyttävä otus. Välillä on saanut tuijotella pitkäänkin hiljaisia vapoja ja tehdä epätoivoisia siirtoja, ja välillä taas on saanut juosta hiki hatussa vavalta vavalle. Tyypillistä täkyongintaa siis, kun alkaa tapahtua niin sitten saattaa tapahtua reilustikin, ja syöntipurskeen jälkeen kerkeää taas huilaamaan. Ja sama uudelleen.... Kivaa on ollut!

Ke 14.12. kohteena oli Hannulle tuttu pikkujärvi, itsekin olin täällä pari kertaa mukana ollut. Pieni järvi jossa paljon kalaa ja korkkaamatta tältä talvelta, siis lupa odottaa liikunnallista päivää! Aamuhämärässä vapoja viritellessä alkoikin samantien tapahtua ja sieltä täältä paukkui vippaa pystyyn. Oli tuplatärppiä ja muuta mukavaa. Aamun ekasta rykäyksestä sekalaisen kokoista kalaa ylös asti n. viiteen kiloon saakka. Lähempänä puolta päivää koettiin sydämentykytyksiä aiheuttanut tuplatärppi kun isoja syöttejä lähdettiin kuskaamaan tuplatärpistä. Omassa vavassa kyytiä sai lahna ja Hannulla iso särki. Molemmat tilanteet päättyivät ikävästi pummiin ja pettyneinä palattiin takaisin leiriin.

Päivän paras!
Iltapäivällä meininki vähän rauhottui ja siirtelimme muutamaa vapaa. Näin saimme aikaiseksi vielä pientä iltajumppaa mutta n. nelosen kala jäi suurimmaksi iltaikkunasta. Kiva päivä jäällä, välillä sai juosta ihan tosissaan ja välissä kerkesi vetää henkeä leirissä. Parikymmentä kalaa jäälle, n. femma suurimpana.

Perjantaina 16.12. suunnattiin syvemmille vesille jossa käytiin kerran ekajäillä. Muutaman kerran ollaan kyseisellä järvellä käyty haukia onkimassa ja joka kerta on metri paukkunut joten pienoisia odotuksia oli tällekin päivälle. Muutenkin järvessä on todella vahva haukikanta joten äksöniä saattaisi olla tiedossa, etenkin kun kuumin penkan reuna oli tälle talvelle vielä korkkaamatta.

Päivästä oli tulossa kirkas ja oltiin hyvissä ajoin ennen auringonnousua vapoja virittelemässä. Eka vienti tuli Hannun vapaan nopeasti ja puikko kävi jäällä. Seuraavaa vientiäkään ei tarvinnut kauaa odottaa ja nyt oli selkeästi isompi kala ottanut särkeen tutusta ison kalan paikasta, 10 m vedeltä penkasta. Hyvää rallia hetken aikaa ja iso pää näkyy kasin avannosta! Hannu liplockaa kalan matolle ja onhan sillä pituutta! Kala säkkiin ja puntaria esiin. 6,5 kg, mitähäh?? Äkkiä toinen vaaka esiin ja sama tulos... Kala on ulkoisesti suht normaalin mallinen mutta ei vaan paina. Mittaa on kuitenkin 110 cm. Parit pönöt ja kala takaisin.

6,5 kg/110 cm
Kalaa vapauttaessa huomaan että omassa vavassakin on vippa pystyssä ja juoksen äkkiä paikalle. Lahnaa on kuskailtu muutama metri ja sitten julmasti hylätty. :( Aurinko ei ole vielä edes noussut ja meininki on näin hyvää, alkaa ihan jännittää!
Siirrymme pilkkimään matalikon reunaan, tästä saattaa löytyä karkempia ahveniakin! Eka reikä osuu kunnon haukiparveen ja nopeaan tahtiin tasuriin ottaa neljä haukea. Enemmänkin olisi tarjolla mutta vaihdan äkkiä reikää. Ahveniakin alkaa löytymään vähän matalammasta 5-7 m vedeltä ja saadaan muutamia 150-300+ g ahvenia tasureilla. Täyt saavat uida yllättävän rauhassa hyvän alun jälkeen, välillä tulee vienti mutta hylkyjä on paljon. Isoa lahnaakin käydään kerran imuttelemassa mutta hylkyyn päättyy tämäkin. Vaikeaa! Hämärään asti sitkeästi kyttäillään matalikon reunaa mutta iltasyöntiäkään ei enää tule. Ahvenetkin hiljenevät puolen päivän jälkeen. Päivän saldo on kymmenkunta haukea ja näistäkin suurin osa tuli tasurilla ja morrilla. Kiva päivä jäällä, pitkästä aikaa aurinkokin paisteli!

Tasuriahven
Lauantain suunnitelmat olivat vielä pitkälle perjantai-iltaan asti auki, ahventa vai haukea, ja minne? Monta kohdetta ja suunnitelmaa oli mielessä joten päätös oli taas kerran todella vaikea. Kaikkea ei kerkeä tekemään lyhyenä syystalven päivänä. Lopulta päädyimme haukeen ja kohteeksi valitsimme uuden rehevän ja matalan pikkujärven. Aamulla hämärissä taas jäälle ja gepsin avulla suunnistimme ilmakuvasta spotatulle kasvustoreunalle. Hannu kairaili reikiä ja itse menin kaiun kanssa perässä, löytyi huikea 1,3-1,8 m penkka ja tästä lähdettiin liikkeelle. Reissu sai rajun startin kun eka kala otti Hannun täkyyn heti ja oli paksu kolmen kilon hauki. Komeeta! Itsekin sain ekan tapahtuman jo vapoja viritellessä mutta tämä päättyi hylkyyn. Lopulta saimme kaikki vavat likoon ja sitten olikin samantien vippa pystyssä. Vavalle päästessä siimaa pakeni puolalta hyvään tahtiin ja kivasti pääsi nasauttamaan vastapalloon. Kala ei tästä välittänyt vaan runnoi lisää siimaa pihalle. Nyt taitaa olla iso! Vahvat otteet siiman päässä herättelivät jo toiveita suurhauesta. Tumma vesikin kätki kalan hyvin ja tarkkaa arviota kalan koosta oli vaikea antaa. Vihdoin hyvän painin päätteeksi kala oli matolla ja todellinen koko paljastui. "Vain" 94 cm, pienoinen pettymys mutta kiva kala kuitenkin!

