tiistai 27. lokakuuta 2015

Uudella järvellä 26.10

Suurkalastajan kanssa lähdimme tutkimaan uutta potenttiaalista järveä. Edellis iltana pähkäilimme pitkään mille järvelle lähdemme kun varteenotettavia vaihtoehtoja oli taskut täynnä. Päädyimme erääseen matalaan ja hieman sameampaan järveen. Nyt oli tarkoitus lähteä veneellä renkaiden sijasta. Suurkalastaja saapui pihaan 5.30 ja nappasimme kärryn auton perään ja lähdimme hakemaan venettä eräältä toiselta järveltä ja sieltä sitten itse kohteeseen. Kilometrejä kertyikin reilusti ja veneen kanssa pelatessa meni aikaa varattua enemmän. Kalastuksen pääsimme aloittamaan vasta yhdeksän aikoihin.

Suureksi yllätykseksi  heti lähtörannasta löytyi 6m monttu, vaikka vesistöraporttien mukaan paikalta pitäisi löytyä korkeintaan 3m vettä. Fiilis oli katossa niin kuin aina uudella järvellä, ankkuroiduimme montun lieppeille ja aloimme tykittelemään montun reunamiin kumia. Kauaa ei tarvinnut odotella kun jokin oli stopin aikana imaissut tarjoamana pigshad jr:rän suuhunsa, tärppiä ei ollenkaan tuntunut tai näkynyt siimasta enkä saanut kalaa tartutettua. Uutta heittoa samaan linjaan, jälleen sama skaala toistuu kun jokin ilmestyy stopin aikana siimanpäähän huomaamatta tällä kertaa tuntuu siiman päässä painoa raskaammin mutta en saa kalaa tarttumaan.. Nyt tarkkana! Muutaman heiton päästä huomaan stopin aikana varovaisen heilautuksen siimassa, nyt saan kalan tarttumaan ja noin parinkilon jedda käy kääntymässä veneessä. Tältä paikalta saamme vielä muutaman epävarman tärpin jonka jälkeen kokeilemme hieman matalemmasta saaden muutaman olemattoman tärpin. Tämän jälkeen heitämme kumit perään ja lähdemme uistelemaan ja kartoittamaan hieman pohjamuotoja. Montaa sekunttia ei tarvinnut odottaa kun suurkalastajalla oli kala kiinni mutta tämä kuitenkin irtoaa, samassa sektorissa mitä olimme hieroneet tarkasti heittäen. Hetken uistelemme tapahtumitta kunnes kokeilemme heittää  2m syvyistä aluetta. Nopeasti suurkalastajalla irtoaa pienempi yksilö veneen vierellä jonka jälkeen emme saa tapahtumia tältä paikalta.


avauskala!

 Seuraavaksi lähdemme tutkimaan matelmpaa n1-1.5m aluetta minkä lieppeillä kasvaa vesikasvustoa. Ankkuri veteen ja alamme perkaamaan aluetta. Hetken heittelyn jälkeen suurkalastaja saa varoivaisen tärpin kumiin. Hetken päästä jokin hieman kookkaampi yksilö seurailee suurkalastajan tarjoamaa kumia veneen vierelle jättäen mukavat pyörteet pintaan. Tätä kalaa emme tavoita uudelleen kovasta yrityksestä huolimatta.. Uutta ankkurointia heitonmitan päähän ja kova väriruletti päälle. Hiljaista on kunnen siiman päähän löytää kaverin väsäämä pinkkihelmiäisvalkoinen kumi. Heti ensimmäisellä heitolla puikkari käy kääntymässä veneen laidalla ja seuraavaakaan ei tarvitse kauaa odottaa :) Muutama kala kelpuuttaa vielä kumin kunnes hiljenee omalta osalta. Suurkalastaja vielä ronkkii ruskealla foxilla yhden kalan ja muutaman tärpin. Kalat tuntuvat olevan erittäin varovaisella päällä ja tärppejä on todella vaikea nähdä siimasta saatika tuntea käsissä. Seuraavaa ankkurointia olemme heitelleet jo tovin tapahtumitta kunnes suurkalastaja saa pienemmän hauen foxilla. Itse lataan vavan täydeltä voimaa 30cm pinkkivalkoiseen eeliin ja heitän pitkälle myötätuuleen, pari kammenpyörätystä ja joku ryskäiseen voimalla jonka jälkeen tunnen pidemmän potkun ja silloin kala lähtee vauhdilla viistämään sivulle ja samassa irtoaa... prkl! Varmasti parempi kala oli tarjolla, mutta ei tällä kertaa.. Tämä paikka hiljenee ja lähdemme tutkimaan järven tuulenpuoleista rantaa. Pienen siirtymän jälkeen alamme heittämään laajan kasvusto alueen seassa olevaa pientä aluetta missä ei ole kasvustoa haittana. Suurkalastajalla käy ensimmäisellä heitolla jokin varoivaisesti tönäisemässä sinivalkoista snackbaitsin kumia kuitenkaan tarttumatta, hetkeä myöhemmin itselläkin jokin käy varoivaisesti kopauttamassa pinkkivalkoista kumia. Paikkoheitoa kehiin ja samasta kohtaa jokin koppaisee varovasti ja tällä kertaa saan kalan tarttumaan. Heti tärpin jälkeen kala lähtee spurttailemaan eri suuntiin ja on selvää että nyt on hieman parempi! Oisko jopa suurhauki? Veneen vierellä kuitenkin totuus paljastuu, ei ihan suurhauki kuitenkaan mutta nätti vitonen jokatapauksessa. Olipas voimaa kokoonsa nähden!


voimapesä
Seuraaksi hieman kiertelemme ja etsimme syvempää aluetta vesikasvuston seasta. Lopulta löydämme 1.8m "montun" ja alamme tätä perkaamaan. Jokaisesta ankkuripaikasta saamme useemman tapahtuman ja sieltä täältä kaloja ylös. Pää asiassa kalat ovat 1-3kg luokkaa. Jokaista paikkaa pitää hieroa tarkasti että saa varovaisella purulla oleavia kaloja ottamaan vieheisiin. Mukavasti kuitenkin pysyy into yllä kun tapahtumaa on jokaisella ankkuroinnilla!


Loppuillaksi suuntaamme vielä samalle alueelle missä sain kontaktin parempaan kalaan. Heti ensimmäisestä ankkuroinnista saamme 3 kalaa ylös joista 2 on vitosen luokkaa ja pienempi normaalia 2-3kg kokoa. Nyt on selkeästi karkeampia tarjolla! Hieromme aluetta tarkasti ja saamme kaloja sieltä  täältä. Iltahämärässä saan vielä yhden karkeamman kalan kaverin väsäämällä pumu kumilla, tämä otus on juuri imaissut suurhekon lahnan, pituutta tältä löytyy 91cm ja painoa 6.25kg :)  Tämän jälkeen tuntuu hiljenevän emmekä saa enään tapahtumia. Alamme ajelemaan rantaan ja samalla pakkailemaan kamoja. Matkalla kuitenkin päätän vielä heittä aloituskulmaan ja jokin käy vielä vihaisesti koppaamassa tarjoamaani kumia, ei kuitenkaan tarttunut. Tähän olikin hyvä lopettaa.
laihempi vitonen

kutonen
Mukava päivä uudella järvellä jonka saldoksi jäi 23kpl haukea joista 4kpl oli +5kg. Todella varovaista purua tuntui olevan paria tapausta lukuun ottamatta. Oikeana päivänä tuolta varmasti saa hyvinkin kappaleita ja isompia yksilöitä! Täytyy tuonne palata vielä uudelleen.

-Handyy

24.10. Normipäivä

Lauantaina oli sauma lähteä aamusta muutamaksi tunniksi vesille ja tämähän piti tietysti hyödyntää. Päätin lähteä tutulle järvelle uistelemaan haukea. Aamuhämärissä tuuppasin veneen vesille ja pienen siirtymän jälkeen aloin lataamaan vaappua järveen. Ensimmäinen hauki ottikin vaappuun melkein samantien eikä seuraavaakaan tarvinnut kauaa odotella. Aamupäivällä kun aurinko alkoi lämmittää ja usva hävisi järven yltä, loppui vähäisetkin tapahtumat lähes kokonaan. Reissun loppuhetkillä löysin vielä alueen joka antoi tapahtumia mutta kovin varovaisia oli tärpit ja useasta tärpistä huolimatta vain yksi kala kävi tuolta alueelta veneessä. Muutaman tunnin piston saldo oli 5 pientä haukea, eli sellainen aika normaali reissu. :) Hieno keli oli järvellä, varsinkin aamu oli todella upea. Syksyisessä järvikalastuksessa vaan on sitä jotain!

