perjantai 28. lokakuuta 2016

Hyvä meininki jatkuu!

Viimeisimmillä järvireissuilla visiot ovat osuneet mukavasti kohdilleen ja tähdetkin ovat olleet sopivassa asennossa. Olemme päässeet nauttimaan hienosta hauenkalastuksesta ja niitä vähän isompiakin haukia on veneessä vieraillut joka reissu. Melkoista puskemista on tämä järvitouhu välillä ollut ja usko omaan tekemiseenkin on tietysti välillä joutunut koville, joten hyvältähän tämä tuntuu kun kova työ kantaa välillä hedelmääkin. Onnistumiset ruokkivat onnistumisia ja antavat uskoa tekemiseen. Pelonsekaisin tuntein tässä on odoteltu laskusuhdannetta ja pula-aikaa, mutta vielä oli pankissa sopivasti tuuria ja tatsia jäljellä kun tähän viikkoon lähdettiin. :)

Tiistaina ei alunperin pitänyt vesille lähteä ollenkaan mutta Hannu sai houkuteltua iltapistolle. Vähän ennen kolmea auto kaarsi pihaan ja hyppäsin kyytiin. Minkäänlaisia odotuksia ei ollut vaikka ihan kovalle paikalle oltiinkin menossa, Hannu veneellä ja itse vaihteeksi kelluntarenkaalla. Pienen tetsauksen jälkeen saavuttiin rantaan ja päästiin tositoimiin. Reissu alkoi yllättävän räväkästi kun 10 minuutin kalastuksen jälkeen puikkari napsahti kiinni kasvuston reunalta. Munat siis padasta mikä ei ole tällä järvellä mikään itsestäänselvyys. Muutama heitto myöhemmin samaista M-koon Snackbaitsia lähdettiin repimään vähän rajummin ottein. Ryskäisin kumin irti ulpukanvarsista ja sitä seuraavan stopin aikana kumi haettiin hienosti pinnasta, paksu selkä ja selkäevä vain vilahti kertoen kalastajalle että nyt on iso! Hannu tuli hätiin ja pienen väännön jälkeen sai kalan haaviin. Homma toimi hyvin kun ei tarvinnut lähteä kalan kanssa rantaan vaan Hannu hoiti punnauksen ja mittauksen veneessä, itse autoin niin paljon kuin pystyin veneen laidalla roikkuen. :D Muutama nopea kuva ja 9,1 kg/109 cm hauki palasi takaisin kotiinsa. Hieno alku iltapistolle!


Hannu lähti kohti järven toista päätyä ja itse jatkoin pikkuhiljaa eteenpäin samalla tarkasti kalastaen. Hiljaista oli, hetkeen ei tapahtunut yhtään mitään. Jännitystä kuitenkin oli mukavasti ilmassa, iso kala saattaisi rysäyttää mistä ja milloin vain. Jossain vaiheessa ehdin Hannun luokse joka kertoi ison kalan seuranneen ihan veneen viereen. Nätin kokoista kalaa on liikenteessä, kohta Hannu käyttää veneessä hienon kutosen hauen.


Kauaa ei mennyt kun Hannulla oli seuraava kala jo tarjolla. Tämä oli oikeasti iso, mutta harmittavasti tuo varovainen kymppiluokan kala ei kuitenkaan tarttunut vaikka tarjosi parikin mahdollisuutta. Itsekin aloin heittää lähistöllä ja sainkin nopeaan tahtiin pari ihan hyvää kalaa siiman päähän mutta karkuutin molemmat. Toinen tuskin oli vitosta isompi mutta toinen jäi vähän kaivelemaan, se olisi voinut olla hyvinkin suurhauki. Hannu sen sijaan käytti tilanteet hyvin hyödyksi ja käytti melko lyhyssä ajassa pari hyvin tankannutta 5-6 kg kalaa veneessä. Kala tuntui selkeästi aktiiviselta!


Kävin itse lenkin matalammassa vedessä kasvuston seassa mutta täältä käteen ei jäänyt yhtä puikkaria ja paria tärppiä enempää. Päivä alkoi kääntyä iltaan ja pilvinen keli ja metsäinen maisema vain korostivat hämäryyttä, Aika alkoi käydä vähiin ja oli viimeisten siirtojen aika. Siirryin itsekin vähän ulommas takomaan mutta en onnistunut illan viimeisten hitaiden aikana saamaan yhtään kontaktia kalaan. Hannu käytti vielä pari kalaa veneessä joista suurempi paksurunkoinen 6,1 kg ja toinen n. kolmonen. Iltapiston saldo siis 8 kalaa ylös asti n. 4,5 kg keskipainolla. Kiitokset paikallisoppaalle, oli nättii!


Eilen torstaina lähdettiin katsomaan millaisella purulla hauet ovat isommilla vesillä. Viime viikolla teimme ensimmäiset reissut kyseiseen paikkaan ja nämä reissut onnistuivat hienosti. Paikka ei tunnu olevan mikään mättömesta mutta kalan koko on ollut hyvää, aiemmilla reissuilla metrikin paukkui kolmesti. Odotukset siis olivat suht korkealla kun sateiseen aamuun lähdettiin ajelemaan!
Rannassa oltiin sopivasti juuri kun hämärä alkoi väistymään. Uistellen lähdettiin liikkeelle ja ekaa tapahtumaa ei tarvinnut montaa minuuttia odottaa. Kova tärppi Hannulla, ei vaan kestänyt. Ei vaikuttanut ihan puikolta! Nopeasti saatiin klikkeriinkin eloa kun pari puikkoa puri vaappua sen verran kovaa että kävi laidalla irroituksessa. Räväkästä alusta huolimatta kala ei vaikuttanut ihan raivopurulla olevan, pari varovaista tärppiä vielä ja sitten vedettiin hetki ihan tyhjää. Juuri ennen heittohommiin siirtymistä punavalkoiseen Snackbaitsiin räpsähti vielä paikan normikala, 94 cm.


Heittäminen matalassa antoi tapahtumia paikan tuttuun tapaan eli keskimäärin yksi per ankkuripaikka. Mitään logiikkaa hommassa ei ollut, kalat tuli sieltä täältä ja ottivat ihan mihin sattuu. Sitten kun otti kalat olivat kuitenkin ihan karkeita 5-6 kg kaloja ja todella vahvoja siiman päässä. Hienoa kalastusta!



