keskiviikko 29. huhtikuuta 2015

Järvihauestusta

Sunnuntai iltana tuli sellainen fiilis että tarvii vähän vaihtelua meri hommiin. Noh, eikun kamat kasaan ja yötä vasten ajelemaan mökille.

Maanantai
Maanantaina paikaksi valiintui järvi, josta viime syksynä löytyi ihan mukavasti kalaa. Rannalle päästyä sain huomata että vesi oli aikas sameaa.. Siltikkin sitä täytyi lähteä koittamaan. Pörhökamat kasaan, rengas täyteen ja eikun kellumaan. 
Jo muutaman kymmenen metrin takomisen jälkeen jotain oli siiman päässä, lyhyen väännön jälkeen tämä paljastui lahnaksi :) Monta tuntia meni ilman mitään tapahtumia ja mp alkoi jo kiilua silmissä. Kiertelin järveä kirkkaamman veden toivossa, mutta turhaan... Ennen lopettamista heitin lähtö rannan uudestaan ja sieltähän paukutti kiinni alle kilon munakala. Tämän jälkeen pystyi lopettamaan hyvällä omatunnolla :D

Tiistai
Suunnitelmat tiistain osalta muuttuivat tuon samean veden takia. Alun perin tarkoituksena oli mennä eräälle pikku järvelle jonka vesi ei normaalistikkaan ole mitään kirkkainta mahdollista. 
Hetken mietinnän jälkeen kohteeksi valiintui eräs matala, soistunut, tummavetinen järvi.

Lähtö venyi ja vesille pääsin vasta neljältä. Puolen kilometrin potkimisen jälkeen olin kohde reunalla. Kohtuu pian tuli ensimmäinen kontakti puikkariin ja pian tämän jälkeen kurkku kävi irroitettavana. Tapahtumia tuli tasaisen harvakseltaan ja fiilis oli hyvä.
Eteen alkoi avautua pieni hyvän näköinen lahdukka, johon tuuli osui rauhallisesti. Pitkään en ehtinyt lahtea heittelemään kun aivan rannan tuntumasta joku kävi polkaisemassa hieman paremmin. Kala veti pari jäätävää spurttia ja repi väkisin siimaa käsistä. Pian spurttien jälkeen kala antautui liplockkiin ja mielessä kävi jo suurhakki. Nopeasti rantamatalaan mittaamaan... Pituutta laihalla kalalla oli tasan 100cm. Muutamat fotot ja kala takaisin.


Pienen tauon jälkeen sama meininki jatkui, eli harvakseltaan tuli tapahtumia. Sen verran kova hiuko alkoi iskemään että lopettelin jo kahdeksan maissa.

Eli noin neljä tuntia kalastusta, 7 fisua ja päälle ihan mukavasti tapahtumia. Päivästä jäi sen verta mukavat fiilikset että täytyy ottaa pian uusiksi :)

-Kabanossi

21.4 haukia kiusaamassa

Tiistaina ihan mukava päivä vesillä. Kuuden tunnin kalastuksen tuloksena 9 kalaa, joista parhaimpina 7,94 kg/102 cm ja läski about seiskan kala. Karkuutuksia tuli vähän turhan paljon. Edellis reissuista poiketen tapahtumia oli ihan hyvin myös ulkoreunoissa.


-Kabanossi

maanantai 27. huhtikuuta 2015

Iso Jii ja Amatöörikalastaja parin tunnin iltapistolla 22.4!



Töistä päästyäni tuli pieni kiire toimittaa muutavat myydyt kelat uusille omistajilleen ja kiirettä tosiaan pitikin oikein huolella. Kelat toimitettuani olin aivan loppuun palanut, ja samassa Amatöörikalastaja soittikin ja kysyi kalalle. "Nopee suihkuu ja sit mennää!" Amatöörikalastaja kurvaa pihaan, kamat kyytiin ja let's go! Aikaa ei ollut tuhlattavaksi asti kun kyse oli muutaman tunnin iltapistosta. Veneelle saavuttuamme lapattiin nopeasti vavat ja kimpsut ja kampsut kyytiin ja pikapikaa mestoille. Ensimmäinen houkutteleva spotti ei kaukana ollut, mutta sitäkin sameampi - Dabushia ei erottanut vedestä 5 senttiä syvemmältä. No thanks! Jahti kirkkaammille vesille alkoi kun kello läheni auringonlaskua. Pieneen superlahteen päästyämme alkoi tuttu kutumolina kuulua ja selkää näkyi joka puolella mutta kiinni ei ottanut sitten millään. Vaikeata oli niinkuin aina pikapistoilla..... kunnes kusimatalasta paljastui jäätävä selkä ja siitä alkoikin pienen hetken syönti. Heitin Dabushin suoraan pedon naaman eteen - ja tälli tärähti. Kiinni on! Ajattelin alkuun ehkä max 5-6kg kalaksi, mutta kun näimme Amatöörikalastajan kanssa hauen sivuprofiilin, tiesimme että kyseessä oli hieman parempi yksilö. Muutaman raskaamman syöksyn jälkeen kala veneen vierelle, ja otus on liplockissa. JES! Mikä mahtava fiilis kun pikapistolla paukkuu maagiset rajat ja enkat rikki; 107,5cm ja 10,46kg nätti mamma! Tämän kaunokaisen vapautettuamme Amatöörikalastajallekkin tarttui siiman päähän äkäinen kolmosen yksilö, eikä kummankaan tarvinnut poistua häpeälliseltä MP-reissulta, vaan mahtavalta iltapistolta. Näitä lisää! PS: kyseinen mamma oli jo kolmatta kertaa meidän tiimiä moikkaamassa :)

10,46kg / 107,5cm



Amatöörikalastaja 3,5kg




- Iso Jii

torstai 23. huhtikuuta 2015

Suomen harvinaisin hauki

Kolme päivää merellä oli jo takana ja tarkoitus oli painaa vielä koko loppuviikko.
Perjantaina ei ollut aikaa hirveästi mutta päätin kuitenkin lähteä iltapistolle. Ensin kävin Kaarinan Kalastuskeitaasta hakemassa vähän sidontamatskua että saa tehtyä lisää ottipelejä. ;) Siitä sitten suuntasin kohti mestoja. Paikkaa en ollut vielä lyönyt lukkoon ja kuumeisesti mietin mielessäni illan kohdetta. Tuuli oli varsinkin puuskissa aika rajua, se rajasi paikkoja kovalla kädellä. Päätin lähteä riskillä lahteen jota ei välttämättä kuitenkaan pysty kalastamaan. Tilannetta ei myöskään pysty etukäteen tarkistamaan koska autolla ei pääse lähellekään rantaan. Se oli siis kaikki tai ei mitään!

Pelko persiissä rymysin metsien läpi rantaan. Tuuli ei tänne kuitenkaan osunut liian pahasti, onneksi. Sen sijaan veden väri meinasi keskeyttää reissun heti alkuun, ilmeisesti tuuli oli samentanut veden todella pahasti. Toiveikkaana lähdin potkimaan rannasta ulommas jos vesi vaikka kirkastuisi kauempana. Vähän se kirkastuikin mutta kovin sameaa oli silti. Luovuttaminen alkoi käydä mielessä mutta päätin silti yrittää. Potkin tuulen yläpuolelle lahden suulle ja lähdin siitä liukumaan myötätuuleen. Tuuli pyöri ihmeellisesti ja perhonheitto oli todella haastavaa. V-käyrä alkoi jo hipoa pilviä ja olin jo todella lähellä iskeä kamat kasaan. Päätin kuitenkin kopaista nopeasti matalasta tynkäkaislan seasta jos siellä olisi jotain elämää.

Oranssi-kultaista tinseliä siiman päähän, ajattelin sen ehkä toimivan samentuneessa vedessä. Yllättäen kaislan sisältä löytyi vähän kirkkaampaa vettä, ilmeisesti tuuli ei osunut tänne niin kovasti kuin muualle. Taisi olla toinen heitto kun perhoa jo vietiin. Kovasti oli vauhtia kalalla, heti tärpistä muutama metri sivulle, irti ja pyörteet pintaan. Ei ollut ihan pieni eikä kyllä kovin isokaan, varmaankin muutaman kilon kala. Tästä uutta virtaa saaneena jatkoin tynkäkaislikon tykitystä.
Muutama heitto ja tarjous kelpasi. Pirteä kolmosen kala tempaisi tinselin huolellä mökkiin ja veresti sopivasti itsensä, ruokakala olikin mielessä. Kala pussiin ja homma jatkui.

Kohta puikkari tavoitteli perhoa pariin otteeseen jäämättä kiinni.
Sitten edessä aukesi pieni aukko tynkäkaislassa josta on edellisreissuilla kaloja tullut, mm. viime reissulla seiska. Muutaman heiton kerkesin tähän koloon tehdä kunnes tinseliin polkaistiin rajusti. Kala tuli pintaan mesoamaan ja näin sen hyvin. Arvelin ehkä kolmosen kalaksi. Ihmettelin kuitenkin kun kalan potku oli melko laajaa ja voimaa tuntui olevan? Renkaan vierellä kala kasvoi jo vitoseksi ja liplockissa vasta tajusin että perhana, nyt voi olla metrinen!
Kala pussiin (ei siis sinne samaan pussiin kuin edellinen vaan punnituspussiin ;)) ja rantaan. Paksukaisen mitoiksi selvisi tasan 100 cm & 7,6 kg. Parin kuvan jälkeen kala lähti takaisin kutuun valmistautumaan. Jes!



Vielä hetken ehdin heittää ennen hämärän tuloa saaden muutaman puikkaritärpin. Kaiken kaikkiaan mukava kahden kalan iltapisto, kannatti kuitenkin yrittää vaikka alkuun ei näyttänytkään kovin hyvältä!

Lauantaina lähdettiin Kabanossin kanssa liikkeelle. Tarkoituksena oli heittää pitkä päivä alueella joka oli tänä keväänä jäänyt vielä käymättä. Piiiiitkän ajomatkan päätteeksi saavuimme kohteeseen ja totesimme veden mukavan kirkkaaksi. Tuulta ei juuri ollut ja aurinko paistoi pilvettömältä taivaalta. Vesillä olon kannalta hyvä keli, ei tule ainakaan kylmä! Mielessä kuitenkin ajatus että tästä tulee vaikea päivä, varsinkin kun tämä oli meidän ensimmäinen kevätreissu koskaan tälle alueelle.