On siellä hauella ruokaa!


-Suurkalastaja

sunnuntai 25. lokakuuta 2015

Pörhöilyä

Viikon verran on joutunut olemaan poissa vesiltä, joten lauantaina tuli pakottava tarve lähteä koeajamaan uutukaisen siiman ja perhokepukan. Nyt alueeksi valiintui itselle aivan uusi paikka, jossa muut tiimiläiset ovat käyneet jokusen kerran.

Lähdössä kesti taas turhan pitkään ja vesille pääsin vasta kolmen aikoihin. Kaislan reuna josta aloitin oli melko suoraa ja pohjassa ei vaikuttanut olevan paljoa kasvillisuutta.
Ensimmäinen tunti meniki ilman tapahtumia. Pikkuhiljaa reunan profiili alkoi muuttumaan ja vitaakin alkoi löytymään. Nopeasti tuon jälkeen nousikin päivän avauskala ja heti perään puikon karkuutus. Mukavaa kun kalaa alkaa löytymään.. Ei mennyt pitkään kun parempi kala kävi nappaamassa hd:n aivan naaman edestä. 
Aluksi arvioin kutosen kalaksi, mutta kun menohaluja riitti aivan hel****sti niin piti nostatella hiukan arviota.
Pitkän väännön jälkeen sain uitettua kalan kehdon pohjille. Hetken mietin että voisko olla jopa kybä?
Rannalle siis mittailemaan. Pituutta löytyi komiat 112cm, mutta painoa yllättävän vähän 8,5kg. Kuvien jälkeen kala takaisin kasvamaan.


Samainen reuna ei antanut enään tapahtumia, joten oli pienen siirtymän paikka. Uudella reunalla oli heti tapahtumaa ja ylhäällä kävi nopeaa parit puikkarit. Pu-mu hd:ta siiman päähän ja stoppiin rauhallinen tärppi. Raskaan tuntuinen kala painoi hetken menemään kunnes harmittavasti irtosi... Olisi varmaan ollut ihan hyvä kala. Pienen siirtymisen jälkeen nousi nopeaan tahtiin muutamat puikot. Aurinko oli jo painunut puiden taakse piiloon ja takaisin potkiessa heittelin aloitus paikkaa, josta tuli vielä yksi hakki.

Ihan mukava +3h reissu, 7 puikkaria ja yksi suurhakki. Jos sitä tulevana viikonloppuna vaikka kerkeis taas käymään.

-Kabanossi

tiistai 20. lokakuuta 2015

19.10. Iltapäiväpisto järvelle

Eilen ei alun perin ollut tarkoitus lähteä vesille ollenkaan, mutta puolen päivän aikoihin alkoi tuntua siltä että voisihan sitä kuitenkin käydä järvellä pyörähtämässä. :) Pakkasin uisteluvermeet autoon ja suuntasin tutulle järvelle. Matkan varrella katselin tien varressa olevan pikkujärven ihan tyyntä pintaa, taitaa olla ihan pläkäkeli tänään. Rantaan päästyäni asia varmistui, kohdejärvellä ei näkynyt pienintäkään tuulen virettä missään. Onneksi en ollut merellä. :) Rannassa meni taas aikaa veneen ja kamojen kanssa puljatessa. Akkujen kantamista veneeseen, vapojen viritys valmiiksi, kaiku kiinni jne. rutiinihommia jotka meinaa välillä maistua puulta kun haluaisi päästä heti itse asiaan eli vesille. Tein heti alkuun pidemmän siirtymän kaavailemalleni aloituspaikalle. Ajattelin uistella syvänteen laidalla olevaa vaihtelevaa penkkaa vähän matalammasta kuin yleensä ja virittelin veneen taakse vaappua sen mukaan että pääsen pyörimään 4-6 m syvyysalueilla.

Reissu ei olisi paljon räväkämmin voinut alkaa. Juuri sain kaikki siimat suoriksi ja tupakan sytytettyä kun sivuvapaan runttasi ensimmäinen kala. Vapa jäi tärpistä kivasti mutkalle ja kampesin vavan telineestä käteen. Raskas paino ja muutamat hyvät päänheilautukset kertoivat että tämä on varmasti hyvä kala! Vähän matkaa sain pumpattua kalaa venettä kohti kunnes se innostui ja vei siimaa puolalta. Kala junnasi syvällä ja melkoisesti sai vavasta vääntää että sain sen pintautumaan veneen vierellä. Iso on pää, nyt on varmasti suurhauki! Kaivoin haavia esiin ja yllättävän helpolla sain yksin kammettua kalan haaviin. Tässä vaiheessa silmäpuntari alkoi tuntua kovin epävarmalta ja aloin epäilemään että onko sittenkään metriä. Joo, ei taida olla vitosta isompi.... Laitoin kuitenkin vapautusmaton valmiiksi ja ajattelin mitata kalan. Haavista nostaessa kalan koko kasvoi ja kyllä, 103 cm! Isopäinen kala kellotti laihalla varrellaan vaakaan 6,05 kg lukemat. Pari nopeaa kuvaa ja kala potkaisi itsensä takaisin penkan reunaan päivystämään. Fiilis oli hyvä, tuskin kymmentä minuuttia kerkesi kalastaa kun napsahti! Kyseiseltä järveltä olen onnistunut parhaiten keväisin enkä ole syksyllä vielä isompia löytänyt. Tälle syksylle oli pienenä tavoitteena saada täältä suurhauki ja nyt se tuli! :)



Jatkoin saman penkan sahaamista mutta hienon alun jälkeen saikin vaappuja vetää kaloilta rauhassa. Muutama onnettoman pieni hauki puri vaappuihin seuraavan parin tunnin aikana. Kerran plaanari pakitti jo reilummin ja sydän taisi siinä lyödä muutaman kerran tyhjää. Karu tunne kun 6 m vedellä 3 m sukeltava vaappu jää johonkin kiinni. En tiedä mikä siellä oli mutta onneksi sain vaapun irti. Nyt on paikka ylhäällä gepsissä niin osaa jatkossa kiertää. :)

Viimeiset pari tuntia kävin pyörimässä eräässä lahdessa ja sen suulla, penkanreunoja tarkasti vetäen ja muutama lenkki reilusti syvän päältä yrittäen. Hiljaista oli, muutama pieni hauki ylös asti ja joku tärppi päälle. Aurinko alkoi pikkuhiljaa painumaan puiden taakse ja tyytyväisenä kelasin vaaput ylös ja suuntasin takaisin rantaan. Hyvä reissu aurinkoisessa kelissä, tapahtumat vähissä mutta yksi iso pelastaa aina! :)



-Suurkalastaja

maanantai 19. lokakuuta 2015

18.10. Huippupäivä järvellä

Vaikean lauantain jälkeen oli vuorossa reissu itselleni ihan uudelle paikalle. Puoli seitsemän aikaan aamulla hyppäsin huoltoaseman pihasta TeamLucioPercan Mikon kyytiin ja matka kohti järveä alkoi. Matka meni mukavasti hauen kalastuksesta tarinoidessa ja kohta oltiinkin jo perillä kohteessa. Päivä alkoi sopivasti sarastaa kun raahattiin venettä rantaan. Muutaman kertaan sai vielä rampata auton ja veneen väliä kamoja kantaessa kunnes hauenkalastusvälineitä puolillaan oleva soutuvene irtosi rannasta.

Kyseisessä paikassa on vesi aiemmilla reissuilla ollut todella sameaa mutta nyt ei ollut satanut aikoihin joten valumavesien puuttuessa järven vesi oli nyt normaalia kirkkaampaa. Sameassa vedessä paikka oli tarjonnut hienoa kalastusta joten oli mielenkiintoista nähdä miten veden kirkastuminen vaikuttaisi haukiin. Mikolla olikin varasuunnitelma takataskussa jos kaloja ei alkaisi aamun ensimmäisinä tunteina kuulumaan. Pikkuhiljaa saavuimme aloituspaikalle ja ensimmäiset kalatapahtumat saimme kun heitimme pari nopeaa heittoa vauhdista siirtyessämme aloituspaikalle. Ankkuri alas ja kun melko nopeasti tartutin peräkkäisillä heitoilla +3 kg kalat, alkoi vahvasti näyttää siltä että varasuunnitelmalle ei tarvitse tänään mennä. :) Mikon tarjoama jerkkikin kelpasi nopeasti, ensin pari pienempää haukea ja sitten olikin siiman päässä jo jotain raskaampaa. Kala tuli syvällä venettä kohti ja mielessä alkoi jo pyöriä ajatus päivän tavoitekalasta, eli suurhauesta. Veneen vieressä kala lähti syöksymään sivulle vilauttaen kylkeä ja saatiin varmistus, on se suurhauki! Hamusin äkkiä haavia käteen ja kohta kumihavaksessa köllötti paksuselkäinen metrikala, yläfemman paikka!! Huhhuh mikä alku päivälle, tuskin ehdittiin varttia kauempaa kalastaa kun suurhauki on jo haavissa! Ammattimiehen ottein Mikko irrottaa kalan. Sen jälkeen pari kuvaa, nopea punnaus ja kala takaisin. 7,1 kg on kalan tarkka paino, mittaa emme ota mutta metrin kieppeillä se pyörii paksuselkäisellä mutta tyhjämahaisella kalalla. Hieno startti päivälle!