Kun aamun kuudesta ensimmäisestä kalasta 4 kpl oli 5-6 kg välissä alkoi ajatus suurhauesta jo varovasti kutittelemaan mielessä. Tehtiin vähän isompaa siirtymää kunnes Hannu ohjasi veneen yhtäkkiä mitään kyselemättä kaislan reunaan huikaten "kokeillaan tästä!" Hyvä kun kerkesin itse edes heittää kun kippari runttasi vastarin niin että keulassakin tuntui. Heti kuului ne maagiset sanat, "nyt on iso kala!" Veivasin äkkiä kumin sisään ja aloin valmistautumaan haavin kanssa. Kala junnasi syvällä ja arvuuteltiin kalan kokoa. Suurhauki se on ihan varmasti! Kohta sain kurotettua kalan haaviin ja päästettiin pienet huudot, toki yläfemmoilla höystettynä. Ihan niin paksu se ei ole kuin paikan aiemmat metriset mutta helppo metrinen kyllä! Painoa hienolta järvihauelta löytyy haavin vähennyksen jälkeen 7,75 kg ja mittaa 105 cm. Vapautuksen jälkeen perusfiilistelyt ja päivitykset facebookkiin, on tää vaan hienoa!

Sen verran raju oli Hannun vastari että karvalakkikin pyörähti päässä! :)

Kalastus jatkuu tutuissa merkeissä ja seuraavaa tapahtumaa saa taas odotella. Yhdellä heitolla kumi sitten kopsahtaa johonkin. Kevyt paino tuntuu siiman päässä mutta potkuakaan ei tunnu. Simpukkahan se, niitä on tästä tullut ennenkin. Vaan eipä olekaan, vähän kumia isompi hauki sieltä tulee tipauttamaan keskipainoa rankasti, :D Hannu saa heittämällä vielä yhden keskikarkean (+ 5 kg) hauen, sitten matka jatkuu eteenpäin reunalle joka tarjoili viime reissuilla ison kalan tapahtumia.


Matkalla uistelulenkki antaa nopeasti yhden puikkarin ja todella energisen vitosen kalan jota väsytellään hetken aikaa oikeasti isona kalana, itse odotan keulassa jo haavin kanssa kädet täristen. Ihan älyttömän vahva kala! Vielä yksi raju tärppi saadaan uistellen, sitten ankkuroidutaan viime retken hotspottiin. Alkuun on taas ihan hiljaista. Ei edes puikkari kiusaa, tosin eipä tästä viimeksikään pienen kalan tärppejä tullut. Jossain vaiheessa siiman päähän pääsee todella vähälle peliajalle jäänyt Stormin PuMu-värinen Curly Tail. Kesken parhaimman paskanjauhannan se kelpaa, todella kova tälli pitkään stoppiin! Potkut ovat oudon terävää muljuamista eikä kala tunnu kovin isolta. Venettä lähestyessä kala kuitenkin junnaa syvällä ja paino siiman päässä kasvaa. Taitaa olla kuitenkin hyvä kala! Hannu kaivaa haavin esiin ja kohta havaksessa lepää päivän toinen suurhauki. 6,55 kg/100 cm, klassinen hikimetri. :)


Seuraavasta ankkuripaikasta Hannu saa todella hyvän tärpin mutta tämä ei enää toista mahdollisuutta anna. Sitten meneekin varmaan tunti ettei saada tärppiäkään. Illan alkaessa hämärtää saamme matalasta heittämällä vielä muutaman pienemmän hauen. Hannulla on pari todella hyvää tärppiä mutta kolmatta metristä ei tälle päivälle veneessä enää käy. Todella tyytyväinen saa kyllä taas olla kun pimenevässä illassa revitään venettä ylös, päivän saldo on 18 haukea joista 8 kpl +5 kg. Nättiä hommaa, huomenna uudestaan jollekin järvelle. :)

-Juho M

keskiviikko 26. lokakuuta 2016

Enkka uusille lukemille!

Viikonloppuna oli vuorossa syksyn ensimmäinen merireissu. Järvillä on nyt ollut niin kuumaa hauenkalastusta etten kyllä olisi reissuun lähtenyt ellei kyseessä olisi ollut perinteinen, jokasyksyinen reissu joka oli jo aikaa sitten lyöty lukkoon.
Säätietojen ja vedenkorkeuskäyrien tiirailu reissun alla ei juuri riemunkiljahduksia aiheuttanut. Merivesi oli jo pitkään pysytellyt todella alhaalla eikä valoa näyttänyt olevan tunnelin päässä vieläkään. Matalalla oleva vesi vaikeuttaisi kalastusta paljon, ärviää ja muuta kasvia on kohteessa muutenkin joka paikassa ja nyt se olisi vielä pahemmin tyrkyllä rankasti miinuksella olevan veden ansiosta. Kaiken lisäksi viikonlopulle oli luvattu kovaa, jopa kalastusta häiritsevää tuulta. Sinänsä tuuli oli ihan hyvä juttu muuten jo tuskaisilta vaikuttaviin olosuhteisiin mutta liian kovana se tekisi kalastuksesta kyllä haastavaa.