94 cm
Haukia napsui sieltä täältä koko aamupäivän lähes jokaiseen vapaan, välillä kahta ja kolmeakin yhtä aikaa. Muutama kala oli pikkunättiä +nelosen jeddaa ja loput pienempää. Todella vahvoja ja upean värisiä haukia! Koko ajan oli pieni ison kalan tutina päällä, paikka vaikutti hyvältä ja lyöntiäkin tuntui olevan. Iltapäivän puolella se odotettu isomman kalan tärppi sitten tuli Hannun vapaan. Jo aamulla Hannulla oli ollut yksi mahdollisesti isompi kala siiman päässä joka kuitenkin rapsahti irti. Nyt pysyi ja hyvän matsin päätteeksi matolle kammettiin hienon värinen humusveden hauki jolle mitattiin pituudeksi 101 cm, painoa tyhjävatsaiselta kalalta löytyi 6,6 kg. Yläfemmojen paikka, taas uusi suurhaukijärvi plakkarissa!

6,6 kg/101 cm



Kello oli tässä kohtaa vasta vähän yli yksi ja alkoi vahvasti näyttää siltä että tänään on mahdollisuus ylittää maaginen 30 kpl raja joka on jään päältä jäänyt vielä tekemättä meidän yhteisillä reissuilla Hannun kanssa. Unelmat kuitenkin murskattiin tylysti kun jäälle kaarsi paikallinen rallitiimi heittämään paskarinkiä. Hauet suuttuivat tästä ja pistivät tietysti suut kiinni. Eikä ihmekkään, varmaan kiva meteli jään alla. :D Pari haukea enää onnistuimme viimeisten tuntien aikana jäällä käyttämään, joista suurempi oli Hannun kepittämä n. 5 kg kala. Päivän kokonaissaldo jäi 23 haukeen johon täytyy kyllä olla uudella järvellä tyytyväinen, ja suurhauki vielä kruununa. Hieno päivä!

Eilen keskiviikkona lähdettiin ottamaan uusintaa tuolle viime viikon löydölle. Tällä kertaa saatiin ihan maajoukkuetason vahvistuksia kun Kalle hyppäsi Tampereelta kyytiin. :D Lumet olivat plussakelien ansiosta hävinneet jäältä ja vetisellä jäällä puskettiin aamuhämärässä kaavaillulle aloituspaikalle. Jäätiin vähän sivumpaan kuin edelliskerralla, rehuharjanteen toiselle puolelle. Alku oli hyvin samantyylinen kuin ensimmäiselläkin reissulla ja tapahtumia alkoi tulla samantien jo vapoja viritellessä. Jotenkin varovaisella otilla vaan tuntuivat hauet nyt olevan ja hylkyjä tuli paljon suhteessa jäällä käytettyihin. Aamun ekat pari tuntia menivät äkkiä kun tasaiseen tahtiin vippa kilahti kalan merkiksi. Aamun suurin oli Hannun vapaan ottanut 99-senttinen.


Puolen päivän jälkeen järvi meni hetkellisesti ihan jumiin eikä oikein tapahtunut enää yhtään mitään. Välillä joku hassu puikkari mutta syönnistä ei kyllä voinut millään puhua.
Lyhyt päivä alkoi olemaan taas uhkaavasti lopuillaan ja hämärä pakotti viimeisiin epätoivoisiin siirtoihin. Muutama vapa vähän matalampaan ja tämä auttoi, tai sitten kala vain aktivoitui iltapäivän hämärässä. Joka tapauksessa muutama normikala kävi vielä jäällä ennen pimeän tuloa. Päivän saldo kolmeen mieheen oli lopulta 23 haukea. Lukemana kiva mutta jotenkin nihkeä päivä silti, edellisellä reissulla järvi välillä näytti mitä se meininki voi täällä olla. Päivän suurimmaksi jäi Hannun aamuinen 99 cm eli metri jäi rikkomatta. :)

Tänään lähdettiin Hannun kanssa kahdestaan tsekkaamaan järvi jossa kävimme syksyllä kerran veneen kanssa. Silloin saatiin ihan kivaa meininkiä aikaiseksi ja metrikin meni reilusti rikki.
Aamulla ei saatu kaikkia vapoja edes laitettua likoon kun ekat tapahtumat jo tulivat. Hyvä aloitus siis! Ensimmäiset pari tuntia menivät nopeasti, nättiä 2-4 kg kalaa napsui sieltä täältä, etenkin Hannun vapoihin. :D Omat vavat olivat jostain syystä tosi hiljaa, kunnes yhtäkkiä antoivat tuplatärpistä reilun neljän kilon kalat.