7,1 kg

Kalastus jatkuu ja saamme nopeaan tahtiin muutaman pienen hauen lisää. Kalastus on hienoa, kalaa tuntuu paikalla olevan paljon ja tärppejä tulee sieltä täältä harvakseltaan. Hienoa kalastaa tarkasti ankkurista kun tärppi voi tulla mistä vain ja milloin vain! Hetki on ollut jo hiljaista kun uittamani luomuvärinen Foxi kelpaa. Läheltä venettä jäätävä tälli stoppiin ja heti tärpistä kala lähtee syöksymään sivulle jättäen mukavat pyörteet pintaan. Nyt on pakko olla hyvä kala! Kala painelee pohjia pitkin ja kohta Mikko haavitsee päivän toisen suurhauen. Kala on taas paksuselkäinen mutta tyhjävatsainen. Otamme nopeasti mitat ja vapautamme kalan muutaman kuvan jälkeen. 6,8 kg/100, toinen suurhauki samasta ankkurista ja päivä vasta alussa, nättiä!

6,8 kg & 100 cm

Jatkamme tarkkaa kalastusta ja saamme tapahtumia jokaisesta ankkuripaikasta. Hienon alun ja kahden suurhauen jälkeen koko on sitä turvallista puikkariosastoa lukuunottamatta Mikon jerkkiin iskenyttä n. nelosen haukea. Mikon uittamat jerkit keräävät kaloja tasaiseen tahtiin, itse olen tuon oman suurhauen jälkeen jotenkin ihan yössä ja saan uittaa kumeja kaloilta rauhassa.
Puolen päivän aikoihin ankkuri laskeutuu taas uuteen paikkaan ja kaloja tuntuu olevan tässäkin. Kahdella ensimmäisellä heitolla tarjoamani ruskea Snäcki poimii hauen. Muutama tyhjä heitto väliin ja taas pari kalaa peräkkäisillä heitoilla. Mikollakin on tapahtumaa vähän väliä. Aurinko paistaa, kovia tärppejä tulee sieltä täältä ja kalastus on sitä hienointa, eli tarkkaa ronkkimista samasta ankkurista joten ei ihme että fiilis on kohdillaan!

Räväkän alun ja useamman pienen hauen jälkeen tämäkin ankkuripaikka hiljenee. Mutta vain hetkeksi. Uittelen keltaista Snäckiä rauhallisesti ja eräällä heitolla läheltä venettä normaalia pidempään stoppiin rouhaistaan sellaisella voimalla että kalan kokoa ei tarvitse paljoa arvailla. Nyt on hyvä! Kala käyttäytyy tismalleen samalla tavalla kuin aiemmatkin isot, potkuja ei juuri tunnu vaan kala painelee määrätietoisesti pohjia pitkin. Pienen väännön jälkeen saan taivuteltua päivän kolmannen metrikalan Mikon tarjoamaan haaviin. Ai että ku on hienoo! Tämä kala on selkeästi muita laihempi mutta vähän pidempi. Raamit on kuitenkin kohdillaan, lahna vain ei ole vielä maistunut. Muutaman kuvan jälkeen laskemme 7,15 kg/104 cm järvihaukea takaisin lahnoja kiusaamaan.

7,15 kg  & 104 cm
 
Tämä ankkuripaikka antaa tarkasti kalastamalla vielä pari turvallisen kokoista (=pientä) kalaa jonka jälkeen siirrymme taas heiton mitan verran eteenpäin. Toistaiseksi päivän kaikki ankkuripaikat ovat antaneet kaloja eikä seuraavakaan tee poikkeusta. Tuttu kaava toistuu, ensin pari pienempää haukea, sitten on taas isomman vuoro. Jälleen ihan mielipuolinen tärppi pitkään stoppiin ja heti tärpistä kala lähtee painamaan syvällä sivulle päin. Kala tuntuu paljon edellistä seiskaa vahvemmalta mutta potkuja ei tunnu, junnaa vain syvällä. Kala menee pariin kertaan veneen ali ja vie vähän siimaakin kelalta, nyt alkaa jännittää jo ihan oikeesti! Kohta saan kalan pintautumaan mutta koko on pienoinen pettymys, odotimme Mikon kanssa molemmat jotain ihan muuta. Nätti lahnansyönyt +5 kg kala kuitenkin.

+5 kg
Pari seuraavaa ankkuripaikkaakin antavat kaloja tasaisen rauhalliseen tahtiin. Tyhjää ei tarvitse heittää kovin pitkään mutta eipähän pääsee kalojen irroitteluun kyllästymäänkään. Koko on pääasiassa pientä, alle kilosta kahteen. Yhden nelosen hauen Mikko onnistuu jerkillä ronkkimaan ja eräästä ankkuripaikasta saamme muutaman vähän tukevamman oloisen tärpin joita ei kuitenkaan ikinä veneessä nähdä.

Kuin huomaamatta aurinko painuu koko ajan vain alemmas ja alemmas, hiekka tiimalasissa alkaa pikkuhiljaa käymään vähiin. Äkkiä se aika vaan menee kun on kivaa! On päivän viimeisen siirron aika. Mikko ohjaa veneen takaisin aloituskulmille, josko täältä löytyisi vielä joku nälkäinen suurhauki? Jonkin aikaa heitämme tyhjää, edes puikkarit eivät tässä enää kiusaa. Mikolla on siiman päässä uusi XL-kokoinen Snäcki ja se tarjous kelpaa. Pitkä heitto ja kova tärppi kaukaa veneestä, Mikko sanoo heti vastarin jälkeen et nyt on sit iso kala! Veivaan äkkiä oman uistimen sisään ja otan haavi käteen. Tämäkin kala käyttäytyy alkuun rauhallisesti eikä koosta voi vielä sanoa tarkemmin. Lähempänä venettä kala ravistaa ensin pinnassa ja hyppää sen jälkeen kokonaan ilmaan. Ihan jäätävän kokoinen pää kalalla, nyt voi olla jopa kymppi! Mikko pumppaa kalan veneen viereen ja juuri silloin se aloittaa kunnon kokovartaloravistelut, pinta kuohuu mutta jotenkin onnistun kauhomaan kalan haaviin. Pienet huudot ja yläfemmat, päivän neljäs suurhauki! Lähempi tarkastelu paljastaa kalan pitkäksi mutta hoikahkoksi, ei taida ihan kymppiä olla vielä mutta todella upee kala silti! Mittaa pitkältä kalalta löytyy komeat 113 cm ja painoa 8,75 kg. Myöhemmin syksyllä tankanneena tämä painaisi reilusti yli kympin. Muutama kuva hämärtyvässä illassa ja kala potkaisee Mikon käsistä takaisin kotiinsa.

8,75 kg & 113 cm   






Nyt aika alkaa olla jo todella vähissä, ilta hämärtyy ja viilenee koko ajan, pitkä kotimatkakin on vielä edessä. Pakko on kuitenkin vielä heittää. Valitsen oman siiman päähän kaverin valmistaman ison PuMu-värisen kumin ja se kelpaa nopeasti paksulle 5-6 kg kalalle. Toiselta puolelta venettä Mikon jerkkiin niittaa saman kokoluokan kala. Pieniä ei näy missään, nyt on isomman kalan ikkuna selkeästi auki! Nasautan pitkän heiton ja muutaman kammenkierroksen jälkeen stoppiin iskee. Ja iskee kovaa! Vastarin jälkeen vapa jää luokille ja muutaman potkun verran saan pidellä siiman päässä jotain todella isoa, sitten tapahtuu se kaikkein pahin, irti..... Kädet tärisee ja pieni hiljaisuus laskeutuu veneeseen. Se oli iso, en muista koskaan tunteneeni samanlaisia päänravistuksia. Kalan koosta on vaikea sanoa tarkemmin mutta kylläpä oli pituutta potkulla! Vähän harmittaa mut ei voi mitään, näitä vaan sattuu välillä.