Reissu alkoi yllättävän hyvin kun aamulla sidottuun uuteen tinseliin otti nelosen kala heti aloituskulmasta. Toistakin tarjottiin mutta karkuutin sen.


Hyvän alun jälkeen heitettiin hetki tyhjää kunnes tutusta ottipaikasta, erään mökkirannan kupeelta papukaija-slinkyyn otti laiha n. 3,5 kg kala. Jatkoimme tuttuun lahteen jossa varmasti olisi kalaa, vielä kun ne löytäisi.
Alkupätkä oli ihan hiljainen, mutta takakulmaan osui tuuli ja sieltä alkoi kalojakin löytyä.
Alkuun karkuutin pari kalaa pieneltä alueelta. Pyörähdin välissä muualla ja kohta tultiin Kabanossin kanssa heittämään tuota kohtaa. Tämä kevät on osoittanut että kalat voivat olla ihan pienellä alueella yhdessä läjässä joten oli kova usko että tuosta vielä napsuu. Aloimme hieroa tynkäkaislaa tarkasti läpi. Kabanossi käytti heti renkaassa n. 1,5 kg kalan. Kohta omaa slinkyä tavoitteli selkesti puikkaria isompi kala mutta ei ottanut kunnolla, jätti vain muhkeat pyörteet jälkeensä.
Perhon vaihtoa ja PuMu HD uimaan. Se kelpasikin heti kahdelle 2-3 kg kalalle. Fiilis oli hyvä, kalat löytyivät ja tunne oli sellainen että tärppi tulee millä hetkellä hyvänsä!

Enempää kaloja emme tuosta kuitenkaan enää saaneet, pari varovaista tärppiä ainoastaan.
Jatkoimme siis matkaa. Seuraavaksi heitimme mitättömän näköisen lyhyen kaislikkopätkän joka syksyllä usein antoi puikkarin. Tässä vaiheessa ilmassa alkoi olla pientä kilpailun makua, kumpi ottaa siitä sen puikkarin?
Minulle tarjottiin heti tilaisuutta mutta en saanut kalaa tarttumaan. Kohta ilmeisesti sama kala kävi Kabanossin siiman päässä mutta ei jäänyt. Heitin törkeästi nopeaa paikkoheittoa (tätä emme yleensä harrasta) Kabanossin suuntaan mutta ei kelvannut omakaan tarjous enää :) Tyhjin käsin jouduimme siis poistumaan tältä pätkältä. Alkoi olla lakisääteisen paikka joten rantauduimme läheiselle kalliolle vähän lämmittelemään ja eväitä syömään.

Tauon jälkeen homma jatkui taas uudella innolla. Kabanossi meni vaihteeksi keulapaikalle ja peräkanaa lähdimme kalastamaan viime syksyltä tuttua "puikkarilahdukkaa" läpi. Kabanossin pinkki-valkoinen HD alkoi kerätä kaloja heti. Ensin puikkari ja heti perään nätti +4 kg kala.
Itse tulin omin perhoineni perässä ilman tärppiä. Lahden toiselta kulmalta Kabanossi napsi vielä pari kalaa renkaaseen ja karkuutti pari. Itselle tarjottiin yhtä kalaa mutta karkuutin senkin.


Pienempi kala tuntui ainakin olevan suht hyvällä napilla, ja vielä kun edessä aukesi viime syksyn perusteella ehkä alueen saalisvarmin reuna, oli fiilis odottava. Kohta napsuu ja lujaa!
Hetken aikaa mentiin tyhjää heittäen. Sitten kaislan reunan profiili muuttui rikkonaisemmaksi ja samalla alkoi tapahtua. Lyhyeltä kaislanpätkältä löytyi paljon kalaa matalasta tynkäkaislan sisältä. Tärppejä sateli sieltä täältä kovaan tahtiin ja kalat olivat mukavan pirteitä siiman päässä. Hetken aikaa kalastus oli yhtä juhlaa! Isoja eivät kalat tässä olleet, vaan 1-2 kg peruskalaa. Hauskaa oli kuitenkin senkin edestä, mukavaa vaihtelua niille muutaman tärpin reissuille joita on tänä keväänäkin nähty. Tuolta lyhyeltä pätkältä saimme hetkessä kymmenkunta kalaa ylös asti ja karkuutimme monta. Sekaan sattui myös meidän porukassa harvinainen tilanne, eli tuplatärppi! Pitihän siitä ihan kuvakin ottaa todisteeksi. :)


Kaikki hyvä loppuu aikanaan ja niin loppui kalantulokin. Tuolta hyvältä pätkältä olisi varmasti saanut vielä lisää kaloja jos sen tahkomista olisi jatkanut, mutta päätimme mennä eteenpäin. Edessä olisi vielä monta paikkaa jotka teki mieli heittää läpi.

Hetken hiljaisuuden jälkeen saavuimme kohtaan jota hehkutin Kabanossille puikkaripaikkana. Ärviää kasvava aukko kaislan sisällä oli kuitenkin hiljainen, ei näkynyt sitä hehkuttamaani puikkaria. Kohta kuitenkin lähdettiin Kabanossin PuMu HooDeetä kuskaamaan vauhdikkasti. Kala meni pohjia pitkin kuin juna ja alkoi näyttää siltä että hienon päivän kruunaus on nyt tuloillaan. Ensimmäisen näköhavainnon jälkeen veikkasin että vois olla just metrinen. Kalan menohalut olivat kuitenkin jotain ihan käsittämättömiä, lähemmäs 10 min taisi mennä vapa mutkalla ennen kuin kala antautui kehtoon. Välillä kala jurotti paikallaan pohjassa eikä liikkunut mihinkään vaikka Kabanossi antoi painetta niin paljon kuin uskalsi. Lopulta selvisi että kala oli iskenyt perhosta ohi ja jäänyt niskasta kiinni, se osittain selittää nuo kovat menohalut. Suurhauki kuitenkin ylhäällä, ylävitosen paikka! Arviot kalan painosta pyörivät kasissa kun mentiin rantaan. Tuttuun tyyliin päätimme mitata kalan ensin. 104 cm, oho! On tää ainakin ysi, jopa enemmän! Sitten pari nostoa vaa´alla ja painoksi selvisi ehkä se kaikkein harvinaisin lukema eli 9,9 kg. :) Upea, paksurunkoinen hauki joka ei kuitenkaan ollut muodoiltaan mikään mätisäkki. Selkä oli todella paksu, kuin lainattu muskielta!



Tupakkatauko rannassa hienon kalan kunniaksi ja samalla viestiä tiimikavereille. Hienon päivän hieno kruunaus, nyt on elämä hienoa! Kohta kykenimme taas jatkamaan kalastusta.
Kabanossi lähti heittämään tynkäkaislikkoa, itse päätin heittää ulkoreunaa vaikka se olikin ollut tänään hiljainen oikeastaan koko päivän. Ja sama hiljaisuus jatkui nytkin, en saanut ulkoreunasta tärppiäkään. Samaan aikaan Kabanossilla oli kaislan sisällä joitakin tapahtumia.

Päivä oli ollut jo tähän mennessä meidän mittapuulla todella hyvä. Nyt oli kuitenkin jostain syystä sellainen tunne että vielä voisi olla mahdollisuus toiseenkin isoon kalaan. Taidettiin jopa heittää ilmoille jotain läppää tuplametripäivästä sen kummemmin ajattelematta.

Saavuimme erään lahden suulle jossa oli isoja kaloja tarjolla viime syksynä mutta yhtään isoa emme ole sieltä saaneet ylös asti. Oli vahva tunne että täältä löydämme jotain.
Kabanossi oli saanut viimeisimmät tapahtumat PuMu-värisellä HooDeellä joten laitoin itse samanlaista siiman päähän. Kohta se kelpasikin puikkarille, pitkästä aikaa sain tuntea miltä hauki tuntuu siiman päässä, olinkin jo heittänyt pitkään ilman kalaa.
Heitin Kabanossille vitsillä että jos saan tällä reissulla kerhokalan niin tarjoon baari-illan! Oisko ollu pari heittoa siitä kun perhoa vietiin. Heti ensipotkuista asti oli selvää että nyt on muuten hyvä kala! Vesi roiskui oikein huolella kun kala möyri pinnassa tynkäkaislan seassa. Huusin jopa mahdollisesta kerhokalasta, Kabanossilla oli tässä vaiheessa varmasti jo miestä väkevämpi mielessä. :D Pienet väännöt ja uittelin kalan suoraan kehtoon Kabanossin avustuksella. Tässä vaiheessa riemu repesi ja taisihan siinä pienet voitonhuudot päästä. Ei taida olla ihan kymppi mutta komea kala kuitenkin! Rannassa kalan mitoiksi sitten selvisi 106 cm/8,8 kg. Ihan huikeeta, päivän toinen metrikala! Fiilis oli tässä vaiheessa ylittämättömän hyvä ja hetkihän siinä meni rannalla pyöriessä. :D



Vielä hetken ehdimme heittää ennen hämärän tuloa. Itse en tainnut saada enää mitään mutta Kabanossi napsi vielä pari peruskalaa. Sitten oli aika viheltää peli poikki ja lähteä potkimaan takaisin autolle. Ehdottomasti yksi kevään parhaimmista päivistä, 26 kalaa ylös asti joista kaksi yli metrin. Kun tekee kovasti töitä niin joskus se palkitaan! :)
Päivän ehdoton ykkönen oli PuMu-värinen HD. Jälleen kalat ihan matalassa, metrin vedessä tynkäkaislikossa ja tuulen alla.