Tällä järvellä on paksua kalaa!
Hannulla oli yhdessä vavassa ollut aamulla mahdollinen ison kalan vienti joka silpoi särjen aika pahannäköisesti. Puolen päivän jälkeen tuohon samaan vapaan niittasi uudelleen ja vastarin jälkeen Hannu huusi että nyt on metrinen! Juoksin paikalle ottamaan vapautusvälineitä esiin. Vapa oli rankasti mutkalla ja vahva kala juroi pitkään sivulla eikä meinannut millään näyttäytyä vaan kiersi avantoa koko ajan. Tumma vesi vaikeutti kalan kääntämistä putkeen mutta lopulta Hannu kauhaisi matolle 107 cm paksuselkäistä, upean väristä haukea! Kala oli hienossa kunnossa vaikka olikin nyt tyhjävatsainen, raamit kuitenkin kertoivat että muutakin on matkan varrella syöty kuin salaattia! Muutaman kuvan jälkeen vapautimme tämän 8,35 kg humusveden lahnaimurin takaisin järveä hoitamaan. Hieno kala ja fiilis on sen mukainen!

8,35 kg/107 cm

Emme ehtineet tästä edes kunnolla toipua kun tarjottiin jo seuraavaa. Hannun vavassa alkoi hälytin laulaa ja siimaa juoksi puolalta kovaan tahtiin. Vastarin jälkeinen "ISO"-huuto aiheutti sen että lähdin itsekin tekemään 100 m maailmanennätystä eli juoksemaan paikalle mutta matka jäi kesken kun vapa oikeni. Voi v*ttu..... Massaa oli edellistä kasia enemmän ja voimaa kuin pienessä kylässä, siinäköhän se kyösti olisi ollut? Ehkä, ehkä ei, mistä näitä ikinä tietää....

Siirtelimme muutamaa vapaa vähän matalampaan ja tapahtumia alkoi tulla heti täältäkin. Välillä tuli pientäkin alle 2 kg kalaa mutta ilahduttavan paljon myös keskikarkeaa 3-5 kg haukea. On kyllä paljon kalaa tässä järvessä! Huomaamatta lyhyt syystalven päivä kääntyi taas hämärään ja pakotti meidät keräilemään kamat ahkioon vaikka nälkää olisikin vielä ollut. Tyytyväisinä poistuimme rantaan, kappalesaldo kohosi 26 haukeen joista suurin tuo Hannun kasi. Talven parhaita päiviä!

Nyt täytyy ehkä hetki huilata joulun takia, mutta ei kauaa. ;)

-Juho M

sunnuntai 11. joulukuuta 2016

Hauen ongintaa

Tämän viikon lauhat kelit houkuttelivat parina päivänä järvelle haukia täkyilemään. En lähtenyt kauas vaan jättäydyin ihan lähijärvelle joka on jäänyt ihan liian vähälle kalastukselle vaikka kätkeekin sisälleen vahvan haukikannan.

Keskiviikkoaamuna lähtö vähän venähti, heti kostautui kun ei illalla laittanut kaikkia kamoja valmiiksi. Oli melkoista säätämistä aamulla. Noh, vihdoin pääsin jäälle ja aloitin syöttien onginnalla. En ottanut pakkasesta syöttejä mukaan, täältä pitäisi kyllä löytyä tuoretta syöttiä suht helpolla.
Muutama reikä meni tyhjää onkiessa kunnes urku aukesi ja särkiahvensilppua alkoi napsumaan hyvään tahtiin. Kairailin reikärivistön rannasta ulospäin ja rupesin virittelemään täkyjä pyyntiin.

Homma lähti hyvin tulille, kolmatta vapaa viritellessä olin saanut jo kolme tapahtumaa. Melko vauhdikas alku! Kaksi pummia ja yksi puikkari jäälle näistä tilanteista.
Vihdoin sain kaikki vavat pyyntiin ja tapahtumia tuli tasaiseen tahtiin. Muutama hylky ja joitain pieniä haukia ylös asti.
Vähän ennen puolta päivää siirtelin muutamia hiljaisempia vapoja pikkuhiljaa kauemmas 5 m painannetta kohti ja sieltä alkoi tulla heti tapahtumia. Ensin kilon puikko ja heti perään kulkunen kilisi uudelleen. Juoksin vavalle sydän hakaten, nämä on jänniä tilanteita kun ei ikinä tiedä minkä kokoinen kala on täkyyn ottanut! Vapaa lähestyessä vavankärjen liikkeestä näki jo kauas että nyt siimaa pakenee puolalta ihan tositarkoituksella. Vapaa käteen ja kivasti pääsi nasauttamaan vastapalloon. Raskas paino siiman päässä kertoi selkeästi edellisiä suuremmasta kalasta ja muutamat vahvat päänravistukset vahvistivat tunnetta. Ekan näköhavainnon jälkeen oli viimeistään selvää että nyt painitaan suurhauen kanssa. Mukavien vääntöjen päätteeksi liplockasin kalan matolle ja mitaksi selvisi 104 cm. En viitsinyt tätä ruveta punnailemaan ja parin nopean kuvan jälkeen palautin suurhauen takaisin särkiä kiusaamaan.



Viereiseen vapaan räpsähti vielä yksi puikko ja n. nelosen kala, sitten hiljeni toviksi. Iltapäivä alkoi olla jo pitkällä ja siirtelin muitakin vapoja kohti monttua. Heti siirron tehtyäni koin todella hauskan, erikoisen ja ikimuistoisen tapahtuman. Yhden vavan vippa nousi pystyyn kalan merkiksi. Juoksin vavalle ja puolan pyöriminen lakkasi samantien. Rupesin pikkuhiljaa kelaamaan löysiä pois mutta hauki olikin hylännyt syötin. Kelasin särjen jäälle ja n. sekunti tämän jälkeen jäälle hyppäsi kilon hauki ihmettelemään mihin välipala katosi. :D Tämä on varmaan sitä vastuullista kalastusta kun ei edes koukuteta kaloja?