Mikko saa vielä yhden pienen hauen, sitten alkaa olla jo sen verran hämärää että suuntaamme rantaa kohti. Rannassa saamme vielä hyvän iltajumpan kun raahaamme veneen ja kamat autolle. Paluumatkalla on mukava käydä päivän tapahtumat läpi. Reissun loppusaldo on 41 haukea joista 4 kpl yli metrin. Suurimmat siis 6,8 kg/100 cm, 7,1 kg, 7,15 kg/104 cm & 8,75 kg/113 cm. Kiitokset Mikolle ikimuistoisesta päivästä! :)

-Suurkalastaja

17.10. Hiljainen päivä järvellä

Handyyn kanssa käytiin heittämässä pitkä päivä järvellä. Keli oli aamusta sumussa todella kylmä ja alkoi olla jo haalaria ikävä. Kunnon hanskojakaan ei tullut mukaan ja sormia joutui puhaltamaan parin heiton välein. Päivän mittaan keli kuitenkin lämpeni ja iltapäivällä sai kalastaa jo hienossa aurinkoisessa kelissä. Kala oli todella tiukassa ja avaushaukeakin sai odotella pitkään. Yhdestä ankkuripaikasta sain punaisella Snäckillä useamman kalan pienessä hetkessä, muuten sai kauhoa lähinnä tyhjää. Päivän saldo 8 haukea suurimmankin jäädessä kolmosen nurkille.



-Suurkalastaja

sunnuntai 18. lokakuuta 2015

Merellä renkailemassa

Lauantaina oli alunperin suunnitelmissa lähteä koettamaan uutta järveä. Lähtö venyi sen verran että päätin pitkästä aikaa lähteä merelle. Kevään jälkeen ei ole tullutkaan montaa reissua heitettyä.

Renkaan työnsin vesille jossain kolmen maissa. Kohde paikalla oli muutama paatti heittelemässä, joten ajattelin odotella niiden lähtöä ja heitellä pienellä harjanteella kasvavaa ärviäpuskaa. Pusikolla oli hiljaista yhtä kontaktia lukuunottamatta. 
Neljän aikoihin aloin heittelemään pientä lahdukkaa. Hetken päästä olinkin lahden perukalla, saldona yksi epävarma tärppi. Päätin hinkata lahden perukkaa hieman huolellisemmin. Viskoin shadeilla perukan läpi, ilman tapahtumia. Onneksi olin pitkästä aikaa ottanut muutamat luottopelit mukaan, magnum minnarit nimittäin :D Minnaria siiman päähän, ensimmäinen heitto shadeilla raiskattuun paikkaan ja kala kiinni, mukava vitosen fisu. Foxin kumia kehiin ja kohta kävi kolmosen kala irroitettavana. Hiukkasen reunaa eteenpäin, jossa on hyvän näköisiä kolosia ja harvempaa kaislaa. Kumeihin ei mitään elämää, joten minnaria uimaan. Heittoa koloseen ja heti raskaampaa tärppiä, mutta ei jäänyt. Uutta heittoa ja stoppiin narahtaa... Heti tuntuu siltä että on parempi kala kiinni. Hetken väsyttelyn jälkeen mukavan kokoinen kala kehtoon ja rannalle mittailemaan.

Pituutta kalalta löytyi 109 cm ja painoa 9,04 kg. Muutamien kuvien jälkeen kala takaisin uiskentelemaan.


Tämän jälkeen heittelin vielä hetken ilman tapahtumia ja lähdin hyvissä ajoin pois.

-Kabanossi

perjantai 16. lokakuuta 2015

9.-14.10. Kuusi päivää järvillä

Kabanossin kanssa lähdettiin muutamaksi päiväksi tutkimaan pieniä järviä, kohdekalana tietysti hauki ja pienoisena tavoitteena löytää jostain suurhauki. Suunnitelmana oli kalastaa neljää eri pikkujärveä. Kaikki järvet olivat mielenkiintoisia ja potentiaalisia suurhaukijärviä. Kabanossi oli aiemmin käynyt näistä järvistä kolmella ja itse kahdella, näistä järvistä kaksi oli jo näyttänyt potentiaalinsa suurhaukien suhteen vaikka olimme käyneet niillä hyvin vähän. Yksi järvistä oli molemmille ihan uusi paikka. Reissua oli suunniteltu pitkään ja fiilis oli korkealla kun torstai-iltana tehtiin viimeiset viritykset välineille, pakattiin auto ja lyötiin vene kärryyn.

Perjantai 9.10.

Kello soi aamulla kuuden aikoihin ja heti virkeänä ylös vaikka unta oli alla vain muutama hassu tunti. Ulkona oli lähemmäs kymmenen astetta pakkasta, päivästä oli tulossa kirkas ja vähätuulinen. Olosuhteet olivat sellaiset että jos olisimme olleet menossa merelle, olisin jo varautunut mahdolliseen mp-päivään. Nyt auton nokka oli kuitenkin kohti uutta järveä ja fiilis hyvä ja ehkä vähän odottavainen, millainen järvi on ja mitä sieltä löytyy? Usein uudelle paikalle mennessä ei osu kerrasta oikeaan paikkaan ja niin kävi nytkin, pari harhakäännöstä vaadittiin ennenkuin olimme vihdoin järven rannalla. Vedenlaaturaporttien mukaan järven piti olla suht kirkasvetinen, mutta tarkempi tutkailu rannalla paljasti että vesi olikin vielä kirkkaampaa mitä odotimme. Rehevä, matala ja kirkasvetinen järvi, nyt alkoi fiilis olla jo ylittämättömän hyvä! Äkkiä vene vesille, kamojen roudaus veneeseen ja järvelle. Uistelu tuntui luontevalta tavalta aloittaa täysin uudella järvellä, samalla hahmottaisi järveä ja sen syvyyksiä. Virittelimme reilun kokoisia vaappuja uimaan ja lähdimme pyörimään järven syvimmälle montulle. Ensimmäiset tunnit kuluivat kuitenkin hiljaisissa merkeissä, ainoastaan yksi pieni hauki kelpuutti vaapun. Montussa ei näkynyt kaiussakaan yhtään mitään elämää vastoin odotuksia, jokin on nyt vialla? Pieni tuumaustauko ja lähdimme siirtymään toista, matalampaa monttua kohti. Tämä toinen puoli järvestä vaikutti paljon rehevämmältä ja löysimme montun reunamilta vedenalaisia kasvustoja ja samalla haukia. Nopeaan tahtiin saimme useampia pieniä haukia ja päivän sävelet alkoivat pikku hiljaa löytyä.

Puolen päivän kieppeillä kävimme rannassa evästauolla ja päätimme sitten siirtyä heittämään. Gepsiin olimme merkanneet yhden hyvän vitapuskan jota kohti suunnistimme. Heittäminen ei olisi paljoa paremmin voinut alkaa, ensimmäinen ankkuripaikka, muutama heitto ja saimme tuplatärpin!


Yläfemmaa kehiin ja homma jatku hyvällä fiiliksellä. Saimme tuosta ankkuripaikasta vielä yhden hauen ennenkuin siirryimme vitapuskan toiselle puolelle. Toinen ankkuripaikka tarjosi pelkkää tyhjää joten päätimme jatkaa matkaa etsien lisää vedenalaisia kasvustoalueita. Pitkään emme ehtineet ajella kun huomasimme ison särkiparven jota joku ajoi selkeästi takaa. Ajoimme heittoetäisyydelle ja aloimme tykittää kumeja parven reunamille, josko siellä olisi hauki särkiä ahdistelemassa? Pieni haukihan sieltä niittasikin Foxin kumiin. Muita kaloja ei tästä kuulunut joten jatkoimme vitapuskien metsästystä.

Olen kuullut joidenkin uistelevan kumeilla ja jerkeillä menestyksekkäästi mutta itsellä tämä on jäänyt kokeilematta ja olenkin aina uistellessa käyttänyt vaappuja, vaihtelevalla menestyksellä. Nyt oli hyvä tilaisuus kokeilla tätä joten päätimme heittää kumit perään siirtymän ajaksi. Nopeasti saimmekin pari tärppiä ja kohta veneessä kävi ensimmäinen kumilla uistelemalla tullut kala Kabanossin toimesta, tämähän tuntuisi toimivan! Laskimme kuitenkin ankkurin ja kokeilimme heittää tätä paikkaa kun kalaa tuntui selkeästi paikalla olevan. Heittäen saimme tästä ankkuripaikasta tarkasti kalastaen pari kalaa ja muutaman tärpin päälle. Jatkoimme taas uistellen ja homma alkoi toimia kuin elokuvissa. Montaa minuuttia ei keretty uistella kun rysähti tuplatärppi, nyt on nättii!
 
