maanantai 24. huhtikuuta 2017

Kevään ekat kellunnat

Avovesikausi on omaltakin osalta vihdoin korkattu ja on aika laittaa pientä stooria vaikka kevät onkin saaliin puolesta lähtenyt vähän takkuillen käyntiin...

Kevään ensireissun aika koitti perjantaina 14. päivä kuluvaa kuuta kun lähdin päiväseltään käymään rannikolla ajatuksena ronkkia pari vanhaa tuttua ja hyväksi havaittua kevätpaikkaa. Aamuyöllä Ylöjärveltä lähtiessä keli oli enemmänkin syksyinen kuin keväinen juuri sataneesta ohuesta lumiharsosta johtuen. Alkumatkasta lumisateen alkaessa uudelleen ja valkoisen kerroksen peittäessä tien alkoi jo vähän kaduttaa että tuli jo vaihdettua kesärenkaat alle. Jännää oli mutta hengissä selvittiin ja parin kauppakäynnin jälkeen olin aamulla yhdeksän jälkeen kohteessa pumppaamassa kellurengasta. Viimeinen kilometri rantaan taittui lumisateessa kävellen.Vihdoin kohdelahti aukesi silmien edessä ja lahteen suoraan osuva kevyt tuuli yhdistettynä kirkkaaseen veteen nostattivat sykettä saman tien sllä vanhojen kokemusten perusteella keli oli tähän paikkaan otollinen. Rannasta irti potkaistessa silti vähän mietitytti sillä kyseinen paikka on todellinen on/off-paikka, se tarjoaa yleensä joko todella onnetonta lähes munasoppaa tai kunnon tykitystä isoilla kaloilla höystettynä. Välimuotoa en ole juuri nähnyt.

Homma lähti vähän yskähdellen käyntiin ja kun parhaat sektorit oli reilua tuntia myöhemmin heitetty läpi, saldona oli yksi alle kakkosen kala. Kauden ensimmäinen lämmitti toki mieltä mutta ajatus paikan vaihdosta alkoi kypsyä mielessä. Otin varmuuden vuoksi vielä uuden kierroksen, tältä lenkiltä käteen jäi yksi möyräisy perhon perässä sekä tärppi. Ei muuta kun rengas selkään ja autolle!

Pientä evästaukoa autossa ja keula kohti toista paikkaa. Matkalla kypsyi ajatus erään uuden pikkulahdukan testaamisesta ja kun auton näytti saavan lähelle vesirajaa parkkiin, päätin tehdä nopean iskun ennen päivän viimeiseen kohteeseen siirtymistä. Lahti oli herkullisen näköinen mutta tunnin kopaisu ei antanut yhtä kilon haukea kummempaa. Lahdelle lipui pari muutakin renkailijaa mutta ei näyttänyt purevan heilläkään. Aikaa oli vielä useampi tunti joten kamat autoon ja viimeiseen paikkaan!



Illan viimeinen kohde oli vanha tuttu kevätpaikka joka on antanut ajoittain ihan kunnon kaloja, välillä useampiakin. Heti lähtörannassa kopaisin matalan aukon kaislan sisältä johon tuuli painoi sopivasti. Tämä jää venekalastajilta lähes aina heittämättä vaikka kätkeekin välillä isoja kaloja. Tälläkin kertaa paikalla oli kaloja sillä heti parin heiton jälkeen perhoa ravisteli sellainen femman kala joka ei kuitenkaan pysynyt. Parin heiton päästä se yritti uudelleen mutta iski ohi. Nasautin paikkoheiton muutaman metrin sivuun ja paria nopempaa vetoa seuranneessa pysäytyksessä perhoa vietiin selkeästi isomman kalan toimesta. Se fiilis kun iso kala möyrii muutaman metrin siimassa kasiluokan kepin päässä, ai että! Sen verran oli tatsi vielä hukassa että tämä mörssäri meni harmittavasti menojaan jättäen muhkeat traktorinrenkaat hämmentyneen kalastajan ihmeteltäväksi. Sen verran pääsin kalan selkää ja pyrstöä näkemään että voidaan varmuudella puhua +-10 kg kalasta. Ilmeisesti näihin pudotuksiin alkaa jo tottumaan sillä ei oikeastaan edes harmittanut. :)