Tuon tapahtuman jälkeen olikin hetki hiljaista kunnes iltapäivän alkaessa hämärtää sain vielä pienen syöntipiikin, parhaimmillaan oli kolme vippaa samaan aikaan pystyssä eli kiirettä piti yksin. Pieniä olivat kuitenkin kaikki. Lähes pimeässä kokosin kamat ahkioon ja poistuin tyytyväisenä rantaan. 10 haukea kävi jäällä, hyvä päivä!


Perjantaina uusi yritys samoille mestoille. Aamuhämärässä kovalla uskolla vavat pyyntiin ja vippojen kilinää odottelemaan. Se kilinä vain ei koskaan alkanut. Yhteen asti sitkeää kyttäilyä ja pieniä siirtoja, saldona neljä vientiä joista kolme alle kilon haukea ylös. Viimeisille tunneille epätoivonen siirtymä mutta ei niin sanotusti helpottanut. :D Ei vientiäkään enää. Eli hämärästä hämärään jäällä, haukea yhteensä n. 2,3 kg. Ei se aina!

-Juho M

tiistai 6. joulukuuta 2016

Talvi taisi tulla!

Nyt näyttää hyvin vahvasti siltä että talvi on vihdoin saapunut pysyvästi. Avovesikausi katkesi yllättävän aikaisin ja tuntui jäävän jotenkin kesken, juuri kun vauhtiin päästiin, niin piti jo lopettaa. :D Edellisen avovesirapsan jälkeen kävimme loka-marraskuun taitteessa vielä kahteen otteeseen järvivesillä mutta suurhaukea emme enää onnistuneet näytillä käyttämään vaikka molemmilla reissuilla niitä tarjottiinkin. 99,5 cm montun asukki jäi noiden retkien suurimmaksi.



Merelläkin kävin Juho R:n kanssa vielä yhden päiväreissun pari viikkoa sitten. Upeat olosuhteet, vanha loppukauden luottopaikka ja hyvä fiilis! Pakko myöntää että oli jopa vähän odotuksia. Reissu oli kalastuksellisesti kuitenkin todella suuri pettymys. Hämärästä hämärään tahkottiin kovalla uskolla, saldona muutama alle 2 kg hauki eikä edes muita tärppejä päälle.

Syksy oli kaiken kaikkiaan todella upea, ihan selkeästi paras koskaan! Hienoa suurkuhan kalastusta (kaikki kunnia ja kiitokset Hannulle! :)) ja järvihaukitouhukin alkoi pikkuhiljaa kantaa hedelmää ja onnistuimme myös niillä paikoilla jotka ovat aiemmin jättäneet vähän hampaankoloon. Uusiakin paikkoja koluttiin ja uusia suurhaukijärviä löytyi. En oikein tiedä teimmekö mitään eri tavalla aiempiin vuosiin verrattuna, nyt visiot ja ajoitukset vain osuivat mukavasti kohdalleen ja tulosta tuli. Tästä on erittäin hyvä jatkaa tulevalla kaudella!

Marraskuun alkupuolen kylmän jakson ansiosta pienemmät vesistöt saivat täällä Pirkanmaalla nopeasti kantavan jääpeitteen ja talven ensimmäinen pilkkipäivä oli jo 8.11. En muista koskaan avanneeni pilkkikautta yhtä aikaisin! Muutaman tunnin reissu uudelle pikkujärvelle oli vaikea. Ahvenia ei montaa tullut mutta se ensimmäinen jäi kyllä mieleen. Talven kolmas reikä ja muutama metri pohjan yläpuolella uitettuun vertsuun otti varovasti 695 g ahven. Yhtä komeasti ei ole pilkkikausi koskaan lähtenyt käyntiin! Muitakin hyviä ahvenia näkyi tuolla ja viereisillä rei´illä aamun aikana mutta ne jäivät nousuiksi ja todella varovaisiksi tärpeiksi.

695 g lampiahven
Parilla muullakin järvellä kerkesin ekoilla jäillä käydä mutta tuo kauden ensimmäisen ahven jäi ekan jääjakson suurimmaksi. Yhdellä reissulla sentään saatiin tyttöystävän kanssa sopivat ruokakalat vaikka käytiinkin vaan ihan lähijärvellä rennolla meiningillä. Ahvenet tuntuivat olevan suht aktiivisia ja paukuttivat välillä ihan hyvin tasuriin. Harmittavasti se suurin päivän aikana nähty kala ei ottanut kaikista taikatempuista huolimatta. Se oli ihan sopivan kokoinen, tsekkaa kuva alempaa. :)

Ruokakalat

Nousu
Pari täkyreissuakin tehtiin Hannun kanssa ekan jääjakson aikana mutta jotenkin nihkeetä oli puru. Ekalla reissulla eräälle järvelle ei päästy edes kuumimmalle reunalle kun puolet järvestä oli yllättäen sulana! Jouduimme tyytymään B-sektoriin ja varovaisiin haukiin. Oma saldo taisi olla yksi hauki ylös asti, tuo ainokainen sentään oli ihan mukava 108 cm. Toinenkin samanlainen kävi luukulla moikkaamassa. Hannulle muutama hauki enemmän, suurimpana 99 cm jedda. Pari ihan nättiä kalaa siis piristi muuten vaikeaa päivää.




Jälkimmäinen puolen päivän reissu uudelle järvelle oli myös haastava. Todella varovaisia vientejä ja vaikeita haukia. Kymmenkunta kalaa onnistuttiin ronkkimaan, suurimpana rajuotteinen ehkä femman kala.