Uistellen tarjotut kumit tuntuivat kelpaavan kaloille paremmin kuin heittämällä tarjotut ja tärppejä tuli tiuhaan tahtiin, tai voisi melkein sanoa että koko ajan. Ja ne tärpit olivat kovia, kalat iskivät ihan käsittämättömällä raivolla vieheeseen! Paikalla tuntui olevan todella paljon haukia ja vähän väliä oli jommalla kummalla kala kiinni, välillä molemmilla. :) Varsinkin Kabanossin tarjoama paskis-värinen Westinin shadi tuntui kaloille kelpaavan. Hieno tilanne oli kun Kabanossi vapautti yhden hauen, heitti kumin veneen taakse ja sanoi että "nyt tuntuu siltä et tärppi voi tulla iha millo vaa". Meni ehkä sekunti kun vastari lähti ja taas kala kiinni!

Kovan ryöpytyksen jälkeen homma vähän hiljeni ja lähdimme kiertelemään muualle. Loppuillan aikana kaloja tuli tasaiseen tahtiin, ei niin kovaa syöntiä kuin aiemmin päivällä mutta ei tarvinnut tyhjääkään pyytää. Hämärässä palasimme rantaan tyytyväisinä, ensimmäinen päivä uudella järvellä ja saldona 21 haukea. Isoja emme löytäneet vaan kalat olivat tasaisesti 1-3 kg. Todella hieno päivä vesillä, tänne palaamme vielä!

Lauantai 10.10.

Päivä nro 2 starttasi taas kylmissä merkeissä, aamulla reilusti pakkasta ja päivästä oli kelien puolesta tulossa samanlainen kuin edellisestä. Kohteena oli tällä kertaa tummavetisempi ja tasamatala järvi josta kalojen löytäminen saattaisi olla todella vaikeaa. Pakkaset olivat vetäneet rannan jo jäähän ja pääsimme ensimmäistä kertaa tänä syksynä jäänmurtohommiin. Jää oli sen verran paksua että sen rikkominen teetti töitä airojen kanssa. Kerrankin tuli hyvä idea, heitetään ankkuria jäästä läpi ja vedetään venettä narulla eteenpäin. Ja sehän toimi kuin kuuluisa junan vessa ja hetkessä oltiin avovedessä.


Päivä alkoi taas uistelulla ja kohta oli isoa vaappua uimassa. Ensimmäinen tärppi tuli nopeaan tahtiin mutta ei jäänyt kiinni. Seuraavaa saikin sitten odotella jo pidempään. Kaiun syvyyslukemat pysyivät koko ajan lähes samoina samoina, syvyysvaihtelua oli todella vähän ja kalojen löytäminen alkoi tuntua todella vaikealta. Parin tunnin uistelun jälkeen siirryimme heittämään kaislikkoista lahtea, tässä vaiheessa saldona oli uistellen yksi tärppi, karkuutus ja ylimääräisiä sydämenlyöntejä aiheuttanut pohjatärppi. Heittely lähti hyvin käyntiin, heti ensimmäisestä ankkuripaikasta Kabanossi avasi pelin kun PuMu-väriseen McRubberiin iski puikkari. Itse karkuutin n. kolmosen kalan samasta ankkuripaikasta. Loppupäivä menikin sitten vähän heikommin. Kabanosilla hajosi yksi kela ja kaloja emme löytäneet enää oikein mistään. Itse taisin saada loppupäivänä yhden epävarman tärpin, Kabanossi sai sentään pari pientä haukea. Pitkän päivän saldo oli lopulta 3 pientä haukea, karu paluu maanpinnalle edellispäivän jälkeen. Sunnuntaille piti keksiä jotain muuta....


Sunnuntai 11.10.

Sunnuntain kohteeksi valikoitui pieni ja matala järvi jossa oli pieni selkeä 5 m monttu muuten matalalla alueella. Kyseisestä montusta Kabanossi sai viime syksynä parilla reissulla mukavasti tapahtumia, parhaana tasan metrinen hauki. Aloitimme tyynessä ja aurinkoisessa kelissä uistellen kumeilla monttua ja sen reunoja. Ensimmäistä tapahtumaa ei tarvinnut pitkään odotella, joku kävi ensin kopauttamassa sinistä M-koon Snäckiä ja otti kohta uudestaan ja nyt pysyi. Pieni hauki mutta peli auki, kyllä maistui edellispäivän mp:n jälkeen. :) Saimme nopeasti pari muutakin tärppiä joten ainakin haukia tuntui olevan paikalla. Kaiulla löysimme montusta odotetusti särkikalaa joten ankkuroiduimme montun laitamille ja aloimme heittämään. Oli kova luotto että saamme heittämällä jonkun kontaktin mutta ei. Heitimme pari ankkuripaikkaa todella tarkkaan läpi ilman yhtäkään tärppiä. Nopean tauon jälkeen päätimme käydä pyörähtämässä järven toisella puolella ja tulla sitten takaisin montulle jos sieltä ei löydä kaloja. Lähdimme uistelemaan montulta ja uistellen tarjottuun Suspiin otti heti kala, siitä samasta paikasta jota olimme jo heittäneet pitkään ja tarkkaan. Jännää!

Järven toinen puoli oli ihan kuollut, taisimme saada sieltä yhden tärpin. Heitimme myös kaislanreunaa mutta se ei tuntunut toimivan yhtään. Palasimme aloitusmontulle ja kun nopeaan tahtiin saimme siitä uistelemalla pari kalaa, oli päätös helppo. Ronkkisimme tätä monttua loppupäivän. Muutaman kalan ehdimme saamaan montusta ennen lakisääteistä taukoa rannalla. Isoja ei vielä näkynyt, tässä vaiheessa suurin oli kolmosen luokkaa.

Tauon jälkeen päätimme kokeilla josko hauet nyt kelpuuttaisivat heittäen tarjotut vieheet. Vene ankkuriin hyvään sektoriin ja eikun tarjoamaan kumia 5 m monttuun. Päätin kokeilla PuMu-väristä Stormin R.I.P. Curlytailia. Perukkeeseen pyöräytin vielä 10 g päärynäpainon että pääsisi ronkkimaan montun ihan pohjia myöten. Montaa heittoa en ehtinyt heittää kun stoppii niitattiin todella ankarasti, hyvä kun kesti vapa kädessä! Heti tunsi että on vähä parempi kala, ei vielä suurhauki mutta päivän paras kuitenkin. Pienet väännöt ja paksurunkoinen 4,6 kg hauki kävi veneessä.


Tuosta lisää uskoa heittämiseen saaneina jatkoimme ja kohta Kabanossin tarjoamaan kumiin niitattiin kaukaa veneestä mutta harmittavasti hyvän tuntuinen kala irtosi muutaman potkun jälkeen. Tähän lupaavasti alkanut meininki sitten tyssäsikin, emme saaneet heittämällä enää yhtään mitään kovasta yrityksestä huolimatta. Heittelimme monttua eri kulmista ja vaikka millä vieheillä mutta ei. Loppupäivä kului monttua edestakaisin uistellen ja tällä tyylillä tapahtumia sentään tuli harvakseltaan. Neljän jälkeen Kabanossin vapaan jysähti raivolla ja siiman päässä oli selkeästi puikkaria parempi kala. Kaivoin äkkiä haavia esiin, olisiko nyt vihdoin se suurhauki? Kala vei siimaa kelalta ja alkoi jo vähän jännittää. Nyt vois olla hyvä! Kabanossi sai pumpattua kalan veneen viereen ja pääsin kauhaisemaan selkeästi päivän suurimman kalan haaviin. Ihan niin iso se ei ollut kuin rajujen otteiden perusteella odotimme mutta nätti kala kuitenkin. 5,6 kg/98 cm oli PuMu McRubberiin ottaneen kalan mitat, reissun tavoite eli metri oli jo lähempänä!


Loppuilta tarjosi vielä pari pienempää haukea joten päivän kokonaissaldo oli 9 haukea. Hieno päivä vesillä ja itsekin pääsin vähän monttukalastuksen makuun, en ole sitä juuri harrastanut aiemmin. Todella hienoa puuhaa!