Tuuli olikin aika reilua kun lauantaina myöhään aamupäivästä rannasta lähdettiin. Vesi oli tuulen alla sameaa ja rehua tuntui olevan joka paikka täynnä. Mielessäni mietin että täytyy olla tyytyväinen jos saa edes tyhjät pois tänään. Aloitimme lahden suulta josta on joskus joku kala tullutkin. Hiljaista oli tässä, vesi oli tosi sameaa ja ruohoa sai irroitella koukuista lähes joka heitolla. Tuskaista, niin tuskaista leppoisien järvireissujen jälkeen. :)
Ankaran tyhjän piiskaamisen jälkeen pujahdimme sisään lahteen. Tämä kyseinen lahti on jo muutenkin todella matala ja rehevä joten nyt alkoi näyttää siltä että se on tällä kertaa ihan mahdoton paikka kalastaa. Kasvia saikin putsata koukuista koko ajan ja homma alkoi tuntua joltain ihan muulta kuin kalastukselta... Vene rekasi myötätuuleen ja yhtäkkiä edessä oli pieni vapaamman veden alue. Ärviää oli toki tässäkin mutta ei niin mahdottoman paljon. Tässä pienessä kolossa keskellä lahtea pystyi jopa jotenkin kalastamaan!
Samantien alkoikin tapahtua. Itselle pari tärppiä jotka nukuin ohi. Heti perään iskälle parin kilon kala siiman päähän ja samaan rytäkkään napsahti omaan Snackbaitsiin tässä vaiheessa oikein näpsäkkä, vajaa vitosen jedda. Oho, tuplatärppiä pukkaa! Sain oman kalan äkkiä irti ja rupesin iskän kalaa operoimaan irti. Samassa kaverilla vapa taipuu ja selkeesti parempi kala kiinni! Metriluokan kala möyrii veneen ympärillä lyhyessä siimassa ja Zaltti roikkuu yhdestä koukun haarasta leuan kärjessä. Haavia ei tietenkään ollut mutta kaveri sai hyvin uitettua kalan hollille ja pääsin tarjoamaan kättä kiduskannen alle. Veneeseen nostaessa vaappu jo tippuikin suurhauen huulesta, se oli lähellä! Nopeat toimenpiteet ja kalan mitoiksi selvisi 6,93 kg/105 cm. Selkeä kärkikala viikonlopun suurimman kalan kisassa, tästä olisi jo vaikea pistää täällä paremmaksi jos vanhat merkit pitävät paikkansa!

Hierottiin tätä kohtaa vielä hetki ankkurista ja onnistuin saamaan punaisella M-koon Snackbaitsilla yhden 4-5 kg kalan ylös asti, Yksi raskas tärppi jäi vähän kaivelemaan, siinä oli hyvin painoa siiman päässä! Teknisten ongelmien vuoksi jouduimme lähtemään takaisin rantaan. Tässä reissussa ei onneksi kauaa mennyt ja kohta oltiin takaisin tositoimissa. Päätimme mennä heittämään kuuman spotin uudelleen, siinä ainakin oli aktiivisia kaloja emmekä kauaa ehtineet sitä kalastaa.

Nyt uusintayrityksellä paikka oli sitten ihan kuollut. Kovasti haettiin väriä ja viehettä mutta ei osunut, tyhjää sai heittää. Kohta otettiin rekauslinja vähän sivummasta, Tässä oli jo tosi matalaa ja heinää kaikkialla, ihan joka puolella. Kumia pystyi jotenkin uittelemaan pintoja pitkin mutta rajusti keräsi sekin paskaa. PuMu-Rubberia siinä niittasin menemään aivot narikassa kunnes eräällä heitolla tapahtui jotain mitä en unohda koskaan, se näky kyllä piirtyi verkkokalvoille! Siimaa oli pihalla enää muutama metri kun jostain puskan seasta ilmestyi yhtäkkiä iso kala kumin perään. Siinä ei paljoa kyselty kun kala runttasi kiinni ja vesi kuohui valkoisena. Nyt on iso! Ekan kerran kun kala näytti kunnolla kylkeä huusin että nyt on yli kympin kala! Pieni paniikki meinasi iskeä kun huomasin että kala ei ole kovin hyvin kiinni ja sillä oli kovasti menohaluja ärviän sekaan. Pakko oli pitää kalaa tiukilla ja todella lyhyen mutta intensiivisen matsin jälkeen kala oli sopivasti hollilla. En tiedä onko käsi koskaan tärissyt yhtä paljon kuin nyt kättä porsaan kiduskannen alle sovitellessa. :D Kala oli niin paljon edellisreissujen ysejä isompi että mielessäni elättelin jo toiveita uudesta enkasta. Selkä oli todella paksu ja pituuttakin kalalla oli mukavasti. Äkkiä kala punnituspussiin ja vaakaa esiin. Sydän taisi lyödä pari kertaa ylimääräistä kun Salter vilkutteli reilusti yli 12 kg lukemia. Pussin vähennyksen jälkeen kalan painoksi jäi 12,1 kg joka rikkoi ylivoimaisesti edellisen enkan (10,8 kg). Huhhuh! Tärisevin käsin mittasin kalan 113 cm mittaiseksi ja muutaman pönökuvan jälkeen enkkakalan oli aika sukeltaa takaisin kotiinsa.





Tässä vaiheessa takki oli jo suhteellisen tyhjä ja oli aika ottaa ansaittu kalja sekä laittaa tiimikavereille viestiä. Muut veneessä olijat alkoivat jo tarjoamaan lisää vaatetta mutta tällä kertaa tärinä ei johtunut kylmyydestä vaan jostain aivan muusta. :D Huikee fiilis, kaikki odotukset ylittävä päivä!
Jossain vaiheessa jatkettiin kalastusta mutta The Lahti ei enää muita tapahtumia antanut. Kovemmasta tuulesta kulman takaa sen sijaan löytyi hyvä pesä josta neljällä heitolla kumiin rouhi kolme haukea 2-4 kg haarukassa. Siihen se ilo sitten loppuikin ja loppupäivä heitettiin enemmän ja vähemmän tyhjää. Hämärässä rantaan päivän kappalesaldon ollessa kolmeen mieheen 11 kpl.

Sunnuntaista ei juuri kerrottavaa jäänyt. Lauantain kuumin paikka oli ihan kuollut antaen vesiperän. Iltapäivällä yhdestä lahdesta löytyi vähän aktiivisempia kaloja ja saimme sentään muutaman tapahtuman. Itse olin ainoa joka onnistui pelastamaan munat padasta vajaan viiden kilon kalalla. Loppupäivä heitettiinkin komeesti ihan tyhjää kovassa tuulessa.

Viikonlopun saldo kolmeen mieheen oli siis huikeat 12 haukea. Enkka meni kuitenkin rikki ja se kyllä jaksaa hymyilyttää vieläkin. :) Vaikea mutta silti niin upea viikonloppu, vastoin kaikkia odotuksia. Tätä on kalastus parhaimmillaan, ikinä ei tiedä mitä seuraavaksi tapahtuu!