Lauha jakso hävitti marraskuun loppupuolella jäät suurimmasta osasta järviä ja hetken aikaa elettiin ilkeää välikautta kun ei päässyt tekemään mitään järkevää. Nyt talvi taisi vihdoin saapua lopullisesti ja jäätilanne alkaa näyttää ihan hyvältä. Hannun kanssa käytiin jo viime viikolla pikkujärvellä haukia onkimassa. Reissu oli oikein onnistunut ja Hannu siitä jo kirjoittelikin.
Eilen kävin ahvenia tasuroimassa toisella järvellä. Jäätä oli jo mukavasti 10-15 cm mutta kalat olivat todella passiivisia. Koko päivän istumisen saldo kaksi ahventa ja kaksi haukea. Suurin ahven jäi n. 300 g mutta hyvät kaikutapahtumat pitivät silti vahvaa fiilistä yllä. Aamun ekalla reiällä kävi iso kala kurkkaamassa pariakin eri tasuria, nousi jyrkästi mutta aina puoli metriä ennen tasuria alkoi lyömään jarrua päälle ja painui lopulta takaisin. Täytyy käydä joku päivä uudestaan samoja reikiä kyttäilemässä. :)

Päivän sävel oli tämä. Ahven nousee hetken aikaa jyrjästi mutta reilusti ennen tasuria jarrua päälle ja hetken ihmettelyn jälkeen hitaasti takaisin pohjaan. 


-Juho M

torstai 1. joulukuuta 2016

30.11 Jääkausi part 2

Jäät kerkesivät jo kerran menemään huonoon kuntoon, mutta pakkasjakson jälkeen uskalsi lähteä katsomaan jää tilannetta. Pienellä varauksella rymyttiin aamuhämärissä järvelle Juhon kanssa. Laiturin päästä kairattiin koe reikä ja positiivisena yllätyksenä jäätä olikin jo +10cm. :) Ei muutakun reikä rivistöä kairaamaan!

Kauaa ei tarvitse odotella kun pariin Juhon vapaan iskee hauki, kumpikaan ei ole koolla pilattu. Peli kuitenkin auki! Kohta iskee omaankin vapaan. Näen kuinka vippa helähtää ja painuu hieman alaspäin ja jää siihen laukeamatta pystyyn, huikkaan Juholle, että nyt voisi olla isompi kala. ( ei ole ensimmäinen kerta kun isompi hauki tekee näin). Lähden vavalle ja pienen odottelun jälkeen vippa helähtää pystyyn ja pääsen tarjoamaan vastaria, on se iso! Muutamat rajut spurtit ja avannon kierrot kunnes päästään näkemään kala, se ei meinaa taipua kasin avantoon, joka herättelee ajatuksia kymppikalasta. Kohta saadaan kala reikään ja siitä matolle, tää on kymppi!! Kalalle kertyy pituutta huikeat 117cm, mutta vaaka kertoo sillä olevan painoa "vain" 9,1kg. Pitää ihan varmistaa toisella vaa`alla. Hieman ihmetyttää kun kalalla on kuitenkin ihan normi paksuinen selkä. Joka tapauksessa erittäin hieno fisu :) Parin kuvan jälkeen se sujahtaa takaisin.




Seuraava kala ottaa taas omaan vapaan. Juoksen viennille ja näen kuinka puola tyhjenee hitaasti. Vastaria kehiin ja taas saan todeta siiman päässä olevan iso kala! Huikkaan Juhon paikalle laittamaan vapautusvälineet esille. Ensimmäisen näköhavainnon jälkeen ajattelemme kalan olevan jotain samaa luokkaa kuin aikasempi iso, se kuitenkin taittuu helposti putkeen, joten ei se taida kuitenkaan olla niin iso. Hetken väsytyksen jälkeen matolla lepäilee taas hieno hauki! Mittaa tällä on 107cm ja painoa 7,75kg. Nyt on nättiä! :)


Palaillaan leiriin odottelemaan seuraavaa vientiä. Se napsahtaakin kohta Juhon vapaan ja jäällä käytetään keskikarkea hauki. Seuraava kala osuu omaan vapaan ja vastarin jälkeen on selvää, että siiman päässä riehuu jälleen suurhauki :) Tämä kala on todella pirteä ja se tuntuu siiman päässä päivän parhaalta kalalta. Tiukat väännöt ja päästään ottamaan taas mittoja isosta hauesta! Tämä yksilö on 110cm pitkä ja se painaa 8,45kg. Aika hurjaa menoa!



Tämän jälkeen käytämme jäällä vielä useamman perushauen ja sitten hiljenee. Keskipäivän jälkeen saamme vain pari pienempää haukea. Se ei kyllä hirveästi haittaa :). Päivän saldoksi jää 11kpl haukia.

-Hannu



perjantai 28. lokakuuta 2016

Hyvä meininki jatkuu!

Viimeisimmillä järvireissuilla visiot ovat osuneet mukavasti kohdilleen ja tähdetkin ovat olleet sopivassa asennossa. Olemme päässeet nauttimaan hienosta hauenkalastuksesta ja niitä vähän isompiakin haukia on veneessä vieraillut joka reissu. Melkoista puskemista on tämä järvitouhu välillä ollut ja usko omaan tekemiseenkin on tietysti välillä joutunut koville, joten hyvältähän tämä tuntuu kun kova työ kantaa välillä hedelmääkin. Onnistumiset ruokkivat onnistumisia ja antavat uskoa tekemiseen. Pelonsekaisin tuntein tässä on odoteltu laskusuhdannetta ja pula-aikaa, mutta vielä oli pankissa sopivasti tuuria ja tatsia jäljellä kun tähän viikkoon lähdettiin. :)