Maanantai 12.10.

Maanantaina vuorossa oli pieni lahnajärvi jossa ui komeaa kalaa. Kyseinen järvi on vaikea mutta voi palkita hienosti. Itsellä oli tästä paikasta yhden reissun verran kokemusta, Kabanossi on käynyt useamman kerran. Kaiken kaikkiaan kuitenkin vähälle kalastukselle jäänyt mesta ja aiemmat reissut olemme kalastaneet pelkästään kaislanreunoja. Nyt oli tarkoitus lähteä tutkimaan mitä järven ainoa monttu kätkee sisälleen. Veden väri on tuolla aina vähän kysymysmerkki, varsinkin sateisina aikoina vesi samenee herkästi. Nyt oli kuitenkin pidemmän aikaa ollut kuivaa keliä joten odotimme suht kirkasta vettä. Lähtö vähän venyi tällä kertaa, kolme pitkää päivää oli alla ja uni maistui. Vasta yhdentoista aikaan pääsimme järvelle ja iloksemme huomasimme veden olevan mukavan kirkasta. Päätimme aloittaa uistelemalla ajatuksena pyöriä montun reunoilla ja päällä. Keli oli ihan tyyni ja taivas pilvessä, yökin oli ollut aiempia lämpimämpi. Fiilis oli jotenkin tosi hyvä, sanoinkin Kabanosille että nyt on sellainen mukava ison kalan tutina päällä. :)

Löysimme montusta pikkukalaparvia ja ensimmäistä kalaa ei tarvinnut pitkään odotella. Kabanossin vavassa uineeseen paskis-väriseen 23 cm Jätteen iski puikkari jolla maha pullotti sen verran että tankkaus oli selkeästi alkanut. Reilun puolen tunnin uistelun jälkeen montun päältä iski samaan vaappuun uudestaan, tällä kertaa vähän isompi kala. Kabanossi rupesi pumppailemaan kalaa venettä kohti mutta harmittavasti se irtosi. Kalan koosta ei saatu täyttä varmuutta, mutta ihan pieni se ei kyllä ollut. Kovin kauas ei keretty kun rysähti uudelleen, taas samaan vaappuun. Vapa jäi tärpistä ihan luokille ja Kabanossi sanoi heti että nyt on sit parempi kala! Siinä oli vähän tilannetta päällä, itse vaihtelin juuri omiin vapoihin vaappuja, juomat kaatui pitkin venettä ja iso kala kiinni samassa rytäkässä. :D Kaivoin äkkiä haavia käteen ja yritin kasata sitä mut ei meinannut oikein onnistua tärisevin käsin joten pelkkä havas kädessä aloin valmistautumaan. Kohta kala pintautui veneen takana päätä ravistellen ja alkoi jännittää jo ihan kunnolla, ei v*ttu se on iso! Haaviminen onnistui ekalla yrityksellä ja samantien alkoi tuuletukset, pari yläfemmaakin siinä heitettiin. Nyt on suurhauki että heilahtaa! Fiilis oli ihan uskomattoman hyvä kun haavissa makasi palkinto kovasta työstä. Kalalla oli iso lahna mahassa jonka pyrstö näkyi kurkusta mutta vielä kelpasi vaappu jälkiruuaksi. :) Puntaria ja mittanauhaa esiin ja saatiin lukemat 9,55 kg/103 cm, Kabanossin uusi järvienkka!


Laitettiin ison kalan kiilto silmissä veto päälle heti uudestaan. Tuon ison jälkeen oli hetki hiljaista kunnes yhden jälkeen iltapäivällä saimme pienoisen syöntipiikin ja lyhyessä ajassa veneessä kävi useita haukia. Vaaput eivät kaloille nyt oikein kelvanneet mutta kumit toimivat mukavasti ja tärppejä sateli sieltä täältä. Parhaana sinivalkoista kumia purrut +5 kg kala.


Uistellessa alkoi selkeästi hahmottua alue montun reunamilta missä kaloja oli joten päätimme kokeilla heitellen. Muutaman ankkuripaikan verran heittelimme tuota montun reunaa ja saimme heitellenkin pari haukea. Jännää heitellä keskellä järveä kun veneen alla on useita metrejä vettä ja kala voi ottaa ihan mistä vaan. :)

Kolmen aikoihin siirryimme rantaan evästauolle. Tauon jälkeen oli suunta takaisin montulle mutta päätimme heittää nopeasti muutaman heiton tuulen alapuoliseen kaislikkoreunaan taukopaikan vieressä. Siiman päähän laitoin Savagearin Hard Eelin jolla en ole ikinä saanut mitään. Parin tyhjän heiton jälkeen joku poimi sen kaislikon ja lumpeikon väliin jäävästä sektorista ja vastarin jälkeen kala lähti puskemaan voimakkasti sivulle päin. Alkuun se ei tuntunut paria kolmea kiloa suuremmalta, mutta kun pääsin näkemään kalan, huomasin että se onkin vähän isompi. Kabanossi otti haavin esiin ja saikin kalan nopeasti havaksen paremmalle puolelle. Isopäinen ja laiha kala mutta mittaa näyttäisi olevan. Oisko jopa metrinen? Mittanauha esille ja onhan se, 102 cm! Nopea punnaus ja lahnakarkeloista pois jääneen kalan painoksi saadaan 6,1 kg. Hyvä fiilis, päivän toinen suurhauki! :)



Loppuillan heittelemme kaislareunoja ja uistelemme monttua tasaiseen tahtiin pieniä kaloja saaden. Hieno päivä meinaa muuttua vieläkin hienommaksi kun illan viimeisillä lenkeillä 23 cm Jätte kelpaa montun reunamilla ja plaanari lähtee pakittelemaan agressiivisesti. Hetken aikaa Kabanossi pääsee väsyttämään ison tuntuista kalaa joka kuitenkin harmittavasti irtoaa ennen näköhavaintoa. Hämärässä palaamme rantaan ja lähdemme tyytyväisinä ajelemaan mökille. 17 haukea joista kaksi yli metrin, kruununa Kabanossin järvienkka. Huippupäivä!

Tiistai 13.10.

Tiistaina päätämme suunnata uudelleen järvelle jossa kävimme reissun ensimmäisenä päivänä. Silloin löysimme kuuman alueen vasta iltapäivällä harhailtuamme ensin järven toisessa päässä joka vaikutti ihan kuolleelta. Nyt suuntaamme heti aamuhämärissä pelipaikalle odottavalla fiiliksellä. Aloitamme kalastuksen uistelemalla kumeilla edellisreissulla toiminutta matalan alueen montun reunamaa vitapuskien seassa. Tapahtumia alkaa tulla heti mutta tärpit ovat vielä vähän varovaisia ja tartutus on hankalaa. Nopeaan tahtiin saamme kuitenkin avauskalat. Noin tunnin uistelun ja muutaman hauen jälkeen löydämme saaren reunalta ison pikkukalaparven ja haukiakin tuntuu olevan paikalla. Pysäytän veneen ja alamme heittämään. Tästä sitten alkaa yksi kovimmista syöntipiikeistä mitä olen ikinä kokenut. Kabanossin heittämää Foxia viedään heti ekalla heitolla enkä ehdi itsekään montaa tyhjää heittoa heittää kun ensimmäinen pommi jo tulee. Hetkittäin homma on niin rajua että on ihan sama mihin suuntaan heittää, tärppi tulee lähes samantien. Saamme kaloja useilla heitoilla putkeen ja joku tuplatärppikin tulee. Kalan koko on edellisreissulta tuttua 1-3 kg luokkaa ja isot puuttuvat, mutta se ei haittaa. Kalat iskevät ihan mielettömällä raivolla kumeihin eikä värilläkään tunnu kovin suurta merkitystä olevan. Kerrankin hauenkalastus tuntuu helpolta! Saamme noin tunnin aikana 15-20 haukea jonka jälkeen rajuin otti hiipuu. Tarkasti ronkkimalla saamme alueelta vielä muutamia yksittäisiä kaloja, sitten jätämme tämän paikan hauet rauhaan ja siirrymme saareen tauolle.


Loppupäivä kuluu rauhallisissa merkeissä, kierrämme uusia sekä aiemmin toimineita paikkoja ja saamme yksittäisiä kaloja sieltä täältä. Homma vaikeutuu koko ajan iltaa kohti ja tärpit harvenevat uhkaavasti. Jossain vaiheessa meininki oli sen verran rajua että asetimme jo päivän tavoitteeksi 40 kalaa. Pikkuhiljaa alkaa jo näyttää siltä että jäädään yhden hauen päähän tavoitteesta auringon painuessa kovaa kyytiä puiden taakse. Vihdoin ihan viimeisillä hetkillä auringon jo laskettua Kabanossi tartuttaa sen tarvittavan kalan ja suunnataan tyytyväisinä rantaan. Ei löydetty vielä isoa täältä mutta tyytyväinen saa kyllä olla, saimme kokea ehdottomasti kauden rajuimman syöntipiikin. Päivän saldo siis 40 haukea.