Sunnuntaina päätimme palata edellispäivän rikospaikalle, sen verran hyvää meininkiä oli ja paljon jäi mestaa vielä heittämättä. Vesille mentiin tällä kertaa eri kohdasta ja jätimme suosiolla eilen nihkeän alkupätkän heittämättä. Auto parkkiin metsätien varteen ja pieni kävely rantaan.
Eilen muutaman kalan antanut pikkulahdukka oli nyt ihan hiljainen ja tärpeittä jouduimme sieltä poistumaan. Aurinkokelin luottoväriä eli oranssi-valkoista slinkyä siiman päähän ja kohta oli avauskala ylhäällä. Perussettiä eli n. 1,5 kg kala. No, peli auki!
Eilisen kuumimmalta pätkältä saimme muutamia kaloja ylös. Kokoluokka samaa tuttua 1-2 kg.
Parin tunnin kalastuksen jälkeen pidimme tauon rannassa, tässä vaiheessa ylhäällä oli käynyt 7 haukea. Tauon jälkeen tahti hieman rauhoittui ja loppuilta tarjosi vielä 5 kalaa. Kaloja kyllä tarjottiin enemmänkin mutta ei saatu niitä tarttumaan. Hämärään asti vedettiin, päivän loppusaldo siis 12 kpl 1-2 kg kaloja. Kabanossi karkuutti harmittavasti pari isompaa jotka olisivat luultavasti täyttäneet suurhauen mitat. Joka tapauksessa hieno päivä merellä!

-Suurkalastaja

keskiviikko 22. huhtikuuta 2015

Enkat uusiksi 15.4

Suurkalastajan kanssa suunnattiin paikalle, jossa hänellä oli aikaisemmin ollut kontakteja parempiin kaloihin. Piiiitkän ajomatkan jälkeen oltiin perillä ja vesille päästiin puolenpäivän aikoihin.

Päivä startattiin takomalla lahdukan ulkoreunaa. Melko pian yksi puikkari kävi irroitettavana. Ulkoreuna oli tuota yhtä kalaa lukuunottamatta täysin kuollut, joten päätettiin siirtyä kaislan sisällä olevaan aukkoon. Sieltä Suurkalastaja kiskoikin melko nopeasti muutaman nätin kolmosen fisun, kun itse vedin tyhjää.

Hetken päästä siirryttiin takaisin ronkkimaan ulkoreunaa. Mökkikäytävän reunalta sain yhden tärpin, mutta kala ei ottanut uudestaan. Muutama metri tästä eteenpäin nätti nelonen paukutti kiinni. Uutta heittoa samaan spottiin ja pitkään stoppiin rouhaisi jotain raskaampaa. Melko pian suurhauki kävi varovaisesti mielessä. Pikkuhiljaa arviota piti nostaa ylöspäin, kun kala pyöri pohjia pitkin, eikä millään suostunut näytille. Kohta Suurkalastaja pääsi näkemään kalan, sanoi varmaksi kerholaiseksi ja huonosti on kiinni. Tuskanhiki alkoi nousta pintaan kun huonosti kiinni oleva fisu paineli menemään, vaikka antoi niin paljon painetta kun vaan uskalsi. Muutaman tuskaisen minuutin jälkeen kala saatiin vihdoin uitettua kehtoon. Kunnon tuuletukset ja rantaan ottamaan mitat ja kuvat!
Pituutta löytyi 113cm ja painoa 11,3kg, mukavan sopusuhtainen kala! Kuvien jälkeen kala omaan elementtiinsä.

Vähään aikaan kalastuksesta ei meinannut tulla oikein mitään...

Päätettiin ronkkia vielä samaa kohtaa, jos siinä olisi vaikka lisää kalaa. Kaksi heittoa ja täysin samasta paikasta nakutti hullu vitonen. Suurkalastaja viskaisi samaan paikkaan ja kohta oli mukava kala kiinni. Pienen vääntämisen jälkeen ylhäällä oli nätti n.6,5kg hakki. Ylivoimaisesti kevään paras kolonen :)


Kohta tehtiin siirtymä lahden ulkopuolelle, pidettiin pidempää taukoa ja jatkettiin takomista. Loppuaika meni ilman minkäänlaisia tapahtumia. 
9h kalastusta, 7 kalaa ja yksi iso, elikkä vaikea huippupäivä.

16.4
Samalla kokoonpanolla liikkeellä, hieman sisempänä kuin edellispäivänä. Todella vaikean päivän tuloksena Suurkalastajalle 3 puikkaria ja itselle mp. 

-Kabanossi

perjantai 17. huhtikuuta 2015

Renkailua

1.4
Keskiviikkona sain renkaan vesille kymmenen maissa. Tunnelmaa hieman latisti se kun lahden vesi oli aivan kuravelliä, näkösyvyyttä varmaan -10cm. Noh täytyy sitä siltikkin yrittää. Ensimmäistä heittoa kehiin ja välittömästi kolmosen fisu kävi irroitettavana. Fiilis nousi heti ja reunan hinkkaaminen jatkui.

Seuraava tunti vierähtikin ilman tapahtumia ja pohdiskelin seuraavaa liikettä. Hetken mietinnän jälkeen päätin lähteä lahden perukalle, vaikka se saattaisi olla vieläkin pahempaa kuravelliä.
Kohta olin perukalla olevalla kaislan nokalla, eikä veden väri toistaiseksi ollut mennyt huonompaan suuntaan. Tinseliä siiman päähän ja takomaan. Eipä mennyt pitkään kun muutamat puikot kävivät irroitettavina.


Taaskin meni seuraava tunti ilman ihmeempää elämää. Tein pienen siirtymän eräälle rikkonaiselle mökkikäytävälle, jossa yllättäen olikin kirkasta vettä. Heti tuli sellainen fiilis nyt saattaa napsua. Pu-mu slinky uimaan ja heti alkoi tulla tapahtumaa. Irroitettavana kävi sellaista mukavaa 3-5kg fisua. Kohta tarjottiinkin suurhaukea, joka päätti irrota muutaman raskaan pään heilautuksen jälkeen.
Nyt naaman eteen avautui käytävän reunalla oleva todella hyvän näköinen harvalla kaislalla höystetty alue. Ekalla heitolla puikkari kävi maistelemassa perhoa. Muutama heitto lisää ja parempi kiinni, hetken väsyttelyn jälkeen tasan 100cm liplockissa. Rannalle nopeasti punnaamaan, muutaman fotot ja takasin kasvamaan.

100cm/7,2kg

Nopeasti takaisin samalle paikalle, ja jo muutaman heiton heiton jälkeen pitkään stoppiin polkaistiin. Nopean väsytyksen jälkeen läski 101cm kourassa. Sen jälkeen tapahtuikin jotain mielenkiintoista.. Nojasin kala kourassa vasempaan etukulmaan, luiskahdin penkiltä hieman alaspäin ja yhtäkkiä kelluntarengas lensi ympäri. Hetken uimisen ja kikkailun jälkeen pääsin takaisin renkaan päälle. Kamera ja puhelin menivät paskaksi, kaikenlaista kamaa meni meren pohjaan ja semmoista.... Muistikortin sain sentään pelastettua, kun kameralaukku ei uponnut, vaikka vetikin vedet sisään.
Hermot kireällä, tupakat kastuneena ja vaatteet märkänä lähdin potkimaan autoa kohti. Eniten harmitti se kun joutui jättämään hyvin menneen päivän kesken.

Elikkäs 4h kalastusta, 8kpl fisuja, parhaimpina 101cm ja 100cm.


9.4
Torstaina puolenpäivän maissa samoille paikoille josta nuo metriset tulivat. Lahden vesi oli sekoittunut kauttaaltaan aivan velliksi. Jokusen tunnin heittelin ilman tärppiä, ennen kuin päätin vaihtaa paikkaa.
Hetken miettimisen jälkeen paikaksi valiintui aivan uusi lahti. Fiilis nousi heti kun huomasin veden olevan kirkasta. Siltikkään ei mitään juhlaa ollut, varmaan 5h vispaamista 2 puikkaria ja muutama tärppi.

11.4
Hiljainen päivä vesillä. Ensimmäiset pari tuntia sain kalastaa ilman mainittavia tapahtumia. Suurkalastaja kertoi puhelun aikana että oranssin sävyisiin napsivat. Puhelun jälkeen sakemanni slinkyä siiman päähän. Hetken vispaamisen jälkeen vähän parempi fisu hyväksyi tarjouksen. Mukavan väännön jälkeen pirteä kutonen liplockkiin. Läpällä päätin käydä kalibroimassa silmäpuntaria, painoa lyhyeltä haagertilta löytyi 6,7kg. Kaksi kalaa kävi vielä päivänmittaa irroitettavana.


12.4
Aluksi oli melko hiljaista menoa, kunnes rasian pohjalta löytyi chartti-valkoinen hd. Kaloja ja tapahtumia tuli ihan mukavasti, kunnes koukku meni katkeamaan kaisla tärpissä. Tuon jälkeen meno rauhoittui ja yksi kutonen kävi vielä ylhäällä. 5h kalastuksen tuloksena 8 fisua, suurimpina kaksi kutosta. Kalat löytyivät kaislan sisältä ja mökkikäytävistä.


13.4
Kuusi tuntia vesillä. Kalaa tuli kirkkaasta ja sameasta vedestä. Ulkoreunat edellisreissujen tapaan aivan kuolleita. 6h heittelyä, 10 fisua ja jonkinverran tapahtumia päälle.

-Kabanossi

torstai 16. huhtikuuta 2015

14.4. Ainekset huippupäivään

Yhden pakollisen välipäivän jälkeen oli taas päästävä merelle. Kova tuuli rajasi kalastettavia paikkoja kovalla kädellä ja pitkään arvoin mielessä päivän kohdetta. Päätin aluksi suunnata pienehköön lahteen joka on jäänyt todella vähälle kalastukselle vaikka onkin lupaavan oloinen paikka. Takataskussa oli vielä toinenkin paikka, tarkoituksena iskeä jossain vaiheessa kamat autoon ja vaihtaa sinne jos tapahtumia ei aloituspaikasta ala tulemaan.