-Juho M

perjantai 21. lokakuuta 2016

Kolme päivää, kahdeksan suurhaukea

Tällä viikolla jatkettiin viime viikolla aloitettuja järvihauestuksia Hannun kanssa. Maanantaina oli itsellä hyvä sauma lähteä vesille mutta Hannulla oli muuta menoa joten yksin jouduin matkaan lähtemään. Kohteeksi olin valinnut järven jota olin jo pitkään pyöritellyt mielessä. Pariin kertaan olin siitä ohi ajanut mutta vielä en tositoimiin ollut kerennyt. Yhdeksän maissa pumppailin kelluntarengasta rannassa pilvisessä ja tyynessä kelissä. Paikka näytti todella hyvältä ja fiilis oli korkealla kun lähdin potkiskelemaan rannasta ulospäin. Päätin heittää ensimmäistä kertaa tänä syksynä perhoa ja keskittyä mataliin kasvustoalueisiin.
Reissu alkoi varsin rauhallisissa merkeissä, ensimmäiseen pariin tuntiin irroitettavana kävi yksi parin kilon kala ja muutamat tärpit päälle. Puolen päivän maissa pidin vähän evästaukoa ja samalla vaihdoin tuulenpuoleiselle rannalle.

Tauon jälkeen aloin taas heittää uudella innolla. Kaislatupsun taakse aukesi mukava "pesä" johon oli ihan pakko heittää. Siiman päässä oli Hannun sitoma oliivi-oranssi Hollow Deceiver ja se tarjous kelpasi. Pitkään stoppiin hyvä tärppi ja vastarissa perho tuntui jäävän kuin pohjaan. Muutaman sekunnin ajan luulin oikeasti perhon olevan pohjassa kiinni kunnes ne pari raskasta päänravistusta saivat sydämen lyömään pari ylimääräistä lyöntiä. :D Kala lähti samantien puskemaan syvällä sivulle päin ja oli selvää että nyt väännetään ison kalan kanssa. Vahva kala laittoi kunnon matsin pystyyn ja meni pitkään ennenkuin sain siitä edes näköhavaintoa. Vihdoin upean paksuselkäinen hauki antautui liplockiin ja pääsin rantaan punnitushommiin. Kala oli ihan tyhjävatsainen mutta raamit sillä oli kyllä kunnossa. Mittaa kalalla oli 107 cm ja painoa 8,6 kg. Parit nopeat kuvat, kala takaisin ja eikun jatkamaan!



Tuon kalan jälkeen meininki vähän piristyi ja tapahtumia alkoi tulla tasaiseen tahtiin. Pienemmän kalan tärppejä sieltä täältä mutta tartuttaminen oli vaikeaa. Jossain vaiheessa saavuin hyvännäköiselle kololle ja tästä perhoon rouhaisi samantien n. 90 cm hauki. Pari heittoa myöhemmin perhoa revittiin raskaammin. Muutama potku, kala nousee pintaan ravistelemaan ja samalla irtoaa. Kädet tärisee kun heitän paikkoa tälle selkeälle suurhauelle. Vielä kerran se lyö perhoon mutta ei tartu. Laastaria tulee nopeasti kun 5 m sivusta reilu vitosen kala lyö perhoon ja käy renkaassa irroitettavana.


Vähän matkaa eteenpäin ja taas on isoa tarjolla. Perho tuntuu taas kuin jäävän pohjaan mutta raskaat päänheilautukset kertovat että nyt on tosi kyseessä! Tämäkin juna lähtee heti painamaan sivulle ja irtoaa muutaman sekunnin jälkeen. Vähän meinaa harmittaa mutta eihän näille mitään voi, kuuluu lajiin. :) Järven päädystä tuulen alta saan vielä muutamia pienempiä kaloja mutta isommista ei enää havaintoja tule. Vähän ennen hämärää hiivin takaisin autolle tyytyväisenä, päivä uudella järvellä on ollut hieno. Renkaassa kävi yhteensä 12 haukea joista suurin tuo kasi. Pari muutakin isoa oli tarjolla, todella mielenkiintoinen paikka!

Tiistaina oli vuorossa syksyn ensimmäinen reissu järvelle jossa kävimme Hannun kanssa viime syksynä pariin otteeseen. Silloin paikka väläytteli mutta ei vielä kunnolla auennut. Puoli kuudelta lähdin kotoa ja muutaman vaiheen jälkeen oltiin kahdeksan aikoihin venettä laskemassa Hannun kanssa. Matkalla pelialueelle uisteltiin hetki uutta aluetta ilman tapahtumia. Nopeasti siirryimme kohdealueelle ja aloitimme heittelyllä. Aloituskulma joka viime syksynä antoi kaloja oli vielä ihan hiljainen. Uistelemalla saatiin rinteestä nopeaan tahtiin useampi tapahtuma ja pari normikalaa ylös asti. Pari lenkkiä myöhemmin Hannun Neonbaitsiin lyötiin rajummin ja veneessä kävi kääntymässä 94 cm hauki. Hyvä alku päivälle!


Heittämällä saimme vielä pari sellaista normaalia kakkosen kalaa kunnes oli aika jatkaa matkaa. Luottopaikat oli vielä kaukana edessä. Hetken ajelun jälkeen saavuimme mestoille ja sehän näytti ihan yhtä hyvältä kuin ennenkin. Hannu napsi samantien useamman tapahtuman mutta ne jäivät vielä tärpeiksi. Ankkuroiduttiin hyvään sektoriin ja alettiin hinkkamaan. Parin kilon kala kävi samantien siiman päässä, sitten hiljeni. Hetken tyhjää heitettyämme nätti kala pintoi ihan veneen vieressä ilmeisesti saalistustarkoituksessa. Kaksi viehettä lentää salamana kalaa kohti. Oma tarjous ei kelvannut mutta Hannun kumiin kala rouhi samantien. Pienet väännöt ja paksu hauki käy veneessä pyörähtämässä. Kalalla oli mittaa 93 cm ja painoa reilu 6 kg, edellinen ateria vielä pilkotti kurkusta!


Hetki vielä heitettiin ilman kummempia tapahtumia, pienemmän kalan tärppejä sieltä täältä, ei mitään ihmeellistä. Kello lähestyi puolta päivää ja päätettiin lähteä uistelemaan vajaan kahden metrin syvyistä aluetta. Homma alkoi toimia samantien ja kaloja napsahteli kumeihin tasaiseen tahtiin. Kokokin oli ihan mukavaa, suurin osa kaloista oli nättiä 90-95 cm haukea. Hyvää meininkiä ja pientä ison kalan odotusta alkoi olla ilmassa! 