Keskiviikko 14.10.

Keskiviikko ja reissun viimeinen päivä. Päivän kohteen valinta on helppo, lähdemme jahtaamaan lahnaimuria toissapäiväiselle järvelle. Rannassa ahtaassa paikassa kärryn ja veneen kanssa puljatessa onnistun saamaan auton jumiin ja Kabanossi saa hyvän alkulämmön päälle autoa irti työntäessä. :D Onneksi ei jäänyt pahasti kiinni. Vihdoin päästään vesillekin ja päivä saakin salama-alun kun ensimmäinen hauki kajauttaa vaappuun ennenkuin kaikki siimat on suorana. Nopeaan tahtiin saamme pari lisäkalaa mutta koko pysyy edelleen pienenä. Uistelemme monttua ensimmäiset kolme tuntia pieniä haukia sieltä täältä saaden, isoista emme saa merkkiäkään.
Puolen päivän kieppeillä siirrymme heittämään kaloja antanutta aluetta ankkurista. Heitämme montun tuulen alapuolista reunaa muutaman ankkuripaikan verran ja saamme jokaisesta tapahtumia. Kokoluokka pysyy edelleen pienenä, kaikki saamamme kalat ovat kilon molemmin puolin. Välissä käymme rannassa evästauolla ja kokeilemme heittää matalampaa vettä mutta sama meininki jatkuu sielläkin, ainoastaan yksittäisiä pieniä haukia. Iltakaan ei asiaa korjaa, emme saa koko päivänä yhtään kontaktia isoon kalaan. Päivän saldo on 16 haukea, suurinkin jää alle kahden kilon. Tässä sen taas huomaa miten tärkeää on olla oikeana päivänä vesillä, hyväkin paikka voi vääränä päivänä olla ihan kuollut isojen kalojen suhteen.

Kaiken kaikkiaan todella hieno kuuden päivän järvitrippi. Uusien asioiden oivaltamista, uusien paikkojen löytämistä, pitkiä päiviä vesillä, hyvää fiilistä ja onnistumisia kovan yrityksen tuloksena, tätä on kalastus parhaimmillaan! Kiitokset Kabanossille vuoden parhaasta kalareissusta! :)

-Suurkalastaja

tiistai 13. lokakuuta 2015

Pari pikapistoa lähivesille

8.9 Lähdin lähivesille haukea heittämään. Veneen tuuppasin vesille puolenpäivän aikaan. Kalastus aikaa oli vain pari tuntia, joten kalastettava alue piti rajata aika pieneksi. Alkuun lähdin valumaan virtaa pitkin rantapenkkoja heitellen erilaisia kumeja tarjoillen. Välillä laskin ankkurin ja yritin hieroa tarkemmin, mutta turhaan.  En saanut kontakteja kaloihin kovasta yrityksestä huolimatta. Olin jo palaamassa lähtörantaan kun päätin vielä heittää aloitus paikalta. Eräästä virran kupeessa olevasta lahdukasta  olin jo kokeillut useilla eri väreillä aikaisemmin ilman tapahtumia. Nyt siiman päässä oli sinivalkoinen pig shad, tämä kelpasi heti ensi heitolla keskikarkealle kalalle. Heti vihaisen tärpin jälkeen kala lähti tulemaan vauhdilla venettä kohden ja siimaa sai toden teolla kammetta sisään että tuntuma pysyi kalaan, muutama spurtti veneen alle ja nätti arviolta +5kg järvihauki oli liplockissa. Parit kuvat kalastaja jonka jälkeen kala lähti takaisin valtakuntaansa. Tähän oli sopiva lopettaa parin tunnin pisto!














12.10 Lähdimme kaverin kanssa järvelle jigailemaan pariksi tunniksi. Alkuun kokeilimme vertikaalein erästä monttua jossa kaveri oli edellispäivänä nähnyt paksumpia kaaria. Näitä kaaria löysimmekin, mutta ottihaluja niillä ei juuri ollut. Parit tärpit saimme ja toinen niistä oli varmasti parempi kala. Selkeästi paksumpi viiva nousi tarjoamalleni 8 tuumaiselle vertikaalille ja imaisi jigin rauhallisesti mutta tätä en saanut kuitenkaan harmillisesti tarttumaan.

Seuraavaksi lähdimme yrittämään ahvenia viimeviikkoiselle ottipaikalle. Ilta alkoi jo pikkuhiljaa hämärtämään kun pääsimme paikalle. Heti ensiheitoilla saimme muutaman ahvenen joista suurin oli kaverin koukuttama nätti 38cm/720g otus. Ahvenet ei juuri ollut purulla, joten päädyimme vielä vertsuttamaan josko kuhat olisivat aktivoituneet illan hämärtyessä. Kohteeksi valikoitui eräs penkan reuna mikä lämpimän veden aikaan antaa usein hyvin kuhia. Kaveri viritti vapaansa aikasemmin jigillä saamani kuorreen, kauaa ei tarvinnut odottaa kun joku parempi otus sen kelpuutti. Pienen väännön jälkeen pintaan nousi tukevan oloinen kuha, tälle kertyi painoa 2.26kg ja pituutta 59cm. Mukava kala siis! Samaan aikaan kun kaveri vapautti kalaa oma vertikaalinikin kelpasi reilu kiloiselle kuhalle. Tältä kohdalta aloimme saamaan hyvin tapahtumia luomu värisiin vertikaaleihin. Kalojen koko oli ihan mukavaa 45-55cm luokkaa. Valitettavasti pimeäkin tuli nopeasti ja kalat katosivat johonkin. Mukava iltapisto !






-Handyy





Jigailemassa 9.10

Pitkästä aikaa päätin lähteä jigailemaan järvelle ahvenia ja kuhia. Vesille emme päässeet heti aamusta sillä pakkasta oli lähes 10 astetta joten odottelimme että keli lämpeää hieman. Hyppäsin kaverin veneeseen kymmenen jälkeen ja aikaa oli kalastaa iltaan asti. Mukaan lähti vertikaalit ja heittovälineet. Itse en ollut oikeastaan koko syksynä jigaillut joten mukavaa vaihtelua hauen kalastukseen:).


Alkuun päätimme yrittää vertikaaleilla kuhia ja mahdollisia haukia. Pienen siirtymän jälkeen laskimme vertikaalit penkan reunalle ja kauaa ei tarvinnut odottaa kun ensimmäinen n.3 kiloinen hauki imaisi vertikaalin pohjan tuntumasta kitusiinsa. Hauki kontakteja oli heti aamupäivästä useita niin heittäen kuin vertikaali jigaten, kokoluokkaa 1-3kg. Kuhat tuntuivat sen sijaan olevan kadoksissa, muutamia kontakteja oli joista yksi pienempi yksilö ylös. Kiertelimme myös matalikon reunoja ahvenparvia etsien ja satunnaisesti jigillä kokeillen, muutamia pieniä ahvenia saimme jigeillä joten päätimme yhteistuumin lähteä takaisin kuhien perään.




Seuraavaksi kokeilimme pienehköä 12m syvyistä monttua. Kuhia tässä oli kaiun mukaan enemmänkin, mutta ottihalut olivat aika nollissa. Ajoittain nousi jigille useita kuhia samanaikaisesti, mutta vain harva nousu päätyi tärppiin. Väriruletilla sentään sai tärppejä mutta vain pari pienempää kalaa saimme ylös. Vaikealla otilla tuntui kuhat olevan eikä oikeaa säveltä tuntunut löytyvän. 


Seuraavaksi päätimme panostaa ahveniin ja suuntasimme tutulle ahvenpaikalle. Matkalla näimme että paikalla oli paljon lokkeja ja ahvenet ajoivat kuorretta pinnassa. Paikalla laskimme ankkurin ajon lieppeille, ei muutakun jigiä veteen! Kauaa ei tarvinnut odotella kun ensimmäiset ahvenet purivat heti jigin osuttua pintakalvoon. Tätä menoa jatkui useamman tunnin, parhaiten saimme ahvenia pinnasta ja välivesistä. Kalojen keskikoko pyöri jossain 300-400g tuntumassa joten mukavaa ruokakalaa siis! Tältä ankkuripaikalta saimme 3 yli 500g ahventa, joten hieman parempiakin pyöri paikalla. Ahventen seassa oli myös kuorreita syömässä olevia isohkoja taimenia, näitä yritimme satunnaisesti pintakäynteihin heitellen, joista yhden kaveri saikin ottamaan 3 tuumaiseen kalajigiin. Mukavat väännöt tarjosi tämä hieman alle 3 kiloinen ja rapea 60cm eväleikattu taimen :).