Tuuli osui päivän aloituskohteeksi valitsemaani lahteen yllättävän kovaa ja hetken mielessä kävi jo vaihtaa paikkaa heti kättelyssä. Pieni mietintätuokio autossa karttaa ja säätiedotusta tutkaillen. Jes, iltaa kohti pitäisi tyyntyä! Rauhassa rengas ja setit valmiiksi ja kaislojen läpi rymyten vesille.
Ensimmäiset 15 minuuttia kuluivat tyhjää heittäessä. Tuuli oli puuskissa sen verran rajua että perhonheitto ei ollu sieltä helpoimmasta päästä eikä oikein löytynyt sellaista kunnon tatsia tekemiseen. Päätös paikan vaihdosta alkoi uhkaavasti kypsyä mielessä. Kunnes raivokas tärppi herätti puoliunesta. Vastari meni niin pieleen kun vaan voi mennä ja muutaman potkun jälkeen tuo n. 5 kg kala irtosi. Usko paikkaan kuitenkin palasi ja jatkoin kalastusta ihan uudella innolla.

Värin vaihto, PuMua siiman päähän. Heitto jonnekin kaislan reunaan, hidasta uittoa ja jäätävä tälli! Muutaman potkun verran saan pidellä jotain raskasta siiman päässä, sitten sekin irtoaa. Muutama voimasana ja homma jatkuu. Parin heiton päästä ilmeisesti sama kala käy uudelleen pamauttamassa perhoa mutta ei, ei tartu, ei sitten millään. Taas värin vaihtoa ja joku käy siiman päässä muutaman potkun verran ja irtoaa sitten. Kylläpä tuottaa tartuttaminen taas vaikeuksia...

Ulkoreuna hiljenee ja päätän siirtyä heittämään kaislan ja rannan väliin jäävää aukkoa. Montaa heittoa ei tarvita kun perhoa lähdetään kuskaamaan ison kalan otteilla. Pysypysypysy! Ihme kyllä kala pysyy tällä kertaa kiinni ja pienten rallien jälkeen pääsen liplockaamaan päivän pelastajan. Nopea pyörähdys rannassa ja kalan mitoiksi selviää tasan 7 kg/99 cm.


Pieni tauko samalla ja kalastus jatkuu. Hetken aikaa tapahtumia satelee tasaiseen tahtiin mutta tartutusongelmat vaivaavat toden teolla enkä saa mitään tarttumaan. Pikkaisen meinaa välillä ruveta jo ottamaan päähän. No, onneksi tuo yksi parempi sentään pysyi ylös asti. :)

Yhtäkkiä tapahtumat loppuvat kokonaan. Heitän kuumimman kulmauksen vielä tarkkaan läpi mutta ei. Ihan kuollutta... Päätän tehdä pienen siirtymän lahdukkaan jossa joku vene oli hetki sitten käynyt.
Ulkoreuna on täällä ihan hiljainen. Vaihto kellusiimaan ja heittoa tynkäkaislan sisälle. Johan alkaa tapahtua, ensin karkuutan yhden kalan, heitto toiseen suuntaan ja raivokas 90 cm jedda poimii perhon. Hetken käy iso kala mielessä, sen verran raivokkaasti kala roiskuttaa pinnassa. :)
Mukavalta kuitenkin maistuu tämäkin, varsinkin kun on päivän aikana karkuuttanut kaloja ihan riittävän määrän!


Loppupätkä lahdesta ei tapahtumia anna. Teen siirtymän vastarannalle pitäen samalla lyhyen tauon.
Vähän evästä naamaan ja homma jatkuu uudella innolla. Edessä on syvempi reuna jota en ole koskaan vielä heittänyt. Kaukaa reuna näyttää melko ilmeettömältä mutta lähempi tarkastelu osoittaa että reuna tarjoaa siellä täällä harvan kaislikon ansiosta mukavia heittosektoreita. Ei muutakun viivaa veteen!
Hetken aikaa saan heittää tyhjää. Muutama kokeileva heitto matalaan tynkäkaislan sekaan mutta ei pure sieltäkään. Sitten eteen aukeaa houkuttelavan näköinen harvan kaislan alue. Sinipinkki-slinky pääsee uimaan ja muutaman heiton jälkeen se jää kuin seinään. Vastaisku ja muutaman raskaan potkun jälkeen saan taas kokea sen karun tunteen kun iso kala irtoaa.... Ei oo enää hauskaa!

Hetken matkaa eteenpäin ja taas tarjotaan isoa kalaa. Pitkä heitto kaislanreunan suuntaisesti ja puolessa välissä perhon matka pysähtyy rauhalliseen ottiin. Tärpin jälkeen kala ei tunnu kovin isolta. Sitten muuttuu ääni kellossa kun kala alkaa vatkata päätään isolla liikkeellä. Nyt on hyvä! Kala pyörähtää pinnassa ja ampuu syvälle. Parit kierrokset kelluntarenkaan vieressä ja kala nousee pintaan. Perhana kun on huonosti kiinni, perho roikkuu ihan leuan kärjessä. Pari potkua ja kuin hidastetussa filmissä perho lentää kalan suusta. Voi #####!!! Tässä vaiheessa mielessä käy jo itsetuhoisia ajatuksia, sinne meni taas suurhauki....

Iltahämärä alkaa painaa päälle ja siirryn takaisin aloituskulmille. Josko päivän mittaan lämmennyt vesi olisi aktivoinut kalat pohjukassa? Alku on taas tuttuun tyyliin tyhjää. Aamupäivällä tapahtumia antaneeseen kohtaan saapuessa alkaa sitten tapahtua. Ensin joku varmaan yrittää tosissaan ryöstää slinkyn, sen verran raivolla pamauttaa perhoon. Arvaatte varmaan lopputuloksen? Jep, ei tarttunut.....
Värin vaihto iltahämärän luottopeliin eli PuMuun ja parin heiton päästä on kala kiinni. Pirteästi vääntää tämä kala siiman päässä vaikkei ole kolmea kiloa isompi.

Vähän matkaa haron taas tyhjää kunnes vastaan tulee kaislan kärki joka jäi aiemmin päivällä heittämättä. Sijoitan charttipinkin slinkyn sinne. Samalla sekunnilla kun perho osuu veteen kaislat heilahtaa ja vana lähtee kovaa vauhtia perhoa kohti. Hyvä kun ehdin tajuta koko tilannetta kun siimat on jo löysällä ja kala kiinni! Kovien rallien jälkeen pirteä nelosen hauki käy irrottautumassa. Olipa hieno tilanne!


Kohta edessä aukeaa kapea mökkikäytävä. Heitto sinne ja luulen perhon jäävän kaislaan. Kaisla kuitenkin vastaa parilla potkulla ja irtoaa samantien jättäen mukavat pyörteet. Äkkiä paikkoheittoa kehiin. Adrenaliinihöyryissä en tajua että perho on ihan sekaisin. Noin viiden kilon kala imaisee koko perhon suuhunsa renkaan vieressä mutta arvatkaa tarttuuko kun perho on poikittain siimassa? Eli jälleen yksi karkuutus lisää. Eikä se vielä riitä. Muutaman heiton jälkeen on taas kala kiinni mutta ei. Ei ole minun päivä tänään.

Tapahtumat loppuvat kokonaan ja palaan rantaan. Huhhuh mikä päivä, mahdollisuuksia tarjottiin vaikka mihin mutta aina ei vaan onnistu.

-Suurkalastaja

maanantai 13. huhtikuuta 2015

9.-12.4. Pitkä viikonloppu merellä!

Neljä päivää putkeen tuli taas kelluttua merellä perhovapa kädessä, tässä vähän rapsaa noista päivistä. :)

Torstaina aloittelin viikonlopun kalastusputkea suuntaamalla tällä kertaa ihan uusille paikoille. Auto löysi paikkansa metsätien varresta ja siitä kellurengas selässä kävellen rantaan. Edessä aukesi heti mukavan näköinen pieni lahti johon tuuli puhalteli. Kävin lahden tarkasti läpi saaden kaislan edustan vitaikosta päivän avauskalan, n. parikiloisen.

Päivän eka!
Siitä matka jatkui eteenpäin. Saaren ja mantereen välissä oli otollisen näköistä mestaa mutta tärpeittä jouduin täältä poistumaan. Seuraavaksi edessä aukesi päivän pääkohde, isohko lahti jota reunustaa laajat kaislikot. Myötätuuleen lähdin kalastamaan tätä lahtea läpi. Kaloja ei kuulunut mutta se ei juuri haitannut. Aurinko paistoi ja perhoa oli suorastaan nautinnollista heittää sopivaan myötätuuleen. Fiilis oli hyvä. Samaan lahteen tuli toinenkin haukimies veneellä. Ei tainnut hänelläkään purra kun kohta jo huomasin veneen lähtevän plaanissa ulos lahdesta.

Edessä aukesi syväreunainen kaislojen reunustama pikku lahti kahden kallion välissä. Muutama heitto kaislan reunaan ilman tapahtumia. Sitten yksi heitto lipsahti vähän tynkäkaislan sisälle ja papukaija-slinkyyn otti puikkari joka kuitenkin irtosi heti. Tästä innostuneena vavan vaihto, kellusiima käyttöön ja takomaan matalaan tynkäkaislan sisälle. PuMua siiman päähän ja heti tärppi. Vai oliko kuitenkin kaisla? Pyörteitä ei pintaan tullut mutta perho oli sotkussa kuten usein tärpin jälkeen. Paikkoheitto ja kala kiinni. Kyllä se kala oli! Ei ollut kyllä koolla pilattu tämäkään, puikkariosastoa.

Pidin lyhyen tauon rannalla samalla väliaikatietoja Kabanossille ilmoittaen. Ajattelin tehdä pidemmän siirtymän lahden toiselle puolelle mutta taukopaikan vierestä niemen takaa paljastui kuitenkin sen verran hyvännäköinen mesta että oli pakko heittää se ensin.
Tynkäkaisla oli tuossa ikävästi vedenpinnan alapuolella ja reunan hahmottaminen oli vaikeaa. Muutama heitto lipsahtikin rankasti ylipitkäksi ja perhoa sai kiskoa irti kaisloista. Virheistä oppii tyhmäkin ja kalastus alkoi helpottua kun löysin oikeat heittolinjat. Kaloja vain ei kuulunut, olin ehtinyt jo reunan puoleenväliin ilman tapahtumia.
Sitten tein pahimman mahdollisimman virheen. Heitin sivutuuleen ja katselin itse samalla vastakkaiseen suuntaan miltä edessä päin näyttää. Asento ei siis todellakaan ollut hyvä jos kala iskisi. Ja sehän iski, ja millaisella raivolla! Pitkään pysäytykseen joku jysäytti sellaisella voimalla että hyvä kun kesti vapa kädessä. En tiedä mikä oli mutta ehdottomasti kovin tärppi mitä olen perhoon ikinä saanut. Paikkoheitot ja värinvaihdot eivät auttaneet, sitä kalaa en enää tavoittanut.
Puskin matalaan tynkäkaislan sisälle ja sieltä sain pari pienen kalan tärppiä.