Yhdellä lenkillä sitä isoa sitten tarjottiin Hannulle. Kova pommi ja kala lähtee muutaman päänravistuksen saattelemana painamaan tärpistä suoraan sivulle. Samassa kala irtoaa ja muutama kirosana pääsee ilmoille. Siinä se suurhauki olisi ollut...

Päivän kaikki hauet eivät olleet paksuja.

Pari lenkkiä myöhemmin samoilta holleilta rouhii omaan Snäkkiin. Juuri paria minuuttia aiemmin olin saanut +90 cm kalan ja tämä tuntuu reilusti isommalta! Kala junnaa syvällä, nyt alkaa jo tosisssaan jännittää. Ekan näköhavainnon jälkeen kala paljastuu todella paksuksi ja selkeäksi suurhaueksi. Hannu raapaisee kalan haaviin ja sen todellinen koko paljastuu viimeistään nyt. Pitkä se ei todellakaan ole mutta ihan älyttömän paksu, mahaa ja selkää on vaikka muille jakaa. Paksuimpia kaloja mitä olemme ikinä nähneet! Mittaa kalalta löytyy vain 101 cm mutta painoa melko mukavat 9,25 kg joka on samalla itselle uusi järvienkka! Tärisevin käsin muutamat pönöt ja kala takaisin.





Päivän pienin hauki ja XL- Snack
Ison kalan ikkuna on selkeästi auki ja fiilis on sellainen että pommi saattaa tulla milloin tahansa. Vaihdan siiman päähän hilevärisen Mc Rubberin jolla en ole ikinä juuri mitään saanut. Siihen tulee nopeasti todella kova tärppi joka ei jätä mitään arvailun varaan, se oli iso! Pudotamme äkkiä ankkurin ja alamme heittää. Kala ei saanut kunnolla leuoilleen joten saattaisi vielä raapaista kiinni. Taitaa olla kolmas heitto kun kaukaa veneestä kumiin leipaistaan sellaisella raivolla ja voimalla että voi samantien sanoa että nyt on iso! Kala lähtee käsittämätöntä kyytiä sivulle ja hetken aikaa kelaan vain tyhjää siimaa sisään. Sydän hakkaa ja pelkään kalan irtoavan. Vihdoin pääsen antamaan sille painetta ja alkaa kunnon junnailu lyhyessä siimassa. Nyt meinaan jo seota, kala on uskomattoman vahva ja tuntuu edellistä reilusti isommalta. Olisiko nyt vihdoin se järvikymppi? Lopulta saan kalan pumpattua pintaan ja samassa haavi heilahtaa. Ei ole lähelläkään kymppiä eikä edes edellistä kalaa. Paksuselkäinen kala mutta hoikka. Mittaa kalalta löytyy 106 cm ja painoa 8,02 kg haavin vähennyksen jälkeen. Todella upea ja vahva hauki!



Päivällä kuuma-alue vähän hiljenee ja päättämme sen antaa rauhoittua. Lähdemme sivummalle katselemaan muita paikkoja joista ollaan joskus jotain saatukin. Pienempää kalaa saadaan täältä tasaisen harvakseltaan, isommista ei ole mitään havaintoa. Iltapäivä alkaa pikkuhiljaa taittua hämärään ja palataan takaisin ison kalan paikoille. Annamme veneen liukua kasvuston reunalta tuulen mukana. Hannun heittämä L-koon Snäkki kelpaa heti hyvälle kalalle. Tämäkin kala lähtee heti tärpistä kyntämään sivulle kuten aiemmatkin isot. Tulee kiire veivata oma viehe sisään ja kaivaa haavia käteen. Veneen vieressä vielä pienet kokovartaloravistukset ja päivän kolmas suurhauki on haavissa, yläfemman paikka! Mittaa kalalta löytyy tasan 100 cm ja painoa tyhjävatsaisella kalalla on 6 kg.



Pudotamme ankkurin ja muutaman heiton päästä Hannun kumiin lyö uudestaan, tällä kertaa ihan jäätävällä voimalla! Nyt oli selkeästi todella iso kala tarjolla, ei vain pysynyt... Heitämme tätä paikkaa vielä pitkään mutta emme saa kalaan enää kontaktia. Sitten on aika siirtyä uistelemaan. Uistelu saa melko räjähtävän alun kun n. puolen minuutin uistelun jälkeen Hannun Snäkkiin leipoo iso kala. Syvällä menee tämäkin ja alkaa jo ihan jännittää! Kohta kala riehuu veneen vieressä lyhyessä siimassa, ihan jäätävän paksu porsas! Saan kalan haaviin ja taas läpsyy yläfemmat. Aika hurja päivä menossa! Tarkastellaan kalaa lähemmin ja ajatuksia alkaa heräilemään. Hetkonen, onkohan tämä sama kala kuin aiempi ysi? Mittaukset antavat ihan samat tulokset. Parin kuvan jälkeen laskemme kalan takaisin.  Katselen kamerasta aiempia kuvia ja tarkempi kiduskannen kuvioiden vertailu vahvistaa asian, se on sama kala kuin aiempi ysi! Ottipaikoilla eroa n. 100 m, tankkaus on selkeästi päällä kun Snäkki kelpasi vielä toisenkin kerran samalle päivälle. :)


Painimatsi!

Jatkamme uistelua ja heti perään iskee Hannulle seuraava iso kala. Nyt alkaa jo ihan naurattaa, tuntuu että ihan sama mitä tekee ni iso rouhii! Tämä kala on saman mittainen kuin edellinen mutta ruumiinrakenteeltaan jotain ihan muuta ja painaa lähes kolme kiloa vähemmän (6,45 kg). Muutama kuva kalasta ja nyt alkaa takki olemaan jo aika tyhjä!



Hetken vielä heitämme ja uistelemme, saammekin vielä muutamia kaloja. Yksi on vielä +90 cm ja loput pieniä. Hämärä alkaa laskeutua ja lähdemme ajelemaan takaisin autolle. Rannassa pimeässä kamoja pakatessa hymyilyttää, melko huikea päivä oli! Nyt tämä paikka palkitsi meidät ja kunnolla. Päivän saldo on siis 35 haukea joista 13 kpl +90 cm, 5 kpl yli metrin. Nättii!