Tiistaina ei alunperin pitänyt vesille lähteä ollenkaan mutta Hannu sai houkuteltua iltapistolle. Vähän ennen kolmea auto kaarsi pihaan ja hyppäsin kyytiin. Minkäänlaisia odotuksia ei ollut vaikka ihan kovalle paikalle oltiinkin menossa, Hannu veneellä ja itse vaihteeksi kelluntarenkaalla. Pienen tetsauksen jälkeen saavuttiin rantaan ja päästiin tositoimiin. Reissu alkoi yllättävän räväkästi kun 10 minuutin kalastuksen jälkeen puikkari napsahti kiinni kasvuston reunalta. Munat siis padasta mikä ei ole tällä järvellä mikään itsestäänselvyys. Muutama heitto myöhemmin samaista M-koon Snackbaitsia lähdettiin repimään vähän rajummin ottein. Ryskäisin kumin irti ulpukanvarsista ja sitä seuraavan stopin aikana kumi haettiin hienosti pinnasta, paksu selkä ja selkäevä vain vilahti kertoen kalastajalle että nyt on iso! Hannu tuli hätiin ja pienen väännön jälkeen sai kalan haaviin. Homma toimi hyvin kun ei tarvinnut lähteä kalan kanssa rantaan vaan Hannu hoiti punnauksen ja mittauksen veneessä, itse autoin niin paljon kuin pystyin veneen laidalla roikkuen. :D Muutama nopea kuva ja 9,1 kg/109 cm hauki palasi takaisin kotiinsa. Hieno alku iltapistolle!


Hannu lähti kohti järven toista päätyä ja itse jatkoin pikkuhiljaa eteenpäin samalla tarkasti kalastaen. Hiljaista oli, hetkeen ei tapahtunut yhtään mitään. Jännitystä kuitenkin oli mukavasti ilmassa, iso kala saattaisi rysäyttää mistä ja milloin vain. Jossain vaiheessa ehdin Hannun luokse joka kertoi ison kalan seuranneen ihan veneen viereen. Nätin kokoista kalaa on liikenteessä, kohta Hannu käyttää veneessä hienon kutosen hauen.


Kauaa ei mennyt kun Hannulla oli seuraava kala jo tarjolla. Tämä oli oikeasti iso, mutta harmittavasti tuo varovainen kymppiluokan kala ei kuitenkaan tarttunut vaikka tarjosi parikin mahdollisuutta. Itsekin aloin heittää lähistöllä ja sainkin nopeaan tahtiin pari ihan hyvää kalaa siiman päähän mutta karkuutin molemmat. Toinen tuskin oli vitosta isompi mutta toinen jäi vähän kaivelemaan, se olisi voinut olla hyvinkin suurhauki. Hannu sen sijaan käytti tilanteet hyvin hyödyksi ja käytti melko lyhyssä ajassa pari hyvin tankannutta 5-6 kg kalaa veneessä. Kala tuntui selkeästi aktiiviselta!


Kävin itse lenkin matalammassa vedessä kasvuston seassa mutta täältä käteen ei jäänyt yhtä puikkaria ja paria tärppiä enempää. Päivä alkoi kääntyä iltaan ja pilvinen keli ja metsäinen maisema vain korostivat hämäryyttä, Aika alkoi käydä vähiin ja oli viimeisten siirtojen aika. Siirryin itsekin vähän ulommas takomaan mutta en onnistunut illan viimeisten hitaiden aikana saamaan yhtään kontaktia kalaan. Hannu käytti vielä pari kalaa veneessä joista suurempi paksurunkoinen 6,1 kg ja toinen n. kolmonen. Iltapiston saldo siis 8 kalaa ylös asti n. 4,5 kg keskipainolla. Kiitokset paikallisoppaalle, oli nättii!


Eilen torstaina lähdettiin katsomaan millaisella purulla hauet ovat isommilla vesillä. Viime viikolla teimme ensimmäiset reissut kyseiseen paikkaan ja nämä reissut onnistuivat hienosti. Paikka ei tunnu olevan mikään mättömesta mutta kalan koko on ollut hyvää, aiemmilla reissuilla metrikin paukkui kolmesti. Odotukset siis olivat suht korkealla kun sateiseen aamuun lähdettiin ajelemaan!
Rannassa oltiin sopivasti juuri kun hämärä alkoi väistymään. Uistellen lähdettiin liikkeelle ja ekaa tapahtumaa ei tarvinnut montaa minuuttia odottaa. Kova tärppi Hannulla, ei vaan kestänyt. Ei vaikuttanut ihan puikolta! Nopeasti saatiin klikkeriinkin eloa kun pari puikkoa puri vaappua sen verran kovaa että kävi laidalla irroituksessa. Räväkästä alusta huolimatta kala ei vaikuttanut ihan raivopurulla olevan, pari varovaista tärppiä vielä ja sitten vedettiin hetki ihan tyhjää. Juuri ennen heittohommiin siirtymistä punavalkoiseen Snackbaitsiin räpsähti vielä paikan normikala, 94 cm.


Heittäminen matalassa antoi tapahtumia paikan tuttuun tapaan eli keskimäärin yksi per ankkuripaikka. Mitään logiikkaa hommassa ei ollut, kalat tuli sieltä täältä ja ottivat ihan mihin sattuu. Sitten kun otti kalat olivat kuitenkin ihan karkeita 5-6 kg kaloja ja todella vahvoja siiman päässä. Hienoa kalastusta!



Kun aamun kuudesta ensimmäisestä kalasta 4 kpl oli 5-6 kg välissä alkoi ajatus suurhauesta jo varovasti kutittelemaan mielessä. Tehtiin vähän isompaa siirtymää kunnes Hannu ohjasi veneen yhtäkkiä mitään kyselemättä kaislan reunaan huikaten "kokeillaan tästä!" Hyvä kun kerkesin itse edes heittää kun kippari runttasi vastarin niin että keulassakin tuntui. Heti kuului ne maagiset sanat, "nyt on iso kala!" Veivasin äkkiä kumin sisään ja aloin valmistautumaan haavin kanssa. Kala junnasi syvällä ja arvuuteltiin kalan kokoa. Suurhauki se on ihan varmasti! Kohta sain kurotettua kalan haaviin ja päästettiin pienet huudot, toki yläfemmoilla höystettynä. Ihan niin paksu se ei ole kuin paikan aiemmat metriset mutta helppo metrinen kyllä! Painoa hienolta järvihauelta löytyy haavin vähennyksen jälkeen 7,75 kg ja mittaa 105 cm. Vapautuksen jälkeen perusfiilistelyt ja päivitykset facebookkiin, on tää vaan hienoa!