Vaihdoin lahden toiselle puolen ja lähdin kalastamaan reunaa jonka venemies oli kyllä jo heittänyt läpi. En kuitenkaan lannistunut, niin usein olen perholla onnistunut paikoista jotka veneporukka on aiemmin ronkkinut läpi. Lähes heti alkoi tapahtua kun eräästä kolosta sain useamman tapahtuman putkeen mutta karkuutin kaikki. Pieniä olivat nämäkin.
Taas hetki tyhjää ja pari tärppiä joista molemmat pysyivät tällä kertaa renkaaseen asti. Painoa keltamustaa slinkyä purreilla kaloilla noin kaksi kiloa/kpl.

Lähestyn lahdenpohjukkaa ja olen heittänyt jo hetken aikaa tyhjää. Siiman päässä on vuorostaan chartti-pinkki slinky ja sijoitan sen kaislan reunaan. Perho jää kaislaan kiinni, rykäisen sen irti ja seuraavaan stoppiin joku lyö perhoon rajusti mutta ei jää kiinni. Perhana...
Loppupätkä lahdesta ei tapahtumia tarjoa ja aika alkaa käydä vähiin. Lopuksi käyn vielä tuossa pienessä lahdessa josta aiemmin päivällä sain tuon jäätävän tärpin. Ulkoreuna on nyt hiljainen, matalasta tynkäkaislan seasta löytyy pari puikkaria joista molemmat onnistun karkuuttamaan. Sitten on aika nostaa rengas selkään ja rymytä peltoja ja metsiä pitkin autolle. Vaikean päivän saldo siis neljä haukea 1,5-2,5 kg.

Perjantaille otin taas ohjelmaksi kopaista yhden uuden paikan. Kartasta spottaan pari potentiaalista vesillemenopaikkaa. Ensimmäinen tarjoaa kuitenkin vesiperän kun portti tulee tiellä vastaan. Perussettiä saaristossa... Seuraavalle metsätielle saan vihdoin auton parkkiin joten eikun vesille! Heti toisella heitolla perho tarttuu kaislaan ja sekunnin murto-osan ajan se tuntuu kalalta. Olisihan se jo ollut liian hyvä alku. :) Seuraavalla heitolla siiman päässä kuitenkin on jo hauki, pieni sellainen ja irroittaa itse itsensä.
Uudella paikalla tuottaa taas tuskaa se että kaislan reunaa ei meinaa erottaa kunnolla ja tunne on välillä lähes sama kuin heittäisi keskellä selkää.

Kohta onneksi huomaan kaislikossa selkeän aukon jonka edustalla kasvaa vitaa. Vitaikosta löytyy asukaskin. Sinivalkopinkki-slinky kelpaa, stoppiin löysät siimat ja vastarin jälkeen mukavasti painoa siiman päässä. Kala lähtee pohjia pitkin sivulle päin ja sydän hakkaa. Nyt vois olla parempi! Kala tulee nopeasti pintaan ja hieman pettyneenä katson että ei taida olla kolmosta isompi. Renkaan vieressä kala kuitenkin vähän kasvaa ja kohta liplockissa on lahnansyönyt 91 cm hauki. Ei mikään jättiläinen mutta kyllä tämä päivän pelastaa. :)

91 cm
Seuraava tunti tarjoaa pari puikkarin karkuutusta ja päätän lähteä tutkimaan lahden suualuetta jossa kartan mukaan on ihan mukavan näköistä paikkaa syvän veden äärellä. Sieltä löytyykin pari pikkulahdukkaa saaren molemmin puolin. Kalastan ne tarkasti läpi tärpeittä. Vaikeaa on taas...
Illaksi palaan vielä takaisin aloituskulmille. Keltamustaa slinkyä siiman päähän ja heiton loppuvaiheessa perho osuu johonkin. Oliko kaisla? Pieni veto vavalla ja perho tulee näkyviin ja hauki perässä. Stoppi ja parin kilon kala lataa raivolla kiinni perhoon ihan nenän edessä. Olipa hieno näky!
Iltahämärä tarjoaa vielä yhden puikkarin joten päivän loppusaldoksi muodostuu kolme kalaa ylös asti. Vaikeaa!

Lauantaiksi on sovittuna pitkästä aikaa reissu Handyyn kanssa. Kymmenen aikoihin lähdetään liikkeelle tankin ja kaupan kautta. Päivästä on tulossa ainakin kelin puolesta hieno, pilviä ei näy missään ja lämmintä on. Pieni pelko todella vaikeasta päivästä on itsellä, onneksi tuulta on sentään luvattu ettei tarvitse ihan pläkässä heittää. Perussäädöt kamojen kanssa ja kohta ollaan menossa renkaat selässä kohti rantaa. Itse jään hetkeksi rantaan soittamaan yhden puhelun kun Handyy jo aloittaa kalastuksen. Reissu alkaa hyvin, Handyy on käyttänyt jo pari kalaa renkaassa ennenkuin itse pääsen edes vesille. :D Kun itse pääsen heittämään tapahtumat loppuvat heti, olisi varmaan ollut parempi jos olisin pysynyt siellä rannalla....

Pitkään mennään ihan tyhjää heittäen, Handyyllä käynyt kolme kalaa ylhäällä ja itse olen vielä tyylikkäästi nollilla. Vihdoin taktisen siirtymän jälkeen alkaa kaloja löytymään. Käyn rannalla tauolla ja pois tullessa päätän huvikseen heittää pari heittoa ihan rantakaislaan. Heti kala kiinni! Tämä kuitenkin irtoaa. Heitto eri suuntaan ja taas joku pyörähtää perhon perässä. Hei, täällähän on elämää! Pieneen hetkeen saan PuMu-slinkyyn useamman tapahtuman mutta tartutusongelmat ovat kovaa luokkaa ja saan varmaan kuudesta tarjotusta kalasta yhden ylös. Handyy heittää samaan kohtaan spinnerbaittia ilman tärppejä. Kalat olivat niin matalassa että vesi myllääntyy siellä räpylöidessä. Päätämme antaa paikan vähän aikaa rauhoittua ja palaamme asiaan hetken kuluttua.

Heitämme hetken tyhjää muualla ja palaamme takaisin pelialueelle. Lähes samantien Handyyn perhoa viedään ja nätti +4 kg jedda käy kuvattavana! :) Heti perään on oma vuoro onnistua, kun saman kokoluokan kala poimii slinkyn ihan nenän edestä ja ihme kyllä pysyy kiinni. Samaan aikaan Handyyllä myös kala kiinni, joka kuitenkin irtoaa. Tuplanosto oli lähellä!

Handyyn n. 4,5 kg
Oma +nelonen
Tapahtumia satelee hetken aikaa tiheään tahtiin. Punaisen ja oranssin sävyiset perhot ovat ainoita jotka kelpaavat. Kovin jäätävällä syönnillä kalat eivät ole vaan vaativat monta heittoa samaan kohtaan. Tartutusongelmat vain vaivaavat itsellä, Kaloja tarjotaan koko ajan mutta kun ei pysy niin ei pysy. Eräskin useamman kilon kala hakkaa perhoa monella heitolla putkeen mutta ei.... Paikalla tuntuu olevan nättiä 2-5 kg kalaa, ihan pieniä ei näy. Josko joku isompikin olisi paikalla?
Ja kohta sitä tarjotaan. Perho pysähtyy kuin seinään ja olen ihan varma kaislatärpistä. Löysät meinaa tulla housuun kun tunnen pari raskasta pään heilautusta. Samalla kala jälleen kerran irtoaa jättäen mukavat pyörteet pintaan. Tässä vaiheessa kasetti oli jo räjähtämispisteessä, ei näin huonosti tartuta kukaan!

Jälleen annoimme paikan rauhoittua tarkoituksena heittää se vielä kerran läpi. Välissä kävimme heittämässä hetken matkaa reunaa joka on aiemmilla reissuilla jäänyt vähälle kalastukselle. Handyy näyttää jälleen maagiset kykynsä ja poimii tuolta reunalta pari nättiä 4-5 kg kalaa perholla. Kyseisen kohdan oli muuten ainakin kolme venettä jo heittänyt aiemmin läpi.

+4 kg
Loppu alkaa taas häämöttää ja suuntaamme vielä kerran tynkäkaislan sisälle päivän kuumimmalle paikalle. Itse jatkan vakuuttavalla karkuutuslinjalla ja karkuutan molemmat kalat jotka loppuillan aikana siiman päässä käyvät. Onneksi eivät olleet isoja... Handyy saa sentään pari pienempää kalaa ylös asti tuosta keskittymästä. Ilta alkaa jo hämärtää kun Handyyn siiman päässä alkaa tapahtua. Ensin varma suurhauki irtoaa hetken väsytyksen jälkeen ja heti perään tarjotaan jäätävää hyljettä. Olen vähän matkan päässä ja näen hyvin ne jäätävät kuohut jotka kala jättää jälkeensä kun irtoaa. Handyy pääsee näkemään kalan hyvin ja tuomio on 10+++.
Sitten on aika lopettaa ja lähteä takaisin autolle päin. Kolme ison kalan karkuutusta jättävät ikävän tunteen päivästä, tässä oli ainekset yhteen parhaimmista reissuista ikinä. Ei voi mitään, näitä vaan sattuu välillä. Vaikeasta alusta huolimatta ylhäällä käy kuitenkin 13 haukea joista Handyy napsii ylivoimaisesti suurimman osan. Neljä kalaa 4-5 kg väliin joten sentään muutama ihan nätti.