Loppuilta jatkui rauhallisissa merkeissä. Ison kalan kolon heitin vielä pariin kertaan, paksukaista en kuitenkaan enää tavoittanut. Pari 3-4 kg kalaa säikäytti mutta kyllähän ne vähän sinteiltä tuntuivat siiman päässä aiempaan karkuutukseen verrattuna. Muualta en saanut tärppiäkään vaikka kiersin ison lenkin, ainoat tapahtumat tulivat siis tuosta matalasta aukosta missä varmasti oli alueen lämpimin vesi. Hämärässä autolle ja pitkälle paluumatkalle Pirkanmaalle. Hieno päivä merellä vaikka saalis jäikin vähän nihkeäksi. Päivän saldo siis neljä haukea 1-4 kg haarukassa.


Viime viikolla oli vuorossa parin päivän reissu Hannun kanssa. Kylmä jakso laittoi miettimään reissun siirtämistä mutta onneksi yöpakkaset hellittivät juuri sopivasti ja päätimme lähteä sovitusti liikkeelle. Ensimmäisen päivän kohteeksi olimme valinneet alueen johon oli kova luotto. Matka kohteeseen oli pitkä ja tätä varten liikkeelle lähdettiin aikaisin aamulla. Yhdeksän jälkeen oltiin jo kellumassa aurinkoisessa mutta melko tuulisessa säässä. Ensimmäistä tärppiä saatiin odottaa jonkin aikaa ja sellaiseksi se jäikin. Kalasarake näytti nollaa pitkään ja alkoi jo huolestuttaa kun tuttu reuna ei antanutkaan tapahtumia ihan odotetunlaisesti. Lopulta löysimme jonkinnäköisen pienen keskittymän ja molemmat avasivat pelin perätysten normipulikoilla. Joku tapahtuma päälle ja tuttu hiljaisuus jatkui. Pitkä pätkä tyhjää siivua ja Hannu löysi pienen kasauman josta sai useamman tapahtuman pieneen hetkeen. Näistä kaksi pysyi kiinni, suurempi oli selkeästi päivän paras kala. Silmäpuntarit olivat yhtä mieltä että paksukainen alkaa seiskalla mutta sen tarkempiin mittailuihin ei ryhdytty vaan palautettiin kala parin kuvan jälkeen takaisin kutua odottelemaan.



Päivällä vaihdoimme vähän paikkaa ja aloimme kalastaa pitkää tuulen alapuolista reunaa. Tuuli alkoi yltymään vähän turhankin kovaksi ja tarkka kalastus käymään todella hankalaksi. Lämmin tuli kun välillä joutui ottamaan jaloista kaiken irti että rengas pysyi joten kuten paikallaan. Kalastus oli vaikeaa mutta kaloja täällä tuntui olevan ja saimme lyhyeen hetkeen useampia kontakteja joista muutama kävi ihan renkaalla asti. Loppuilta meni rauhallisissa merkeissä, Hannu sai vielä pari +4 kg kalaa, itse en tainnut saada enää paria tärppiä kummempaa. Saderintaman tullessa päälle ja kalastettavan alueen käydessä vähiin päätimme lopettaa ennen hämärää ja ajaa kaupan kautta valmiiksi seuraavan päivän kohteeseen. Päivän saldo 15 haukea, suurin Hannun 7+ kg.