Yhden välipäivän jälkeen oli torstaina taas ohjelmassa järvihauestusta. Nyt oli vahva visio päällä ja lähdettiin veneellä järvelle jossa kävin yksin maanantaina. Hämärässä oltiin rannassa ja fiilis oli korkealla. Päivästä oli tulossa kirkkaampi ja yöllä oli ollut muutama aste pakkasta, rannat oli vetäneet jäähän. Vähän matkaa jäitä murrettuamme päästiin tositoimiin ja ei muuta kun veto päälle! Ensimmäiset uistelulenkit olivat vielä ihan hiljaisia, ehkä kylmä aamu teki kaloista passiivisia. Vihdoin saatiin avauskala kun keskikarkea n. 90 cm hauki runttasi Mc Rubberiin keskeltä ei mitään. 


 Sen jälkeen vatkattiin taas pitkään tyhjää. Aamupäivällä aurinko alkoi pikkuhiljaa lämmittää ja pieni tuulenvire heräsi. Hannun uistelemalla tarjoama sinikeltainen Westin Jätte kiinnosti kaloja edes vähän ja siihen napsui nopeaan tahtiin muutama nätti 4-6 kg kala. Heittämällä Hannu sai vielä yhden samanlaisen ja fiilis vain parani. Vaikeaa on mutta hyvältä vaikuttaa!



Puolen päivän kieppeillä hetken hiljaisuuden jälkeen siirrymme sivummalle aluelle jota en maanantaina kerennyt ollenkaan kalastaa. Pari lenkkiä uistellen kertovat että vaikeaa on täälläkin, Hannulle yksi varovainen tärppi. Paikka näyttää kuitenkin hyvältä ja kaiku kertoo, että hauelle on ruokaa melko rajusti. Siirrymme heittelemään ja ankkuroidumme tuulen puoleiselle reunalle reilusti rannasta irti loivaan penkkaan. Hannun kolmas heitto ja Pig Shad jr. kelpaa. Pitkään stoppiin hyvä tärppi ja Hannu huutaa heti että nyt on hyvä kala! Kaivan äkkiä haavia esiin ja jään seuraamaan tilannetta. Kala tulee syvällä rauhallisesti venettä kohti eikä meinaa milllään näyttäytyä. Vihdoin veneen vierellä saadaan näköhavainto kalasta, se on ihan reilusti metrinen! Kala kampeaa vielä veneen alle ja sen jälkeen haavi heilahtaa. Haavissa lepää ihan selkeä suurhauki, nyt ei kymppi voi olla kaukana! Huutokin on sen mukaista ja läpsitään parit yläfemmat. :) Kädet täristen Hannu punnaa kalan ja painoksi selviää 9,75 kg. Hauki on malliltaan todella hieno, paksuselkäinen ja sopusuhtainen. Mittaa sillä on mukavat 110 cm. Kuvaussession jälkeen suurhauki sukeltaa takaisin lahnoja kiusaamaan ja veneessä on kaksi onnellista hauenkalastajaa. :)




Pikku fiilistelyt ja homma jatkuu. Saan Mc Rubberiin heti pari hyvää pommia kaukaa veneestä mutta ei vaan tartu. Isoa kalaa on selkeästi paikalla ja ihan jännittää heittää. Hetken hinkkaamisen ja väriruletin pyörityksen jälkeen keltaoransiin M-koon Snäkkiin niittaa ankarasti. Vahva kala myllää siiman päässä siihen malliin että suurhauki kiiltää taas silmissä. Ihan niin iso se ei sitten ole mutta nätti 95 cm kuitenkin.


Tämän hyvän ankkuripaikan jälkeen meno rauhoittuu taas muutamaksi tunniksi. Pari puikkaria, ei muuta. Myöhemmin iltapäivällä siirrymme takaisin aloituskulmille tsekkaamaan onko meininki piristynyt. Pienempi hauki tuntuu ainakin aktivoituneen ja nopeaan tahtiin saamme uistelemalla usemman pienen hauen. Yksi +90 cm kalakin on seassa. Meininki tuntuu piristyneen sen verran että lähdetään takaisin hieromaan ison kalan paikkaa. Matkalla on pakko heittää pari heittoa ja matalassakin on elämää. Nopeaan tahtiin pari pientä käy veneellä ja yksi reilusti isompi irtoaa. Meininki on matalassa hyvää mutta siirrymme silti eteenpäin. Ison kalan paikka on ihan hiljainen ja hetken hinkkamisen jälkeen Hannu pukee omat ajatukset sanoiksi, lähdetäänkö takaisin matalaan heittämään? Ankkuri salamavauhtia ylös ja äkkiä takaisin, hämärä alkaa laskeutua kovaa kyytiä. Yleensä heitämme ankkurin kanssa mutta nyt kala tuntuu matalassa sen verran aktiiviselta ja aikaa on vähän, joten lähdemme liukumaan kasvustoreunaa eteenpäin. Viime hetken suunnitelman muutos palkitaan hyvin nopeasti ja parin heiton jälkeen Hannun tarjoamaan PuMu Rubberiin ottaa iso kala. Tutut syöksyt sivulle ja pienen muljuamisen jälkeen kala haaviin. Päivän toinen suurhauki on siinä! Lahna pullottaa mahassa mutta vielä kelpasi kumi jälkiruuaksi. Pari kuvaa hämärtyvässä illassa ja 7,5 kg/103 cm hauki vapauteen. On hyvä päivä taas!


Hannu käyttää vielä yhden keskikarkean veneessä ja saa pari hyvää tärppiä, sitten valoa on jo niin vähän että suunnataan rantaa kohti. Huikea päivä taas, 17 kalaa veneeseen joista 10 kpl +90 cm. Parhaina siis Hannun 9,75 kg/110 cm & 7,5 kg/103 cm. 

Huikeaa järvihauen kalastusta siis tarjosi tämä viikko, pakko päästä pian uudelleen! :)

-Juho M

sunnuntai 16. lokakuuta 2016

14.10. Virallinen syyskauden avaus!

Torstai-iltana ei uni meinannut millään tulla, niin kuin yleensäkin kalapäivää edeltävänä yönä tahtoo käydä. Nyt oli vielä pieni ekstraripaus jännitystä ilmassa, perjantaina nimittäin oli vihdoin pitkän tauon jälkeen luvassa syksyn ensimmäinen haukipäivä! Niinhän siinä kävi että hauet pyöri mielessä sen verran rajusti että samoilla silmillä piti aamulla lähteä liikkeelle. No, ei ole eka kerta, joten ei muuta kun kahvia koneeseen ja Hannua hakemaan!