Sen verran jäi hampaankoloon noista lauantain karkuutuksista että sunnuntaina päätän ottaa revanssin samassa paikassa. Tällä kertaa suuntaan yksin sateiseen ja tuuliseen keliin. Ilma suorastaan tuoksuu kalalta. Nyt jos koskaan! Liikkeelle lähtö venähtää jälleen kerran ja vasta kahden jälkeen pääsen aloittamaan kalastuksen. Aikaa olisi kuusi tuntia. Päätän panostaa pieneen alueeseen ja käydä sitä perusteellisesti läpi.

Edellisiltana valmistunut uusi PuMu-slinky siiman päähän ja tynkäkaislikkoa haravoimaan. Kohta käy ensimmäinen n. 1,5 kg hauki irrottautumassa. Saavun edellisillan kuumimmalle spotille ja automaattisesti kiristän otetta vavasta. Nyt lyö! Vaan eipä lyökään, hiljaista on. Josko värinvaihto auttaisi? Sinipinkkiä siiman päähän ja tarjous kelpaa heti, muutamaan minuuttiin kaksi kalaa käy ylhäällä. Pieniä ovat nämäkin. Haravoin hetken tyhjää ja päätän mennä rantaan tauolle. Kabanossi soittelee ja antaa kuuman värivinkin, chartti-valkoiseen oli kuulemma napsunut parhaiten. Kaivan rasiasta sen värisen slinkyn ja palaan takaisin heittämään. Aloitan ihan rannasta taukopaikan vierestä. Siinä on todella pieni aukko tynkäkaislassa joka antoi eilen muutamia pienempiä kaloja. Muutama heitto ja yhtäkkiä siiman päässä on jotakin raskasta. Vastaria kehiin ja ihan mukava kala möyrii pinnassa. Laiskasti se kiertelee rengasta ja kohta se on jo liplockissa. Silmäpuntari tuntuu nyt kovin epävarmalta joten päätän pussittaa kalan ja ottaa mitat, rantakin on ihan vieressä. 96 cm/7,1 kg ovat paksukaisen mitat ja parin kuvan jälkeen kala syöksyy takaisin kotikoloaan päin.

7,1 kg/96 cm
Ja homma jatkuu. Olen eksynyt kaislan ulkoreunaan vaikkei sieltä kaloja olekaan nyt tullut. Heitto pieneen aukkoon josta joskus sain kasin. Jotain tapahtuu siiman päässä, tuntui ihan kalalta mutta oliko kuitenkin rehua? Uusi heitto ja perho tuntuu jäävän kaislaan kiinni. Kaisla kuitenkin potkii, nyt on hyvä kala! Ihan niin iso se ei kuitenkaan ole kuin miltä aluksi vaikutti. Rauhallisen väännön päätteeksi kala liplockiin ja samalla perho jo irtoaakin suupielestä. Pituuden puolesta edellisen kaksoisolento mutta tämä ei ole ollut ruoka-aikaan kotona joten painoa lähes kilo vähemmän. Chartti-valkoinen pelittää, kiitokset Kabanossille vinkistä! :)

6,4 kg/96 cm
Loppuillan tarkka kalastus palkitaan vielä kolmella 2-3 kg kalalla, yhdellä karkuutuksella ja parilla epävarmalla tärpillä. Iltapiston saldo on siis 8 haukea ylös asti, parhaina 6,4 & 7,1 kg. Positiivista oli se että nyt tartutusprosentti oli kohdillaan, ainoastaan yksi kala tippui. Välillä näinkin!

Kaiken kaikkiaan neljä päivää merellä osoittivat jälleen sen miten oikukasta kevätkalastus ennen kutua on. Vaikeita päiviä mutta silti niin hienoa!

-Suurkalastaja

torstai 9. huhtikuuta 2015

5.- 6.4. Merellä

Sunnuntai ja maanantai oiottiin perhosiimoja merellä Kabanossin kanssa.
Sunnuntaina suuntasimme samaan lahteen jossa torstaina oli kunnon meininki päällä, silloin irroittelin 17 haukea kuuteen tuntiin, parhaina kolme yli metrin kalaa.
Nyt edellisreissun kaltainen ilotulitus oli vain kaukainen muisto. Kävimme ottilahden kahteen kertaan läpi, päivällä heti kun aloitettiin ja illalla takaisin palatessa. Heitimme sekä ulkoreunaa että tynkäkaislaa mutta ei. Muutama hassu hauki, suurin ehkä neljän kilon luokkaa.
Lahden ulkopuolelta löydettiin tuulen alta sentään mukava keskittymä josta saimme nopeaan tahtiin useampia kaloja keltasävyisillä perhoilla. Isoja ei kyllä tuosta löytynyt mutta mukavaa oli kun vähän väliä napsui pirteitä haukia siiman päähän. Vaikean päivän saldo oli loppujen lopuksi 11 haukea kahteen mieheen, parhaana tuo nelonen.




Maanantaiksi vaihdoimme paikkaa ja päätimme lähteä ronkkimaan samoja huudeja mistä sain lauantaina kerhokalan. Pakkasyön jälkeen emme pitäneet kiirettä vesille lähdössä. Kahden aikoihin lähdettiin viimein rannasta liikkeelle ja lyhyen siirtymän jälkeen aloitimme heittämään tutun saaren kupeesta. Kiersimme saaren molemmat eri puolta. Hiljaista piteli, itse sain tuolla lenkillä vajaan nelosen kalan ylös asti ja karkuutin yhden. Kabanossille pari puikkaria.


Pitkä tauko saaressa ja jatkoimme uudella innolla. Kävimme kymppireunan tarkasti läpi ja siitä löytyikin muutama kala. Mielenkiintoista oli se että kaikki kalat vaativat todella tarkkaa kalastusta ja monta heittoa samaan kohtaan ennen kuin ottivat. Harvat tärpit olivat kuitenkin todella rajuja ja perhoa sai kaivaa syvältä. Päivä jatkui edelleen vaikeana ja lopettelimme jo hyvissä ajoin hämärää, kerrankin. Ehkä pieni motivaation puutekin meinasi vaivata välillä, itsellä olikin jo viides päivä putkeen menossa. :) Vaikean päivän saldo kolme kalaa mieheen, parhaana vajaa nelonen.

Kuvassa näkyvä punainen ei ole verta,
vaan kala tempaisi perhon niin syvälle että osa perhosta tuli kiduskannen takaa ulos :)

-Suurkalastaja

sunnuntai 5. huhtikuuta 2015

Iso J:llä enkat uusiksi 3.4.!

Herätessäni ajattelin jo viettää päivän sohvalla maaten kipeän kurkun ja muutenkin sairaan olon ansiosta. Lankomieheltä tuli kuitenkin puhelu, ja siihen ei muuta voinut vastata kuin myönteisesti. Äkkiä kamat kasaan, buranaa naamaan ja vesille! 

Rantaan päästyäni lankomiestä ei näkynyt, joten heittelin odotuksen ohessa laiturilta. 1 heitto ja naps. Ensimmäinen Dabush lepää jossain päin Jordaaniaa. Bft:n titaaniperuke näytti kestävyytensä Lankomies saapuu tämän jälkeen, joten suunta on suoraan vesille. Yammu tulille ja let's go! 
Suunnataan tutuille paikoille taka-ajatuksena päästä nopeasti takaisin petiin lepäämään. Saavutaan pelipaikoille ja ankkuri veteen. Lankomies ei koskaan aikaisemmin ollut heittänytkään hyrrällä, joten näytän yhden pikaisen amatööriheiton tynkäkaislan viereen. Karma iskee ja samantien kala kiinni. Valas tulee pintaan ja näen vain selän; reilu seiska-kasi. Nättiä! Kala ottaa muutaman äkäisen spurtin ja saapuu veneen vierelle. Näen vatsan ja aloitan juhlimistärinän; varmasti yli kymppi! Äkkiä ylös ja pihtien kaivaminen alkaa; voi v***u pihdit jäi kotiin! Alkaa samalla hellä mutta raivoisa koukunirrotus paljailla sormilla. Syvälle on imassu.... Onneksi koukku irtoaa hellillä sormilla ja kala pääsee pikaiseen punnitukseen suoraan märkään kassiin. Unelma on tullut toteen. Poika saunoo; kymppi on varmistettu! Tarkalleen ottaen painoa löytyy 10,32 kg ja pituutta 106cm. MAHTAVAA!!!! Tämän jälkeen vielä muutamat heitot tärisevillä käsillä ja suunta kohti rantaa vieläkin onnesta hurmiossa ja onnenhuutojen lomassa. Yhden kalan reissu osottautuikin parhaimmaksi ikinä, ja yksi unelma on tullut toteen. Iso J kiittää ja kuittaa!



4.4. Vaikean päivän kymppikala

Eilen käytiin Kabanossin kanssa tutkimassa uusia vesiä. Kohteeksi valitsimme todella mielenkiintoiselta vaikuttavan lahden joka on mielessä ollut jo pidemmän aikaa. Sitä se ei sitten kuitenkaan loppupeleissä ollut ja tunnin tahkoamisen jälkeen päätimme yhteistuumin vaihtaa tutummille vesille. Tässä vaiheessa ainoa tapahtuma oli Kabanossin karkuuttama puikkari. 
Fiilis kohosi kummasti kun puhelimeen tuli viestiä Iso Jiin uudesta enkkakalasta joka rikkoi maagisen kympin rajan. Onnittelut vielä tätäkin kautta! :)
Paikan vaihdon jälkeen päivä jatkui edelleen rauhallisissa merkeissä. Hämärään asti vedettiin sitkeästi kovalla uskolla, saldona 6 kalaa ylös asti ja jonkin verran tiputuksia. Kaikki ylöstulleet kokoluokkaa 1-2 kg, yksi karannut olisi voinut olla ehkä +nelosen kala. Vaikea mutta kuitenkin mukava päivä vesillä!

Tänään nukutti aamulla makeasti ja vasta yhdentoista jälkeen sain kammettua itseni sängystä ylös. Vähän evästä naamariin ja säätiedotusten tutkailua. Niinhän siinä kävi että vesille oli taas päästävä ja kaupan kautta suuntasin kohti merta. Kohteeksi valitsin entuudestaan tutun alueen mutta päätin suunnata reunoille joita en ole aiemmin juuri heittänyt. Reissu alkoi hyvin kun heti muutaman heiton jälkeen sain hyvän tärpin joka ei kuitenkaan tarttunut. Värin vaihto ja PuMu slinkyyn otti vähän sivummalta parin kilon kala. Aloituslahdukka ei antanut muita tapahtumia joten jatkoin eteenpäin.