Päivä numero kaksi valkeni selkeänä vaikka koko yön satoikin vettä. Alla oli yllättävän hyvät seitsemän tunnin unet autossa ja virkeänä oli hyvä lähteä kohti uusia pettymyksiä. Kamat niskaan ja vesille! Tuttu lahti oli yllättävän hiljainen ja tarkan hinkkauksen tuloksena oli Hannulle pari tärppiä ja itsellä yksi karkuutus. Ei ollut ison kalan kolossakaan kukaan paikalla. Liu'uimme tuulta hyväksi käyttäen viereiseen lahteen ja jatkoimme kalastusta uskoen vahvasti paikkaan sekä omaan tekemiseen. Kun tunti oli taas heitetty tyhjää alkoi usko pikkuhiljaa horjumaan. Lahden viimeisestä nurkasta Hannu vihdoin sai yhden puikkarin ja muutaman tärpin päälle. Itse huidoin ihan täyttä nollaa. Kello oli jo iltapäivän puolella ja kävelimme autolle, tarkoituksena käydä vielä yksi spotti ihan eri alueelta ja lähteä sitten kotimatkalle. Päivän viimeinen kohde oli vanha kunnon on/off-paikka ja matkalla sinne jo naurettiin että se on ihan varmasti jumissa tänään. Eikä tarvinnut pettyä, palkinnoksi tetsauksesta Hannu sai yhden puikkarin, itse en sitäkään. Oli siinä sentään muutama tapahtuma joista yksi Hannun karkuuttama olisi saattanut olla reissun suurin. Uskoa parempaan ei ollut ja takkikin alkoi olla aika tyhjä, kaikki oli jo laitettu peliin. Niimpä päätimme lähteä kerrankin ajoissa kotimatkalle. Päivän saldoksi jäi siis Hannun 2 kpl, itsellä meni ensimmäistä kertaa vuosiin merellä munat pataan.

Koko reissun saldo oli siis kahteen mieheen 17 haukea joista suurimpana Hannun seiska. Todella vaikeaa kalastusta mutta olihan se kyllä hienoo siltikin! Tästä on kiva jatkaa, järvien aukenemista odotellessa!

-Juho M

maanantai 10. huhtikuuta 2017

Lopputalven onginnat

Jäitä löytyisi vielä pienen ajomatkan päästä mutta pahin polte on tältä talvelta jo mennyt ja alkava avovesikausi vie ajatukset jo kauas pois jäiltä. Olihan tämä jääkausi pisin pitkään aikaan täällä Pirkanmaan korkeudella, aloitus tapahtui jo marraskuun alkupäivillä ja kausi jatkui omalla kohdalla aina maaliskuun lopulle asti. Reissuja siis kertyi runsaasti talven mittaan eikä sen suhteen jäänyt mitään hampaan koloon. :)

Lopputalvesta tuli käytyä muutama reissu myös haukia onkimassa, sen verran mitä ahvenen pilkinnältä kerkesi. Hommasin keväällä luvat yhdelle uudelle suht laajalle vesistökokonaisuudelle ja siellä kiertelin muutaman reissun täysin uusia alueita. Jotenkin nihkeän vaikeita reissuja oli useita mutta yksi ihan lupaava alue löytyi ja täällä kalamäärät pyöri reissusta toiseen 10-20 kalan välissä. Kontakteja parempiin kaloihin oli useista reissuista ja hyvästä tutinasta huolimatta yllättäen vain yksi. Tämä aurinkoisena päivänä ahventäkyä purrut 104 cm järvihauki jäikin kevättalven suurimmaksi haueksi omalta osaltani.



Täkyvavat ja pilkkikamat on nyt pakattu varastoon odottelemaan tulevia jäitä, on aika kääntää katseet avovesikauteen 2017 joka todennäköisesti aukeaa hyvinkin pian!

-Juho M

sunnuntai 9. huhtikuuta 2017

Avovesikauden avaus

5.6 Auton nokka suunnisti kohti rannikkoa, tarkoituksena oli kalastaa 2 päivää. Jäätilanne oli vielä hieman epävarmaa, joten renkaalla ei uskaltanut vielä liikkeelle lähteä. Veneellä paikan vaihto sujuisi huomattavasti mukavemmin.

