Kesä 2018

Blogin päivittely on kesän aikana jäänyt harmittavan vähälle kaikenlaisten kiireiden takia, täytyy yrittää jatkossa panostaa vähän enemmän! Ja onhan vuoden odotetuin aika vasta tulossa, nimittäin syksyinen järvihauen kalastus! Kesä on enemmän sellaista välikautta kalastuksessa ja työtkin haittaa hrrastuksia aika pahasti.

Vesillä on tullut kuitenkin käytyä aina kun on ehtinyt, viime aikoina kyllä harmittavan vähän. Alkukesästä käytiin aika tiheästi Hannun kanssa vesillä, niin uusilla kuin vanhoillakin, kohdekaloina isot kuhat ja hauet. Hyviä kaloja osuikin joka reissulle, vaikka töitä se välillä teettikin. Nykyään kyllä aika vähän enää osuu täysiä pummeja kohdevesien suhteen, pelisilmä on vuosien saatossa kehittynyt ja Hannu on niin rautainen kippari että uuden järven salat aukeavat yleensä aika nopeasti. Ja eteläisestä Suomestakin löytyy niin huikeita vesiä ettei tavallinen mökkiläinen usein edes voi käsittää mitä se tuttu mökkijärvi kätkee pintansa alle!

En tässä rupea sen tarkemmin reissuista kirjoittelemaan vaan käydään tällä kertaa kesä läpi enemmänkin kuvien välityksellä! :)

Kesäkuun alkupuolen reissu viime kaudella löydetylle Eldoradolle antoi juuri sitä mitä sieltä lähdettiin etsimäänkin, pari metriluokan haukea ja kasan karkeita kuhia joista suurin todellinen sikaniska, 6,7 kg/81 cm!

99 cm

105 cm

Normikuha Westinin Slimteezillä

6,7 kg/81 cm, mahtavan paksu kuha!

Juhannuksen aikoihin nykäistiin vene päiväreissulla kauemmas kuin ikinä aikaisemmin ja lopulta edessä aukesi ihan tavallisen näköinen suomalainen järvi, tummaa vettä ja rantoja reunusti laajat kortteikot. Järvi kätki pinnan alle mahtavia kuhakasoja joista olisi heittämällä saanut kalaa vaikka kuinka, ja lisäksi reilusti karkeaa haukea. 90-100 cm hauki tuntui olevan peruskalaa tällä järvellä! Metri rikkoutui kerran, kymppiluokan kalojakin oli tarjolla mutta suut pysyi näillä kiinni. Parempia kuhia ei montaa löytynyt, mutta laatu todellakin korvasi määrän! Kaksi vertsukuhaa veneeseen, pienempi 7,35 kg/90 cm ja suurempi tasan 8,0 kg/90 cm. Mahtavaa kalastusta!

Heinäkuun alun iltapistolla tuuli meinasi pilata koko homman, onneksi tyyntyi sen verran että pääsimme jotenkin kalastamaan. Maaginen ilta, kuuden kuhan keskipaino kohosi yli kuuteen kiloon joista parhaana 8,45 kg/87 cm!

Noin seiska

7,1 kg

8,45 kg/87 cm

Heinäkuun alkuun osui toinenkin reissu kun alussa vähän vastusti mutta sitkeys palkittiin. Kohdekaloja ei meinannut alkuun löytyä mistään, heittäen kyllä tuli penkasta ruokakokoista kuhaa ja ahventa liukuhihnalta. Iltapäivä oli jo pitkällä kun Hannu kaivoi vaikeista olosuhteista ison kalan alle ja kohta oli 82 cm kuha haavissa. Tähän se meinasi sitten jäädä, päätimme kuitenkin tehdä veneellä pitkän siirtymän ja paukuttaa loppuun saakka. Pitkän siirtymän päätteeksi löytyi kadoksissa olleet hauet ja tyyntyvässä illassa veneeseen kammettiin ensin reilu seiska, jota peesasi vielä erittäin vahva ja upean mallinen suurhauki jolla mittoja 9,85 kg/114 cm!

82 cm

Reilu seiska

9,85 kg/114 cm!

Kesän viimeisellä yhteisellä kuhareissulla iltareissu töiden jälkeen sai salama-alun kun 20 min rannasta irtoamisen jälkeen Hannu tartutti ison kalan ja hyvän painin päätteeksi haaviin soviteltiin todella paksu kuha jolla mittoja 8,8 kg/87 cm.

Viime aikoina on enemmän tullut kalastettua ahventa vailla ihmeempiä tuloksia. Täytyy näistä reissuista kaivaa jossain vaiheessa kuvia esiin. Nyt alkaa vedet pikkuhiljaa viilenemään ja vuoden odotetuin hetki olla käsillä, nimittäin syksyinen järvihauen kalastus!

- Juho M

26.5. Sekapäivä

26.5. lauantaina suunnattiin ensimmäistä kertaa tänä kesänä Hannun kanssa yhdessä vesille. Ohjelmassa oli tällä kertaa jigikalastusta, sekä heittäen että vertsuttaen ja kohdelajeina kaikki kolme kovaa, eli hauki, kuha ja ahven. Kohdejärvelle ajellessa päätimme että yritetään tänään jigikisoista tuttua "korttia" eli saada mitalle kaksi kuhaa, kolme ahventa ja yksi hauki. Samalla saisi tavalliseen kalapäivään ehkä vähän uutta jännitystä?