Hieman alkoi tällä paikalla ahventen syönti hiipumaan joten siirsimme ankkuripaikkaa n.50m sivumpaan missä oli myös näkynyt ahventen pintakäyntejä, tästä sain heti kahdella ensimmäisellä heitolla 645g ahvenet 3 tuuman vertikaalilla. Hetken saimme tästä hyvään tahtiin karkeampia ahvenia kunnes illan hämärtyessä paikka hieman hiljeni ja päätimme yrittää vielä hetken kuhia vertikaalein. Heti alkuun saimme muutamia tärppejä joista pari n45cm kuhaa saimme ylös. Tähän oli hyvä lopettaa antoisa jigipäivä!

-Handyy


torstai 1. lokakuuta 2015

Erittäin kirvelevä karkuutus

Sunnuntaina oli tarkoitus käydä kelluntarenkailla yhtä uutta, potentiaalista suurhaukijärveä ronkkimassa mutta paikan päällä kohtasimme pettymyksen huomatessamme järven olevan todella rehevä, lähes umpeenkasvanut. Fiilis lässähti välittömästi, jätimme suosiolla tämän järven nyt väliin ja päätimme palata mahdollisesti keväällä uudestaan jolloin kasveista ei olisi ongelmaa. Varasuunnitelmaa ei tietenkään ollut ja hommahan meni sitten ihan arpomiseksi. Kohteeksi valikoitui sitten ihan arvalla isompi järvi. Motivaation puutos vähän vaivasi kun alkuperäinen suunnitelma menikin pieleen, heitettiin kuitenkin muutama tunti hyvännäköisiä kortteikkoreunoja. Tapahtumat oli tosi vähissä. Yhdeltä lyhyeltä pätkältä saatiin kuitenkin useampia tapahtumia, joista muutama ihan kunnon tärppi jäi vähän vaivaamaan. Molemmille yhdet pienet kalat ylös, eipähän mennyt munat pataan. :)

Tiistaina lähdettiin sitten tutuille vesille uistelemaan. Yöllä oli ollut vähän pakkasta ja veneen pohjalla oli vähän jäätäkin. Syksy tulee! :) Todella komea sumu oli järvellä ja ensimmäiseen pariin tuntiin ei uistellessa juuri rantoja näkynyt. Ilman gepsiä ei hommasta olisi tullut kyllä yhtään mitään.


Aamun ensimmäiset tunnit antoivat taas mukavasti tapahtumia kunnes koitti viime reissuilta tuttu hiljainen hetki jolle Handyy keksi osuvan nimen, keskipäivän jumi. Homma meni ihan jäihin ja vain satunnaisia kaloja saatiin viimeisten tuntien aikana. Isoja ei löydetty tällä kertaa, reissun saldo taisi olla 12 normihaukea. Osa kaloista on jo todella paksussa kunnossa, eräälläkin oli juuri syöty lahna mahassa. Ihan kiva reissu hyvässä kelissä, miinuspuolena yksi hajonnut kela.

Eilen oli vuorossa pitkä päivä toisella järvellä. Viimeksi kävimme tuolla lauantaina ja silloin suurimpana oli Handyyn saama ysin kala. Tämä järvi ei ole sieltä mukavimmasta päästä kalastaa vaan homma on enempi aivot narikassa paiskomista ilman mitään kiintopistettä. Tuonne lähtiessä on aina fiilis että yksi kala riittää, kunhan se on se oikea. Eli isoa lähdettiin jahtaamaan.
Kalastus aloitettiin tutusta paikasta yhdeksän maissa mutta ensimmäiset ankkuroinnit eivät vielä tapahtumia antaneet. Päivä vaikutti vaikealta, yleensä tämä kohta antaa avauskalan nopeasti. Noin tunnin heittelyn jälkeen sain ensimmäisen tapahtuman kun 23 cm Fox Rage Pro Shad  kelpasi. Jäätävä pommi ihan puskista ja muutaman potkun jälkeen kala irti. Ei ollut varmaan kolmosta isompi mutta kyllä herätti! Handyykin sai heti perään kovan tärpin samasta ankkuripaikasta. Hetken aikaa vielä heitimme ilman tapahtumia, sitten siirryimme uistelemaan.

Uistellen saimme muutamia pienempiä haukia mutta aika nihkeetä oli edelleen. Jossain vaiheessa siirryimme heittämään aiemmilla reissuilla kaloja antanutta aluetta. Fiilis oli että jos siellä ei ala tapahtumaan niin sitten on jo tosi vaikeeta.
Ensimmäinen ankkurointi tuttuun paikkaan oli yllättävän hiljainen, ei tärppiäkään. Sama toistui seuraavassakin ankkuripaikassa. Seuraavaksi siirryimme kokeilemaan huvikseen vähän matalammasta. Hetken aikaa olimme jo heittäneet siinäkin ilman tapahtumia. Yhtäkkiä lähistöllä alkoi pintomaan joku ihan oudon näköinen kala ja molemmat jäätiin sitä tuijottamaan ja ihmettelemään. Oma heitto oli juuri lopussa, taisi olla vain yksi käsi vavassa kiinni, toisella osoitin sitä pintovaa kalaa. Juuri silloin joku rouhaisi ihan veneen vierestä Foxiin jäätävällä voimalla, niin että näkyi ja kuului. Hätäinen vastari yhdellä kädellä ja juuri kerkesin huutaa että "nyt on pölli!" kun kala jo irtosi jättäen jälkeensä muhkeat pyörteet ja todella, siis todella tyhjän olon. Molemmat kerkesimme nähdä kalan, siinä olisi ollut se mitä olemme tältä järveltä pitkään yrittäneet, järvikymppi. En muista onko kalan karkuuttaminen ikinä tuntunut yhtä pahalta, kyllä kirpaisi ja todella pahasti. Miten voikin se iso kala iskeä juuri silloin kun vähiten odottaa. Olimme kalastaneet jo monta tuntia kovalla sykkeellä keskittyneesti, sitten kun keskittyminen sekuntien ajaksi herpaantuu niin jo paukkuu. Ei oo hauskaa!

Eikä ne mokailut vielä tähän loppuneet. Tärisevin käsin rupesimme heittämään paikkoheittoja. Parin heiton päästä kauempaa veneestä joku rouhaisi voimakkaasti ja vastarissa siima löystyi. Tapahtui se mitä pidin käytännössä mahdottomana, lukko pyörähti pois titaaniperukkeesta, sinne meni uistin, toivottavasti ei jäänyt kalan suuhun. :( Jos äsken otti päähän niin nyt v*tutti jo ihan kympillä. Nyt tietää mitä lukkoja ei käytä enää koskaan titaaniperukkeessa. Saattoi olla sama kala tai sitten ei, mistä näitä tietää.

Jatkoimme lahden tarkkaa kalastusta ja hetken aikaa tapahtumia tuli mukavaan tahtiin, jokaisesta ankkuripaikasta jotain. Kala oli kuitenkin pientä. Harhauduimme vähän matalampaan missä emme juuri ole heitelleet ja muutaman heiton päästä Handyylla pyörähti selkeästi iso kala uistimen perässä jättäen mukavat pyörteet pintaan. Tältä järveltä tuntuu olevan lähes mahdotonta saada kalaa ottamaan paikkoheittoon eikä tämä kala tehnyt poikkeusta asiassa vaikka tarjosimme sille vielä useampaa eri väriä.

Loppupäivä kului välillä uistellen ja välillä heitellen, pieniä haukia sieltä täältä saaden. Isoista emme enää havaintoja saaneet. Vähän pettyneenä jouduimme järveltä poistumaan iltahämärässä. Taas oli mahdollisuus lähteä voittajina kotiin täältä mutta kuinkas kävikään. Todella karulla tavalla on tämä järvi meitä kouluttanut, ei ole ensimmäinen iso kala minkä olemme täällä menettäneet. Milloin ovat välineet hajonneet ja milloin kala tipahtanut liplockista järveen vääntäen koukut suoriksi. Ehkä jonain päivänä se palkinto vielä tulee. :)

-Suurkalastaja