Päästiin hyvin aikataulussa lähtemään kohti uutta järveä. Kartasta olimme spotanneet mahdollisen veneenlaskupaikan, sehän löytyi kerrankin ekalla yrityksellä ja kahdeksan aikoihin ruvettiin ruuvaamaan venettä irti kärrystä. Järvi oli todella houkuttelevan näköinen hauenkalastajan silmään, rantoja reunusti loputtomat kortteikkovyöhykkeet ja niiden edustoilla kasvoi vielä uistinvitaa ja ulpukkaa. Hyvältä näyttää! Tiedossa oli että tämä tummavetinen ja rehevä pikkujärvi on matala, mahdollisesti sellainen että syvyysvaihtelut on todella mitättömiä ja kalojen löytäminen keskeltä aakeeta laakeeta voi olla haastavaa. Lähdettiin mielestämme luontevalla tyylillä kalastamaan uutta järveä, eli kumeilla hitaasti uistellen. Näin on mukava etsiä kaloja rantakaislikoiden ulkopuolelta ja samalla hahmottaa vähän järven syvyyksiä. Ja onhan tämä vielä ihan pirun tehokas ja hauska kalastustyyli!

Reissu ei olisi paljon sähäkämmin voinut alkaa, ensimmäinen kala runttasi Mc Rubberiin puolen minuutin uistelun jälkeen. Tämä oli vielä pieni, mutta n. minuutti tästä Hannun kumiin rysäytettiin sellaisella massalla että kokoa sillä oli kyllä puikkaria enemmän! Tämä vain ei jäänyt kiinni, hyvästä vastarista huolimatta.  Aamupäivä meni mukavasti järveä kartoittaessa ja kalaa tuntui olevan hyvin vähän joka puolella. Saimme tapahtumia sekä heitellen että uistellen, ehkä parhaiten napsui kun uistelimme vähän kortteikosta irti sellaista parin metrin vettä. Vaikka tapahtumia tuli tasaiseen tahtiin, oli meininki silti jotenkin varovaista. Tärpit oli välillä ihan hengettömiä ja tartutus oli haastavaa. Aamupäivän paras uistelukala oli kauniin värinen +90+ cm jedda.

Kellon lähestyessä puolta päivää tapahtumat koko ajan harvenivat. Päätimme lähteä heittelemään erästä reunaa joka vetämällä antoi hyvin tapahtumia. Siinä olisi ainakin kalaa, jos vaan saisi ne puremaan! Pari ekaa ankkuripaikkaa meni tyhjää virpoessa, yksi "ehkä"-tärppi ja joku iso kala lähti ilmeisesti venettä karkuun ja pintaan kohoili melko muhkeat ja laajat pyörteet. Tätäkään kalaa ei kovasta yrityksestä huolimatta saatu ottamaan.
Kolmas ankkuripaikka toimi vihdoin jotenkin. Kohti ulappaa tarjottu, hitaasti uiteltu Snäkki kelpasi, läheltä venettä stoppiin rauhallinen tärppi ja selkeästi raskaampi kala kiinni. Ihan ei taida metriä olla mutta ihan nätti kala kuitenkin! Pienet väännöt veneen vierellä ja kala haaviin. Käytetään laiha kala nopeasti mitalla, sitä löytyy 96 cm. Viimeksi olen saanut tätä isomman hauen toukokuussa, ihan kivalta siis tuntuu vaikkei jäätävä olekaan. :)




Tämä ankkuripaikka antaa vielä pari pienempää kalaa, sitten matka jatkuu taas uistellen. Erään pienen lahdukan suulla alkaa tapahtua. Hannun Mc Pike kelpaa puikkarille ja kumia takaisin heittäessä isompi kala lyö siihen välittömästi! Lasken äkkiä ankkurin ajatuksena tahkota tätä kohtaa vielä heitellen. Kaukaa veneestä lyönyt kala ilmeisesti seuraa Hannun kumia veneen vierelle asti, ei ehkä metrinen mutta +90 cm kala varmasti! Oman siiman päässä on ihan kuollutta mutta Hannulla on tapahtumia, kohta katoaa ottikoneesta eli paskis-värisestä Mc Pikesta pyrstö. Hannu etsii kuumeisesti korvaavaa peliä siiman jatkeeksi ja uimaan pääsee luottopeli, ruskea L-koon snäkki. Se kelpaa nopeasti ja vastarin jälkeen on heti selvää että lyhyen siiman päässä myllää nyt suurhauki! Isolle kalalle tyyppilliset rauhalliset veneenkierrot ja pari yritystä veneen alle. Tumma vesi kätkee kalan koon aika tehokkaasti ja meinaa mennä taas arvailuksi. :D Kohta saan kalan haavittua, pienet huudot ja yläfemmat päälle! Onhan se ihan reilusti metrinen! Kala on ajankohdasta huolimatta hoikassa kunnossa, vatsa roikkuu ihan tyhjänä ja painoa onkin "vain" 7,6 kg vaikka mittaa kalalta löytyy mukavat 110 cm. :) Hieno kala joka tapauksessa ja vielä varta vasten yrittämällä, uudelta järveltä. Todella hieno fiilis molemmilla kun pienen kuvasarjan jälkeen suurhauki lipuu takaisin tummaan veteen!



Jatkamme lahden ronkkimista. Heittäen emme taida saada enää mitään mutta uistelu lahden suulla antaa pientä haukea tasaiseen tahtiin. Yhden hyvän tärpin saan XL-Snäkkiin mutta tämä jää vain tärpiksi... Iltapäivä alkaa olla jo pitkällä, hiekka tiimalasissa on vähissä mikä tekee elämästä vähän tuskallisen. Kauhea polte päällä ja hieno päivä menossa mutta kohta täytyisi lopettaa kun täytyisi olla ajoissa kotona. Viime hetken suunnitelma on uistella järven päätyä josta löytyy ainoa reilumpi syvyysvaihtelu, huikea penkka jossa syvyys tioppuu 1,3 m -> 2,3 m. :) Kalojakin tässä tuntuu olevan, sieltä täältä napsuu puikkaria. Nopea tsekkaus matalassa vahvistaa uskoa uisteluun, heittäminen kortteikkojen reunoilla ei juuri tapahtumia anna. Reissun loppuhetkillä keskeltä ei mitään uistellen tarjottuun PuMu-Foxiin runtataan vielä kerran tositarkoituksella ja hetken elättelen jopa toiveita suurhauesta. Kipparikin yhtyy tähän mutta ihan niin iso se ei ole vaan aiemman kalan kaksoisolento 96 cm varrellaan.