Sen verran raju oli Hannun vastari että karvalakkikin pyörähti päässä! :)

Kalastus jatkuu tutuissa merkeissä ja seuraavaa tapahtumaa saa taas odotella. Yhdellä heitolla kumi sitten kopsahtaa johonkin. Kevyt paino tuntuu siiman päässä mutta potkuakaan ei tunnu. Simpukkahan se, niitä on tästä tullut ennenkin. Vaan eipä olekaan, vähän kumia isompi hauki sieltä tulee tipauttamaan keskipainoa rankasti, :D Hannu saa heittämällä vielä yhden keskikarkean (+ 5 kg) hauen, sitten matka jatkuu eteenpäin reunalle joka tarjoili viime reissuilla ison kalan tapahtumia.


Matkalla uistelulenkki antaa nopeasti yhden puikkarin ja todella energisen vitosen kalan jota väsytellään hetken aikaa oikeasti isona kalana, itse odotan keulassa jo haavin kanssa kädet täristen. Ihan älyttömän vahva kala! Vielä yksi raju tärppi saadaan uistellen, sitten ankkuroidutaan viime retken hotspottiin. Alkuun on taas ihan hiljaista. Ei edes puikkari kiusaa, tosin eipä tästä viimeksikään pienen kalan tärppejä tullut. Jossain vaiheessa siiman päähän pääsee todella vähälle peliajalle jäänyt Stormin PuMu-värinen Curly Tail. Kesken parhaimman paskanjauhannan se kelpaa, todella kova tälli pitkään stoppiin! Potkut ovat oudon terävää muljuamista eikä kala tunnu kovin isolta. Venettä lähestyessä kala kuitenkin junnaa syvällä ja paino siiman päässä kasvaa. Taitaa olla kuitenkin hyvä kala! Hannu kaivaa haavin esiin ja kohta havaksessa lepää päivän toinen suurhauki. 6,55 kg/100 cm, klassinen hikimetri. :)


Seuraavasta ankkuripaikasta Hannu saa todella hyvän tärpin mutta tämä ei enää toista mahdollisuutta anna. Sitten meneekin varmaan tunti ettei saada tärppiäkään. Illan alkaessa hämärtää saamme matalasta heittämällä vielä muutaman pienemmän hauen. Hannulla on pari todella hyvää tärppiä mutta kolmatta metristä ei tälle päivälle veneessä enää käy. Todella tyytyväinen saa kyllä taas olla kun pimenevässä illassa revitään venettä ylös, päivän saldo on 18 haukea joista 8 kpl +5 kg. Nättiä hommaa, huomenna uudestaan jollekin järvelle. :)

-Juho M

keskiviikko 26. lokakuuta 2016

Enkka uusille lukemille!

Viikonloppuna oli vuorossa syksyn ensimmäinen merireissu. Järvillä on nyt ollut niin kuumaa hauenkalastusta etten kyllä olisi reissuun lähtenyt ellei kyseessä olisi ollut perinteinen, jokasyksyinen reissu joka oli jo aikaa sitten lyöty lukkoon.
Säätietojen ja vedenkorkeuskäyrien tiirailu reissun alla ei juuri riemunkiljahduksia aiheuttanut. Merivesi oli jo pitkään pysytellyt todella alhaalla eikä valoa näyttänyt olevan tunnelin päässä vieläkään. Matalalla oleva vesi vaikeuttaisi kalastusta paljon, ärviää ja muuta kasvia on kohteessa muutenkin joka paikassa ja nyt se olisi vielä pahemmin tyrkyllä rankasti miinuksella olevan veden ansiosta. Kaiken lisäksi viikonlopulle oli luvattu kovaa, jopa kalastusta häiritsevää tuulta. Sinänsä tuuli oli ihan hyvä juttu muuten jo tuskaisilta vaikuttaviin olosuhteisiin mutta liian kovana se tekisi kalastuksesta kyllä haastavaa.

Tuuli olikin aika reilua kun lauantaina myöhään aamupäivästä rannasta lähdettiin. Vesi oli tuulen alla sameaa ja rehua tuntui olevan joka paikka täynnä. Mielessäni mietin että täytyy olla tyytyväinen jos saa edes tyhjät pois tänään. Aloitimme lahden suulta josta on joskus joku kala tullutkin. Hiljaista oli tässä, vesi oli tosi sameaa ja ruohoa sai irroitella koukuista lähes joka heitolla. Tuskaista, niin tuskaista leppoisien järvireissujen jälkeen. :)
Ankaran tyhjän piiskaamisen jälkeen pujahdimme sisään lahteen. Tämä kyseinen lahti on jo muutenkin todella matala ja rehevä joten nyt alkoi näyttää siltä että se on tällä kertaa ihan mahdoton paikka kalastaa. Kasvia saikin putsata koukuista koko ajan ja homma alkoi tuntua joltain ihan muulta kuin kalastukselta... Vene rekasi myötätuuleen ja yhtäkkiä edessä oli pieni vapaamman veden alue. Ärviää oli toki tässäkin mutta ei niin mahdottoman paljon. Tässä pienessä kolossa keskellä lahtea pystyi jopa jotenkin kalastamaan!
Samantien alkoikin tapahtua. Itselle pari tärppiä jotka nukuin ohi. Heti perään iskälle parin kilon kala siiman päähän ja samaan rytäkkään napsahti omaan Snackbaitsiin tässä vaiheessa oikein näpsäkkä, vajaa vitosen jedda. Oho, tuplatärppiä pukkaa! Sain oman kalan äkkiä irti ja rupesin iskän kalaa operoimaan irti. Samassa kaverilla vapa taipuu ja selkeesti parempi kala kiinni! Metriluokan kala möyrii veneen ympärillä lyhyessä siimassa ja Zaltti roikkuu yhdestä koukun haarasta leuan kärjessä. Haavia ei tietenkään ollut mutta kaveri sai hyvin uitettua kalan hollille ja pääsin tarjoamaan kättä kiduskannen alle. Veneeseen nostaessa vaappu jo tippuikin suurhauen huulesta, se oli lähellä! Nopeat toimenpiteet ja kalan mitoiksi selvisi 6,93 kg/105 cm. Selkeä kärkikala viikonlopun suurimman kalan kisassa, tästä olisi jo vaikea pistää täällä paremmaksi jos vanhat merkit pitävät paikkansa!