Aamulla treffit kaverin pihassa, ensimmäisenä oli vuorossa keulakoneen vaihtelua sillä entinen oli simahtanut illalla :) Aikaa kuluu ja vesille lähtö pääsee viivästymään. Lopulta kuitenkin vene on vesillä ja siirtymän jälkeen päästään toimiin, eka heitto ja kala kiinni! Pienihän se oli, mutta ihan hyvin lähti kausi käyntiin :D


Kauaa ei tarvitse takoa kun kaverin kumi imuroidaan lyhyestä siimasta ja peruskala käy irroitettavana, tätä seuraa pari tärppiä ja sitten hieman hiljenee. Etenemme reunaa pitkin ja kohta tarjoamani oranssi Islure pikeon imuroidaan mökkiin! Nyt tuntuu vähän paremmalta, kala painaa vastarin jälkeen pohjia pitkin kohti, oisko suurhauki? Kohta saan kalan pintaan ja haavi heilahtaa. Riutuneen näköisellä kalalla on mahassa lähes kilon lahna, tämä kala ei siltikään paljoa paina 98cm varrellaan.


Tämän jälkeen löytyykin ihan mukava kasa kalaa. Saamme paikalta paljon tärppejä ja käytämme useamman kalan veneessä, ihan mukavasti elämää :)! Reuna tarjoaa vielä tapahtumia sieltä täältä, aivan loppumetreillä onnistun karkuuttamaan pari karkeaa kalaa. Näistä toinen saattoi hyvinkin olla metrikala..  Tähän onkin "hyvä" lopettaa 3,5h pisto. Reissun saldoksi jäi 10 haukea, joten ihan hyvää meininkiä!



Päivä nro2
Emme pidä aamusta kiirettä ja laskemme venettä vasta reilusti kymmenen jäljestä. Nyt olisi kalastus aikaa reilusti enemmän ja tarkoituksena olisi takoa eilistä paikkaa tarkemmin ja käydä myös muutama muukin paikka läpi. Ensimmäinen paikka on jään peitossa, heitämme paikan lieppeiltä hetken ja saamme vain yhden varovaisen tärpin. Jatkamme matkaa ja seuraava reuna on onneksi säästetty jääpeitteeltä :) Tältä paikalta saamme nopeasti kalakontakteja ja näistä onnistumme myös muutaman käyttämään veneessä, ei ole koolla pilattuja nämä! Pari seuraavaakin spottia tarjoaa tapahtumia ja muutaman fisun ylös joista parhaimpana 5-6kg kala. Kala tuntuu olevan suht hyvällä purulla, mutta emme vain löydä kunnon kasaumaa. Päätämme suunnata eiliselle paikalle.  Alamme takomaan paikkaa, mutta kovin on hiljaista. Täältä saamme vain pari haukea. Siirrymme läheiselle pienelle lahdukalle ja täältä saammekin jo useamman kalan, jotka ovat kaikki karkeampia yksilöitä. Tämä paikka hiljenee nopeasti ja nyt täytyisi keksiä jotain sillä ilta alkaa painaa päälle! Päätämme lähteä katsastamaan vähälle kalastukselle jäänyttä lahdukkaa. Alkukulmaus on kuollut, mutta kohta alkaa tapahtua! Ensin käytän veneessä älyttömän paksun 94cm hauen, tämä olisi ollut kiva punnita ihan mieleenkiinnosta, mutta sujautan kalan takaisin. Oli se ainakin +6kg! Tämän jälkeen saamme useamman normihauen kunnes taas oranssia Islurea viedään! Lyhyt mutta vahva matsi kalan kanssa ja nostan liplockilla mitalle. 95cm, kala on paksu mutta ei lähelläkään edellistä karkeampaa kalaa. Päätämme punnita kalan ihan mielenkiinnosta että paljonkohan se silmäpuntari valehtelee? Vaaka pysähtyy lukemaan 7,6kg. Oho se olikin suurhauki!

+8 kg ?


Tämän jälkeen kaloja napsuu tasaisesti, nättiä 3-6kg kalaa käy irrotettavana veneen laidalla. Tällä pienellä alueella tuntuu olevan kalaa erittäin hyvin, mutta niin vaan aika loppuu kesken vaikka mieli olisi tehnyt takoa paikkaa vielä tarkemmin läpi. Päivän saldoksi jää 26 haukea ihan mukavalla keskikoolla. Kala oli kaikin puolin hyvällä syönnillä, mutta niitä isomuksia emme onnistuneet löytämään.