Sitten alkaakin olla lopetuksen aika ja suunnistamme rantaa kohti jossa saamme vielä pienen jumpan kun kiskotaan venettä penkkaa ylös. Hieno päivä uudella järvellä on takana ja klikkerissä on lukenat 25 kpl. Ja vielä kun metrikin sanoi poks niin ei voi kun olla tyytyväinen! Tänne palaamme vielä uudelleen, ehkä jo piankin...

-Juho

torstai 13. lokakuuta 2016

6.10. Laatu korvaa määrän!

Torstaiaamuna napattiin Hannun kanssa vene auton perään ja lähdettiin pakkaskelissä kohti uutta järveä. Silmissä kiilsi iso kuha. Kohdejärvestä oli pyöritelty vaikka millaisia visioita mielessä, isoja kuhia pitäisi löytyä ja kartasta olimme hahmotelleet jo selkeän pelialueen päivää varten. Fiilis oli siis korkealla ja matka kohteeseen tuntui loputtoman pitkältä, vapakättä poltteli melkoisesti.

Ensimmäinen veneenlaskupaikka osoittautui pummiksi mutta onneksi Hannun tarkka silmä huomasi hieman sivummalla sopivan paikan ja kohta päästiinkin pakittelemaan vene lähes vesirajaan. Kamat veneeseen ja menoksi! Kaiku päälle ja vettä oli heti lähtörannassa mukavasti, kymmenen metrin molemmin puolin ja isoja kaloja löytyi heti. Jigit vain eivät näille kelvanneet. Matka jatkui ja tavoitekoon kaloja löytyi tasaiseen tahtiin eikä pitkästymään päässyt. Jigiä tarjottiin monelle kalalle pieneen hetkeen. Aamupäivä meni kuitenkin tyhjää onkiessa, kalat kyllä kiinnostuivat tarjouksista mutta eivät tarpeeksi.

Puolen päivän kieppeillä aurinko alkoi vähän lämmittää ja samalla kalat aktivoituivat. Pieneen hetkeen veneessä kävi useampi nätti 3-5 kg hauki. Hannulle tarjottiin yhtä todella hyvän tuntuista haukea, vastarissa pysähtyi kuin seinään ja parin päänheilautuksen jälkeen kala oli jo irti. Tämä harmitti molempia, kala oli selkeästi iso! Hyvin todennäköisiä kuhiakin löytyi haukien seasta, nämä vain eivät jigeistä kiinnostuneet nousuja enempää. Pienen syöntipurskeen mentyä ohitse matka jatkui syvänteen toista päätyä kohti. Keskeltä ei mitään löytyi taas haukikeskittymä ja nättiä keskikarkeaa haukea napsui tiheään tahtiin. Paras kala taas menetettiin, 0,70 mm fluoro napsui tärpissä poikki. Kaiusta kuitenkin näki että jigi ei kalan suuhun jäänyt vaan vajosi pohjaan.

Päivän suurimmalla hauella oli mittaa 96 cm
Hyvän haukimeiningin jälkeen jatkettiin kohdekalan eli ison kuhan etsimistä. Pienen ajelun jälkeen se sitten löytyi. 12 m vedeltä, seitsemästä metristä. Tarjosin kalalle edellisen ison kuhan antanutta 8" oliivi-oranssia Sairaa ja se kelpasi heti. Tärppi oli kova ja kuhamainen, Hannukin sanoi heti tärpin jälkeen että tää on kuha! Kala tuli pumppaamalla suht kiltisti enkä ruvennut vielä jarrua löysäilemään. Veneen vieressä kalan todellinen koko paljastui, se on ihan v*tun iso! Sitten alkoi kunnon myllytys lyhyessä siimassa ja tuli kiire löysätä jarrua. Kala oli onneksi hyvin kiinni ja sydäntä raastavien spurttien jälkeen Hannu rouhaisi selkeän enkkakuhan haaviin. Se on siinä, ja huuto oli sen mukaista! Kala oli aika pahasti kiinni mutta saatiin kuitenkin operoitua koukut nätisti irti. Pikaista tiimityöskentelyä että kala pääsee nopeasti takaisin ja mitoiksi selviää 7,6 kg/91 cm! Meidän porukan ennätys paranee siis reilulla kilolla! Nopeat kuvat ja kala ruotsalaistyylisesti takaisin. Pari vahvaa pyrstönheilautusta ja kala sukeltaa takaisin jättäen kuplavanan onnellisten kalastajien ihmeteltäväksi.



Nyt on takki sen verran tyhjä ettei pysty itse enää kalastamaan, muutama viesti menemään ja tyytyväistä virnistelyä. Tupakkaakin palaa jostain syystä vähän normaalia enemmän. :D
Hannu jatkaa vielä kalojen etsimistä ja lähistöltä löytyy heti perään samanlainen kaiku. Tämäkin iso kuha syöksyy heti jigille mutta tärppiä ei tule... Etsintä jatkuu ja kohta kippari pääsee taas mallailemaan venettä ison kalan päälle. Tämä kala ei ensimmäiseen jigiin reagoi mitenkään. Hannu tarjoaa seuraavaksi ison kuhan antanutta Sairaa ja samantien kala nousee ja tärppää hyvin kuhamaisesti. Harmittavasti kala irtoaa muutaman sekunnin pitelyn jälkeen.....
Tämän jälkeen kuhat selkeästi passivoituvat eivätkä enää juurikaan reagoi jigeihin. Hauet sen sijaan ovat ihan hyvällä napsulla ja niitä käy kipparin toimesta veneessä tasaiseen tahtiin. Itse en enää kalasta ollenkaan.

Päivä alkaa taittua iltaan ja akutkin alkavat olemaan lopussa joten on aika kääntää keula kohti rantaa. Päivä uudella järvellä on ollut maaginen vaikka pari kirvelevää karkuutusta koettiinkin. Reissun saldo on uusi kuhaenkka ja 13 haukea haarukassa 3-5 kg. Ikimuistoinen päivä, vielä kerran kiitokset kipparille! :)

-Juho M