Hetken aikaa potkittuani saavuin hyvännäköiseen lahteen isomman selän reunalla. Kävin lahden tarkasti läpi heikoin tuloksin. Yksi puikkari ylös asti + tärppi. Lakisääteinen tauko saaressa ja homma jatkui. Seuraavaksi vuorossa oli herkullisen näköinen pieni lahti johon tuulikin osui sopivasti. Usko paikkaan oli kova mutta tärppejä ei vain tullut. Rasiasta silmään osui ruskea-valkoinen slinky jolla en ole ikinä saanut yhtään kalaa vaikka olen sitä aina välillä heittänyt. Nyt se kuitenkin ihme kyllä kelpasi. Heitto kaislanreunaan ja pitkään stoppiin niittasi pulska 3-4 kg hauki. Hyvältä tuntui tuollainenkin kala vaikeana päivänä!

Seuraava tunti kului hiljaisissa merkeissä. Kävin heittässä aloituspaikan uudestaan mutta en saanut sieltä enää tärppiäkään. Kulman takana jätin yhden perhon kaislaan. Päivä tuntui tutun vaikealta, tärpit oli kovan työn takana. Usko omaan tekemiseen oli kuitenkin kerrankin kohdillaan ja hyvällä fiiliksellä jatkoin kalastusta. Kohta sain epävarman tärpin ja paikkoheittoon otti mutta irtosi heti. Ei ollut iso tämäkään. 
Liu´uin myötätuuleen mukavan näköistä kaislan reunaa. Itse en ole tuota pätkää ikinä heittänyt joten oli mielenkiintoista nähdä mitä sieltä löytyy. Väriruletti pyöri mutta tulosta ei vain tullut. Sitten siiman päähän löysi tiensä edellispäivänä sidottu punavalkoinen slinky. Punavalkoinen ei todellakaan kuulu omiin luottoväreihin mutta vaikeana päivänä tulee kokeiltua kaikenlaista. :) Siihen alkoi sitten ihme kyllä tapahtumia tulemaan. Ei jäätävään tahtiin mutta kuitenkin. Ensin karkuutin kurkun ja seuraavaksi pitkään stoppiin pamautettiin sellaisella raivolla että ihan säikähdin. Parin kilon kala tuli käymään hammaslääkärissä. Taas hetki tyhjänpyyntiä ja punavalkoinen kelpasi. Heitto tynkäkaislan sekaan, hidasta uittoa ja tärppi. Kala tuli kovaa vauhtia kohti pohjia pitkin, en saanut annettua tarpeeksi painetta ja se irtosi. Nämä on vaikeita tilanteita, kalan koosta on mahdoton sanoa mitään kun ei pääse kunnolla tuntemaan.

Kaislan reuna alkoi uhkaavasti loppua ja niin alkoi päiväkin, kello lähestyi puoli kahdeksaa. Heitto myötätuuleen kaislan reunan suuntaisesti ja joku selkeästi isompi poimi perhon. Kala tuli hetkeksi pintaan riehumaan ja arvelin sitä vitosen kalaksi. Kala lähti syöksymään pohjia pitkin ja ravisti samalla muutaman kerran. Painoa tuntui olevan aika kivasti joten mielessä kävi jo ajatus metrikalasta. Siinä vaiheessa alkoi jännittää tosissaan kun kala kiersi syvällä renkaan alla mutta ei suostunut nousemaan pintaan vaikka kuinka annoin painetta. Kyllä kädet tärisi! Vihdoin näin kalasta häivähdyksen syvällä, nyt on ISO! Perho roikkui jälleen kerran vain suupielestä kiinni joten jännitys oli huipussaan kun väsytin kalaa. Vihdoin ja viimein pääsin sovittamaan kättä kiduskannen alle. Väsytyksen aikana olin jo melko varma kymppikalasta ja nyt se varmistui, tämä on selkeästi isompi kuin toissapäiväinen ysi! Kala pussiin ja rantaan. Päätin ottaa ensin mitan. 115 cm. Huhhuh! Puntari näytti pussin vähennyksen jälkeen 10,5 kg. Se on siinä! Muutama kuva ja kala lähti takaisin kasvamaan. Hetken aikaa meni rannassa ihmetellessä, oli nimittäin aika hienot fiilikset. Kevätkausi oli saanut huikean alun, jo seitsemäs suurhauki tiimiin neljän päivän sisään. :)



Pari viestiä ja soitto Kabanossille, sitten palasin takaisin heittoasemiin. Kympin paikasta löytyikin ihan mukava keskittymä josta sain nopeaan tahtiin kaksi 2-3 kg kalaa ylös asti ja karkuutin pari. Hämärä alkoi painaa päälle ja oli aika lähteä paluumatkalle. Päivän saldo oli 7 kalaa ylös asti. Ikimuistoinen päivä!

-Suurkalastaja

lauantai 4. huhtikuuta 2015

Pikkujärvellä 3.4

Päätin lähteä isäni mukaan eräälle matalavetiselle pikkujärvelle mistä saimme ensijäillä useita yli 500g ahvenia joista suurin mukava 935g. Tällä kertaa päätin kuitenkin itse katsastaa järven haukikantaa täkyillen, sen verta mukavasti on haukikontakteja ollut ahventen pilkinnän ohessa :)

Järvelle ajellessa alkoi hieman mietityttään että mahtaako rannoilta päästä enään jään päälle, heikolta näytti muilla matkan varrella olleilla järvillä. Tuo järvi kuitenkin sijaitsee sellaisella alueella että sielä on yleensä huomattavasti pidempään jäät kuin kotipaikkakunnalla jossa ei enään jäille ole asiaa.. Näinhän se oli tälläkin kertaa ja jäille päästiin ongelmitta.

Jäille päästiin noin puoli kymmenen maissa. Päätin panostaa alkuun  järven syvimpään alueeseen missä oli vettä noin 3-4m. Virittelin 5 pakkasesta mukaan lähtenyttä syöttiä kannen alle ja menin hieman sivumpaan uittelemaan tasapainoa ja seuraaman jos joku täkyistä kelpaisi . Melkein heti tasuriin polkaisi puikkari.  Oudoin hiljaista oli ollut täkyjen osalta jo jonkin aikaa ja päätin lähteä kairailemaan sivumpaan ja etsimään "penkan" reunaa. Samalla pilkin morrilla täkyjä. Päätin vaihtaa täkyjen paikkaa kun ei tuntunut juuri mitään tapahtuvan. Kairailin matalempaan n 1-2.5m veteen reikä rivistön ja lähdin hakemaan vapoja aloitus paikalta. Matkalla huomasin yhden vipan nousseen pystyyn ja nopeasti kipitin paikalle, mutta oli jo liian myöhäistä. Syöttiä oli kuljettu n.20 metriä ja sitten hylätty...

Aloin virittelemään vapoja matalempaan veteen ja taisin olla kolmatta vapaa virittämässä kun ensimmäisellä vavalla oli jo vippa pystyssä, puikkari..  Täky takaisin uimaan ja lisää vapoja virittämään.  Juuri kuin olin saanut seuraavan vavan pyyntiin niin taas oli vippa pystyssä.. Jälleen puikkari oli hakenut täyn, tästä lähtikin sellainen ralli käymään että  välillä hikikin taisi tulla.. Hetki siinä menikin että sain kaikki 8 vapaa pyyntiin kun lähes kokoajan joku vippa oli pystyssä ja välillä kahtakin samaan aikaan, puikkarit tuntuivat olevan lyönnillään.. Jossain kymmenen kalan kohdilla tipahdin laskuista, sellasta kiirettä piteli :D Tuntui siltä että ei juuri istahtamaan kerennyt kun kokoajan täkyjä vietiin. Kalat olivat kooltaan puikkareita, muutama 2-3kg kala oli seassa.




 Parin tunnin rallin jälkeen hieman hiljentyi ja kerkesin juuri eväät syömään kun oli taas vippa pystyssä. En pitänyt mitään kiirettä kun ajattelin, että taas puikkari oli kyseessä. Vastaria vedettäessä kuitenkin selvisi nopeasti että nyt on järven keskivertoa parempi kala siimanpäässä:) . Kalalla riitti virtaa ja se veteli pitkiä spurtteja, kala kävi monta kertaa avannon alla kääntymässä mutten erottanu oikein kokoa sen verta tummia oli järven hauet ja eikä humuksinen vesikään auttanut asiaa. Lopulta kuitenkin sain kalan taittumaan 6 tuumaiseen avantoon ja siitä liplockilla suoraan ikea säkkiin. Ei ehkä ihan metriä mutta todella mukava kala pienestä metsäjärvestä :) Pituutta kalalla olikin 98cm ja painoa 6kg. Isäkin tuli paikalle käymään ja kertoi saaneensa nätin 930g ahvenen tupsuperällä ja heti perään oli ollut huomattavasti suurempi ahven siiman päässä joka oli hetken tempomisen jälkeen katkonut siimat avannolla.. Mukava tuo reilu 900g ahven kuitenkin!:)
98cm/6kg


930g
Jatkoin kalastusta ja vipat nousi tasaisesti, nyt ei kuitenkaan ihan niin kiirettä pidellyt kuin aikaisemmin. Viritin yhteen vapaan kookkaamman noin 250g särjen. Olin menossa vaihtamaan seuraavaan vapaan täkyä kun aikasempi vapa jo nousikin pystyyn. Ajattelin että kookkaampi särki itsekseen laukaisi vipan joten en pitänyt kiirettä toista vapaa viritellessä. Kävelin takaisin tuolle vavalle ja ajattelin edeleen särjen laukaisseen vipan joten kelailin vain löysiä siimoja puolalle kunnes siiman päässä tuntui siltä että syötti olisi tarttunut pohjaan. Nopeasti vastaria kehiin, mutta tartutus ei onnistunut kunnolla erehdyksestä johtuen. Hetken aikaa tunsin siiman päässä jotain todella raskasta ja sitten irti.. prkl.. Ei voi mitään, näitä sattuu. Tämän jälkeen keli pimeni huomattavasti ja tämä sai hauet aroiksi. Vientejä kuitenkin tuli edelleen paljon, mutta lähes jokainen päätyi hylkyyn. Tässä kohtaa kello alkoi olemaan jotain kuudenpintaan ja päätin laittaa kamat kasaan.