-Hannu

lauantai 1. huhtikuuta 2017

7.-11.3. Ahvenia etsimässä

Kuun alkupuolella lähdettiin Juho R:n kanssa hieman extempore-reissulle järviä kiertämään ja ahvenia etsimään. Muutamat aiemmat reissut kotikunnan ynpäristössä eivät olleet tarjonneet mitään ihmeellistä, isommat ahvenet olivat tuttuun tyylin jääneet kaikuhavaintojen asteelle eikä ruokakoon kalaakaan kovin kummoisesti löytynyt joten reissu osittain uusille paikoille ja vähän kauemmas kotipihasta toi ihan mukavaa vaihtelua normimeininkeihin. :)

Ensimmäisenä aamuna kello herätti rajusti jo ennen neljää ja olemattomien unien jälkeen edessä oli pitkähkö ajomatka kohteeseen. Nyt ei lähdetty todellakaan onkimaan määrää vaan kaikki panokset laitettiin siihen yhteen isoon, kaikki tai ei mitään. Päivä oli todella tuulinen, pakkasta ei juuri ollut mutta kova viima teki olemisesta kyllä välillä melkoista selviytymistä. Auringon piti tulla jossain vaiheessa esiin, mutta arvauslaitos petti tälläkin kertaa ja pieneksi pettymykseksi keli pysyi tasaisen harmaana läpi päivän. Ahvenia alkoi löytyä heti ekoilta rei'iltä syvänteen kupeelta, tavoitekoon kalaa ei tässä kuitenkaan ollut. Kaveri sai kuitenkin melko nopeasti mukavan herätyksen kun vertsuun runtannut hyvin ahvenmaisesti käyttäytynyt kala paljastui lopulta kilon haueksi. Alkoi ihan itselläkin sydän hakkaamaan viereisellä reiällä!

Muutaman tyhjän reiän jälkeen silppuparven sekaan ilmestyi yhtäkkiä kaksi tosi paksua viivaa jotka lähtivät heti tulemaan vauhdilla morrille. Nyt alkoi kädet vatkaamaan, kaksi kiloluokan ahventa jalkojen alla ja selvästi aktiivisina! Hyvistä nousuista huolimatta kalat eivät vain nasauttaneet kiinni vaikka kaikki merkit siihen oli ilmassa. Lopulta ne pikkuhiljaa painuivat pois ja hävisivät kokonaan. Kyttäilykin oli turhaa, näitä kaloja ei enää uudelleen tavoitettu....
Tuo tapahtuma itse asiassa kertoo hyvin päivän kulun. Isoja kaloja löytyi sieltä täältä mutta mihinkään näitä ei saatu ottamaan. Yhtäkin järkyttävän paksua viivaa härnäilin pitkän aikaa mutta kun ei... Jos oli ahven niin en välttämättä kyllä halua edes tietää miten iso se oli!
Iltapäivällä koettiin vielä pulssia nostattavia hetkiä kun Juho R tartutti raskaan kalan kevennettyyn joka harmittavasti irtosi juuri ennen näköhavaintoa. Jos se oli ahven niin ihan varmasti kilo+!
Päivästä ei saaliin puolesta juuri kerrottavaa jäänyt, jos muutamaa morrilla narrattua silppua ei lasketa niin ahvenen osalta päivä oli mp. Eli aika tavallinen saldo kun tähtäimessä on iso ahven!

Seuraavana aamuna suunnattiin reilusti isommille vesille ja nyt oli lupa odottaa jo ihan useampia tärppejä. Autolla päästiin vähän matkaa jäällä ja loppumatka taittui kävellen. Aloitimme kalojen etsimisen tutun alueen reunoilta. Ensimmäiset reiät menivät tyhjää onkiessa mutta löytyihän niitä ahvenia lopulta. Otti tuntui aika varovaiselta aamusta, kalaa oli kuitenkin sen verran hyvin mestoilla että filekoon kalaa alkoi kertyä tasaiseen tahtiin. Kala sieltä, pari täältä. Isompaakin +500 g ahventa pyöri mestoilla ja Juho R onnistuikin vertsulla ronkkimaan yhden puolosen.