Hierottiin tätä kohtaa vielä hetki ankkurista ja onnistuin saamaan punaisella M-koon Snackbaitsilla yhden 4-5 kg kalan ylös asti, Yksi raskas tärppi jäi vähän kaivelemaan, siinä oli hyvin painoa siiman päässä! Teknisten ongelmien vuoksi jouduimme lähtemään takaisin rantaan. Tässä reissussa ei onneksi kauaa mennyt ja kohta oltiin takaisin tositoimissa. Päätimme mennä heittämään kuuman spotin uudelleen, siinä ainakin oli aktiivisia kaloja emmekä kauaa ehtineet sitä kalastaa.

Nyt uusintayrityksellä paikka oli sitten ihan kuollut. Kovasti haettiin väriä ja viehettä mutta ei osunut, tyhjää sai heittää. Kohta otettiin rekauslinja vähän sivummasta, Tässä oli jo tosi matalaa ja heinää kaikkialla, ihan joka puolella. Kumia pystyi jotenkin uittelemaan pintoja pitkin mutta rajusti keräsi sekin paskaa. PuMu-Rubberia siinä niittasin menemään aivot narikassa kunnes eräällä heitolla tapahtui jotain mitä en unohda koskaan, se näky kyllä piirtyi verkkokalvoille! Siimaa oli pihalla enää muutama metri kun jostain puskan seasta ilmestyi yhtäkkiä iso kala kumin perään. Siinä ei paljoa kyselty kun kala runttasi kiinni ja vesi kuohui valkoisena. Nyt on iso! Ekan kerran kun kala näytti kunnolla kylkeä huusin että nyt on yli kympin kala! Pieni paniikki meinasi iskeä kun huomasin että kala ei ole kovin hyvin kiinni ja sillä oli kovasti menohaluja ärviän sekaan. Pakko oli pitää kalaa tiukilla ja todella lyhyen mutta intensiivisen matsin jälkeen kala oli sopivasti hollilla. En tiedä onko käsi koskaan tärissyt yhtä paljon kuin nyt kättä porsaan kiduskannen alle sovitellessa. :D Kala oli niin paljon edellisreissujen ysejä isompi että mielessäni elättelin jo toiveita uudesta enkasta. Selkä oli todella paksu ja pituuttakin kalalla oli mukavasti. Äkkiä kala punnituspussiin ja vaakaa esiin. Sydän taisi lyödä pari kertaa ylimääräistä kun Salter vilkutteli reilusti yli 12 kg lukemia. Pussin vähennyksen jälkeen kalan painoksi jäi 12,1 kg joka rikkoi ylivoimaisesti edellisen enkan (10,8 kg). Huhhuh! Tärisevin käsin mittasin kalan 113 cm mittaiseksi ja muutaman pönökuvan jälkeen enkkakalan oli aika sukeltaa takaisin kotiinsa.





Tässä vaiheessa takki oli jo suhteellisen tyhjä ja oli aika ottaa ansaittu kalja sekä laittaa tiimikavereille viestiä. Muut veneessä olijat alkoivat jo tarjoamaan lisää vaatetta mutta tällä kertaa tärinä ei johtunut kylmyydestä vaan jostain aivan muusta. :D Huikee fiilis, kaikki odotukset ylittävä päivä!
Jossain vaiheessa jatkettiin kalastusta mutta The Lahti ei enää muita tapahtumia antanut. Kovemmasta tuulesta kulman takaa sen sijaan löytyi hyvä pesä josta neljällä heitolla kumiin rouhi kolme haukea 2-4 kg haarukassa. Siihen se ilo sitten loppuikin ja loppupäivä heitettiin enemmän ja vähemmän tyhjää. Hämärässä rantaan päivän kappalesaldon ollessa kolmeen mieheen 11 kpl.

Sunnuntaista ei juuri kerrottavaa jäänyt. Lauantain kuumin paikka oli ihan kuollut antaen vesiperän. Iltapäivällä yhdestä lahdesta löytyi vähän aktiivisempia kaloja ja saimme sentään muutaman tapahtuman. Itse olin ainoa joka onnistui pelastamaan munat padasta vajaan viiden kilon kalalla. Loppupäivä heitettiinkin komeesti ihan tyhjää kovassa tuulessa.

Viikonlopun saldo kolmeen mieheen oli siis huikeat 12 haukea. Enkka meni kuitenkin rikki ja se kyllä jaksaa hymyilyttää vieläkin. :) Vaikea mutta silti niin upea viikonloppu, vastoin kaikkia odotuksia. Tätä on kalastus parhaimmillaan, ikinä ei tiedä mitä seuraavaksi tapahtuu!

-Juho M