Melko huikea oli päivä kappaleissa, varmasti +30 kalaa kävi jäällä kääntymässä. Selkeästi paras täkyily reissu omalta osalta kappalemääräisesti:) Täytyy palata tuonne vielä joskus uudestaan, kuitenkin oli pari kontaktia isompiin :)




-Handyy




perjantai 3. huhtikuuta 2015

2.4. Suurhauki x 3

Pilkkikausi tuli paketoitua viikon vaihteessa ja katse alkoi pikkuhiljaa kääntyä tulevaan avovesikauteen ja hauen perhokalastukseen. Tai itse asiassa avovesikausi tuli avattua Kabanossin kanssa jo pari viikkoa sitten mutta jotenkin kovin polte ei vielä silloin ollut päällä joten homma jäi pariin lyhyeen reissuun.
Viime päivinä on alkanut kuitenkin jo sen verran polttelemaan päästä merelle että ihan pahaa teki olla koulussa. Tilannetta ei helpottanut yhtään se että Facebookin Hauenkalastajat-ryhmässä on saanut joka päivä katsella kuvia suurhauista joita on nosteltu pitkin rannikkoa.

Tänään pääsin koulusta jo ennen puolta päivää, joten loppupäivän ohjelmaa ei tarvinnut pitkään miettiä. Vesille!!! Kelluntarenkaan pumppu oli jäänyt viime reissulla Kabanossin autoon mutta onneksi Iso J lupasi lainata omaansa joten pääsin lähtemään. Kiitokset siitä Iso Jiille! :) Kaikki kamat oli olevinaan jo pakattu autoon mutta niin vain yhtäkkiä matkalla tajusin että prkl, vavat taisi muuten jäädä koristamaan huoneen nurkkaa. Ei muutakun U-käännös ja niitä hakemaan....
Vihdoin ja viimein pääsin kohteeseen. Autoa ei saa tuolla ihan lähelle rantaa joten kellurengas selkään ja viimeiset pari kilometriä taittuivat kävellen. Puoli kahden maissa pääsin aloittamaan kalastuksen. Fiilis oli hieno, pitkästä aikaa vesillä, taivas pilvessä, vesi sopivan kirkasta ja tuuli puhalteli mukavasti lahteen.
Siiman päähän pääsi juuri valmistunut chartti-valkoinen slinky ja muutaman heiton jälkeen oli avauskala siiman päässä. Ja kohta toinen. Hyvin lähti siis reissu käyntiin! Suurempi noista avauskaloista oli hyvin tankannut kolmosen kala. Heitin lahden perukan läpi ja tein siirtymän tuulen yläpuolelle jotta pääsen myötätuuleen kalastamaan lahden toista reunaa. Siiman päähän vaihtui PuMu slinky ja parin heiton päästä pitkään stoppiin niitattiin ankarasti, reilu kakkosen kala. Vaasalainen hauenkalastaja olisi tässä vaiheessa tokaissut että tempaisi huolella mökkiin, sen verran syvältä sai slinkyä kaivaa.

Hetken aikaa kului tyhjää heittäessä. Vaihtelin eri värisiä slinkyjä siiman päähän mutta tärppejä ei vain tullut. Jossain vaiheessa vuorossa oli chartti-pinkki ja hetken aikaa ehdin silläkin heittää kunnes kaislanreunasta polkaistiin rajusti. Nyt on hyvä! Samantien kala irtosikin jättäen mukavat traktorinrenkaat pinnalle. Se oli iso....
Tästä lannistuneena päätin pitää lyhyen evästauon ja antaa paikan rauhoittua hetken.

Tauon jälkeen vaihdoin PuMua siiman päähän ja jatkoin vispaamista. Heti alkoi tapahtua. Ensin karkuutus ja paikkoheittoon otti n. 1,5 kg hauki jonka koppasin mukaan ruokakalaksi.
Sitten oli edessä sama kohta jossa hetki sitten oli tuo iso kiinni. Heitto kaislan reunaan ja hidasta uittoa. Pitkään stoppiin otti taas mutta irtosi heti vastarissa. Se oli selkeästi iso kala ja kädet täristen paikkoheittoa kehiin. Jälleen pitkään stoppiin jäätävä kiskaisu, ja nyt pysyi! Aivan selkeä suurhauki riehui siiman päässä ja rauhallisen väännön jälkeen sain sen liplockiin. Kala pussiin ja rantaan.
Mittaa löytyi 106 cm ja painoa suht normikuntoisella kalalla 8,6 kg. Muutaman kuvan jälkeen kala pääsi takaisin valmistautumaan kutuun.



Tässä vaiheessa fiilikset oli aika katossa, kevään ensimmäinen suurhauki perholla! Soittelin Kabanossille väliaikatietoja ja palailin takaisin kaislanreunaan.
Ja kohta oli taas kala kiinni, normikokoa eli n. 1,5 kg. Vähän matkaa eteenpäin ja PuMu-slinkyyn nakersi taas. Voiko tää olla totta, taas hyvä kala kiinni! Kala käyttäytyi alkuun rauhallisesti mutta renkaan vieressä riemastui ja kiskaisi kerralla n. 15 m narua pihalle. Tuon jälkeen se sitten antautuikin melko nopeasti liplockiin ja pääsi samaa kyytiä pussiin. Rannalle nopeasti ottamaan mitat, 7,5 kg/102 cm. Asiallista!



Ja kalastus jatkui. Hetken matkaa heitin tyhjää kunnes tuulen alta löytyi hyvä keskittymä ja sain siitä lyhyeen hetkeen useamman tapahtuman mutta tartuttaminen tuotti todella suuria vaikeuksia ja lähes kaikki irtosivat. Myös se suurin, hyvin todennäköinen suurhauki joka riehui siiman päässä muutaman sekunnin. Siinä oli paikka mutta ei uponnut tällä kertaa. :)
Päätin käydä kopaisemassa lahden suulta lyhyen pätkän jota en ollut vielä heittänyt. Selkeästi rauhallisempaa oli siellä, yhden puikkarin sain ja toisen karkuutin. Palailin takaisin parhaiten tapahtumia antaneelle pätkälle lahden perukalle tuulen alle ajatuksena hieroa sitä tarkasti läpi loppureissun ajan, aikaa ei nimittäin enää hirveästi ollut jäljellä.

Kokeilin vaihteeksi vähän räikeämpää väritystä ja sini-kelta-pinkki slinky antoikin nopeaan tahtiin pari tapahtumaa. Luotto ei kuitenkaan riittänyt muihin väreihin joten kohta siiman päähän pääsi taas päivän kovin väri eli PuMu. Siihen alkoikin paukkua heti. Ensin parin kilon kala ja kohta nelonen. Sitten pitkä heitto tynkäkaislan sekaan ja todella näyttävä tärppi kun vitosen kala löi perhoon kiinni ihan pinnan tuntumasta. On tää hienoo!

Kampasin tarkasti kohtaa josta hetkeä aiemmin karkuutin ison kalan. Tarkka kalastus palkittiin vihdoin raskaalla tärpillä ja komea kala tuli pintaan riehumaan. Jos ei ihan suurhauki niin ei ainakaan kaukana ole! Valitettavasti tämäkin irtosi ja vähän meinasi jo harmittaa. Onneksi vain meinasi, niin huikea päivä jo ollut omalla mittapuulla ettei tätä enää pilaa mikään! :) Tässä vaiheessa saldo oli 16 kpl ylös asti joista kaksi yli metrin.

Kello kävi armottomasti ja hämärä alkoi pikkuhiljaa painaa päälle. Kohta täytyy lopettaa, edessä on kuitenkin vielä parin kilometrin kävely autolle. Vielä oli kuitenkin pakko heittää hetki, sen verran kovasti poltteli. Päätin että heitän vielä kerran tuon kuumimman pätkän läpi, vaikka olin se jo heittänyt ties miten monta kertaa. Nyt siiman päähän vaihtui PuMun tilalle chartti-pinkki slinky, josko värinvaihto auttaisi?
 Kohta alkoikin tapahtumaan kun kaikesta päätellen nätti kala pyörähti perhon perässä tynkäkaislan seassa mutta ei ottanut. Pari paikkoheittoa ei auttanut asiaa, tärppiä ei vain tullut. Hieman pettyneenä heitin muutaman metrin sivuun ja silloin lähdettiin slinkyä kuskaamaan ison kalan otteilla. Kalalla oli ihan mukavasti menohaluja veden lämpöihin nähden. Ensimmäisen näköhavainnon jälkeen oli heti selvää että nyt on päivän paras kyllä siiman päässä. Ei taida ihan kymppiä olla mutta iso joka tapauksessa! Pientä jännitystä aiheutti se että kala oli hyvin heikosti suupielestä kiinni, yksikin päänravistus pinnassa ja peli olisi todennäköisesti pelattu. Sydän hakkasi kun varovasti uittelin kalaa kohti rengasta. Mutta aina se lähti... Vihdoin sain kalan liplockiin ja siitä suoraan pussiin. Kala ravisti liplockissa pari kertaa ja perho irtosi samantien. Huhhuh kun oli lähellä! :)
Rannassa kalan mitoiksi selvisi 9,4 kg/108 cm. Ei siis mikään armoton mätitankkeri vaan aika normaalikuntoinen merihauki. Aivan maaginen fiilis, päivän kolmas suurhauki!



Hetken mietin lopettavani tuohon mutta sen verran pahasti vielä kuumotteli että pakko oli käydä muutama heitto heittämässä. Sitten saikin lopettaa hyvillä mielin ja lähteä hapottavalle paluumatkalle. Kuutisen tuntia tuli siis vesillä oltua ja 17 haukea kävi irroitettavana. Parhaina 9,4 kg/108 cm, 8,6 kg/106 cm, 7,5 kg/102 cm, n. vitonen, pari nelosta jne.... Kaiken kaikkiaan täydellinen päivä, pääsiäisloma sai hyvän alun! :)

-Suurkalastaja