500 g
Peruskalaa
Aamupäivällä kesken parhaimman paskanjauhannan välivedessä viuhuvaa tasuria kohti lähti taas nousemaan rykelmä viivoja ja pari filekalaa läpsähti nopeaan tahtiin jäälle tästä iskujoukosta. Kohta parvesta irtaantui kaksi paksumpaa viivaa ihan jään alle tasuria ahdistelemaan. Tökkii ja tökkii mutta ei tartu. Rauhallista uittelua, hellä rouhaisu, nyt pysyy! Painoa on siiman päässä mukavasti ja vähän kättä nostamalla jäälle nousee lyhyen siiman päässä muljuava ihan selkeästi iso ahven. Tämä todella paksu ahven näyttää pitkän kuivan kauden jälkeen hetken aikaa ihan kilokerholaiselta mutta nahistuu nopeasti kasisataseksi. Muutamat kuvat, hetki ahkiokylpyä ja 815 g/39 cm ahven sukeltaa takaisin sinne mistä tulikin. Nättiä!

815 g
Pistetään kasvamaan korkoa!

Loppupäivä kuluukin sitten hyvin rauhallisissa merkeissä. Ahvenet menevät todella passiiviksi ja tunti toisensa perään on tärpitön. Sitkeästi yritetään iltaan asti ja viimeinen epätoivoinen paikan vaihto osuu sen verran kohdilleen että tosi iso ahven käy katsomassa kaverin tasuria ottamatta kuitenkaan kiinni. Viemisinä mökille kohtalaisen aamun ansiosta on kuitenkin ihan hyvä säkki filekalaa. Kaiken kaikkiaan päivästä jäi todella hyvä maku!




Kolmannelle päivälle suunnitelmat oli selvät, edellispäivän kalapaikalle heti aamusta onkimaan! Keli oli nyt ihan erilainen kuin edellispäivänä ja ekat reiät saatiin onkia kirkkaassa auringonpaisteessa. Heti alkuun oli pienen pientä aktiivisuutta havaittavissa ja muutama pienehkö ahven puri tasuria ekoista rei'istä. Nopeasti vähäinenkin aktiivisuus kuitenkin loppui ja tajusimme että on pakko vaihtaa maisemaa, tämä ei vaan nyt toimi. Aamulla pelipaikoille ajaessa vastaan oli tullut keskellä selkää hyvä vesilaikku joka päätettiin lähteä tsekkaamaan. Se oli kuitenkin kovista odotuksista huolimatta tyhjä arpa, yksi nousu taisi siinä vain olla. 

Matka jatkui uusille alueille isoa railoa onkimaan kelin koko ajan muuttuessa synkemmäksi. Nyt oli kerrankin tuuria matkassa kun heti eka reikä osui hyvään suoneen. Hetki piti kyllä tässäkin kauhoa tyhjää kunnes ihan pimennosta pamahti nälkäinen parvi alle. Tasurimiehen juhlaa kesti pari minuuttia ja tänä aikana tasuria hakattiin jo lennosta. Yhdeksän fileahventa jäälle ihan putkeen, sitten kaikki oli ohi ihan yhtä nopeasti kun oli alkanutkin. Muutama lisäreikä ynpäristöön ei tilannetta muuttanut, parvea emme enää tavoittaneet.



Loppupäivä meni vanhoja ja uusia paikkoja kierrellessä ja huonoa syöntiä ihmetellessä. Paljon oli tyhjää mutta sieltä täältä löytyi kyllä kaloja, nämä vain olivat todella passiivisia. Ilman tuota yhtä hyvää reikää päivän saldo olisi jäänyt hyvin vaatimattomaksi mutta nyt pussissa oli kuitenkin hyvät ruokakalat. Pienestä se on kiinni!



Neljäs päivä päätettiin uhrata ihan uudelle pikkujärvelle. Mitään muuta ennakkotietoa ei järvestä ollut kuin että veden pitäisi olla väriltään mukavan kirkasta. Aamulla puskettiin sohjoista pikkutietä pitkin järven lähistölle ja viimeiset sadat metrit rymyttiin metsää pitkin jäälle. Heti ensimmäiset reiät paljastivat veden todella kirkkaaksi, tasuri näkyi helposti pohjaan järven syvimmällä kohdalla vajaan kuuden metrin vedessä! Aloitimme aktiivisen kalan hakemisen eri syvyyksiltä hyvällä fiiliksellä. Pikkuhiljaa tuntien kuluessa ja reikä toisensa jälkeen tyhjää onkiessa hyvä fiilis ja usko paikkaan alkoi rapisemaan kun kaikukin piirsi ainoastaan tasurin jättämää viivaa. Missä kaikki kalat on!? Edes pientä ahvenen silppua ei kaiussa meidän molempien ihmetykseksi näkynyt. Lopulta löysimme järven syvimmästä montusta ihan rannasta kiinni tolkuttoman isoja särkiparvia välivedestä. Näiden parvien vanavedessä pyöri myös jotain isompia kaloja mutta emme saaneet ihan varmuutta olivatko ne haukia, ahvenia vai molempia. Loppupäivän kyttäsimme tällä montulla muutamaa reikää, muualta kun ei kalahavaintoja saatu. Ahventen osalta päivä oli munatpataan-osastoa, havainnoiksi jäi muutama kutkuttava nousu ja pari tärppiä. Omituinen järvi!



Reissun viides ja viimeinen päivä päätettiin myös käyttää erään pikkujärven tutkimiseen. Järvi oli tuttu aiemmilta haukireissuilta ja oli osoittanut meille potentiaalinsa myös ahvenen suhteen joten oli mielenkiintoista lähteä katsomaan mitä se tarjoaa. Keliksi sattui viikon ylivoimaisesti paras, aurinkoa pilvettömältä taivaalta joten mukava päivä jäällä tiedossa vaikka niitä ahvenia ei löytyisikään!

Ensimmäiset reiät montun reunalla meni lähinnä tyhjää onkiessa, joku pieni ahven taisi tasurilla tulla. Jossain vaiheessa päädyimme kokeilemaan saaren kärjestä jossa avoveden aikaan oli jonkinnäköistä liikehdintää ollut. Parin kolmen metrin vedestä löytyikin ahvenia ja morrilla sekä tasurilla ronkkimalla saimme muutamia filekoon ahvenia. Kaiussa näkyi pariin kertaan niin julman kokoinen kala että päätimme tulla vielä myöhemmin päivällä tähän uudelleen jos se vaikka leipoisi kiinni. Lenkki muualla antoi muutamia pienempiä ahvenia ja jälleen näkyi eräällä reiällä yksi todella iso kala. Se ei käyttäytynyt lainkaan haukimaisesti joten jäi epäilys lahnasta tai todella isosta ahvenesta. Mistä näitä ikinä tietää, olisi pitänyt vain onkia se ylös. Mikään tarjous ei tälle kuitenkaan maistunut.

Päivä alkoi kääntyä taas loppua kohti ja suunnistimme vielä paikalle joka oli antanut selkeästi parhaat merkit aiemmin päivällä. Vanhat reiät olivat nyt ihan kuolleita eikä kaiussakaan näkynyt mitään. Yksi
hauki vain säikytteli. Juho R kairaili reikiä vähän sivumpaan ja sieltähän ne ahvenetkin lopulta löytyivät. Muutama fileahven tuli nopeaan tahtiin ja pari reilusti isompaa rapsahti irti. Nopeasti aurinko taas painui puiden taakse ja laittoi stopin päivälle. Mukava päivä uudella pilkkijärvellä ja kalojakin löytyi, vaikka se iso jäikin taas saamatta. Mutta sehän nyt ei ole mitään uutta. :)

Kaiken kaikkiaan reissu oli vaikea ja se tosi iso jäi saamatta hyvistä kaikuhavainnoista huolimatta. Pari yli puolen kilon kuitenkin ja sopivasti filekoon kalaa, voisi se huonomminkin mennä!

-Juho M