Rannassa oltiin yhdeksän aikoihin aamulla ja keli jatkoi samaa linjaa mitä oli jo hetken aikaa nähtykin, eli tyyntä, aurinkoista ja lähes helteistä. Järvi oli parilta reissulta entuudestaan tuttu, tavallinen humusvetinen ja rehevä suomalainen järvi, jossa pari syvempää monttua. Kaikkia kolmea kohdelajia järvessä on oikein mukavasti ja odottavaisin mielin suuntasimme järvelle katsomaan mitä päivä tuo tullessaan!

Ensimmäinen kohdealue oli nopeasti ajeltu kuumimpien paikkojen osalta läpi. Mitään ihmeempiä ei löytynyt ja nopea kopaisu parhaalta näyttäneellä matalan reunalla ei antanut yhtä kuhatärppiä ja pientä haukea kummempaa. Matka jatkui tutummille alueille joihin oli edellisten reissujen jäljiltä kova luotto. Siirtymällä pääsin onkimaan Hannun spottamaa ihan hyvän kokoista välivesikuhaa mutta tämä ei tarjouksesta kiinnostunut varovaista nousua enempää.

Siirtymän jälkeen alkoi ankara luotaus ja pohdinta missä kalat? Ahvenet olivat ainakin vielä jossain ihan muualla kuin mistä niitä on myöhemmin kesällä usein löytynyt. Kuhiakin näkyi tosi huonosti. Pitkän ajelun jälkeen löysimme vihdoin ja viimein kuhia, matalasta 2-3 m vedestä. Tätä edelsi jonkinlainen surffailu järven isoimman syvänteen päällä josta löytyi muutama ihan nätti kuha. Näillä oli kuitenkin keskipäivän paahteessa sellainen ralli päällä ettei perässä meinattu pysyä ja kiinnostus jigeihinkin jäi pariin hätäiseen nousuun. Matalasta löytyneet pohjakuhat olivat sentään edes jonkinlaisella purulla ja lähes heti ankkuroitumisen jälkeen saimme mukavan tuplatärpin ja veneessä kävi 53- ja 61 -senttiset kuhat. Meininki veneessä piristyi välittömästi!

Tuplatärppi!

Sama ankkuri tarjosi vielä useampia kuhia mutta koossa ei edellisiä hätyytelty. Matka jatkui ja taas saatiin hetki ajella. Pari pientä kuhakasaa löytyi mutta nämä pitivät suun tiukasti kiinni ja ainoastaan pienet hauet leipoivat jigeihin kuhakeskittymän reunamilta. Nihkeään meininkiin haettiin uutta potkua pienellä siirtymällä eräälle kuumalle kulmalle joka oli vielä ajamatta. Täällä alkoikin vähän tapahtuma ja 5 m vedeltä penkasta löytyi muutamia karkeampia haukia pohjasta makoilemasta. Ei niitä helpoimpia kaloja mutta kun kippari osaa hommansa niin kaikki on mahdollista! Lyhyeen hetkeen pari nättiä +- 90 cm haukea ja kirsikkana kakun päälle Hannun tarjoamaan Westin Twinteeziin leiponut tasan 8 kg jolla pituutta 105 cm. Komea hauki korttiin!

8 kg/105 cm

Haukia löytyi sivummalta vielä pari lisää ja Hannu kaivoi välivedestä korttiin nätin kuhan, 67 cm. Ei läheskään suurimpia mitä löydettiin mutta hyvä kala suht vaikealle päivälle!

67 cm

Peliaikaa oli vielä hyvin jäljellä ja päivä oli tarjonnut ihan hienoja hetkiä ja muutaman nätin kalankin. Yksi kuitenkin puuttui. Ahven! Yksi ahven tuli kuhakasan reunalta säkällä mutta pääjoukko oli nyt meiltä hukassa. Oli enää yksi vaihtoehto, eli matalat kasvuston reunat! Painoimme tuulen alapuoliseen lahteen jossa emme olleet koskaan käyneet. Sieltähän niitä löytyi, jäätävän pikkukalamassan reunalta. Varovaisella otilla kyllä olivat ja ylössaadut olivat vähän nihkeän kokoisia. Korttiin saatiin tästä vain yksi 25 cm ahven. Parempia tärppejä kyllä oli mutta ei vaan nyt natsannut.

Muualta lahdesta emme mitään mainittavaa löytäneet joten matka jatkui. Yhdestä kohtaa Hannu löysi kortteen edestä upporisun ja tunnetusti tälläinen poikkeama tasaisella savella kerää usein kaloja! Vene heittohollille ja ensimmäiset tärpit tärähti nopeasti. Itselle hauki ja Hannulle jotain vähän enemmän tärräävää joka kuitenkin ui itsensä kiinni siihen risuun. Lähti onneksi irti ja kohta veneeseen kauhottiin selvästi päivän paras ahven, 620 g/37 cm! Hieno ahven joka maistui makealta vaikeana päivänä!

620 g/37 cm

Risusektori antoi vielä pari pienempää ahventa ja useampia haukia ennenkuin kuoli kokonaan. Loppuillasta kävimme vielä etsimässä kuhia ja niitä löytyikin uudesta mestasta kohtuullisesti. Ei jäätävää tykitystä mutta kovalla hieromisella aina välillä napsahti. Tai no kenellä napsahti ja kenellä ei, Hannu kauhoi peruskuhaa tasaisen tappavaan tahtiin, omista tarjouksista kiinnostui ainoastaan erittäin agressiivinen nelosen hauki. Mieleenpainuvin tapahtuma illan viimeisistä hetkistä oli Hannun hyvin todennäköinen ison kuhan tärppi heittäen tarjottuun jigiin. Jäätävästä pommista ja hyvästä vastarista huolimatta kala ei kuitenkaan pysynyt kiinni.

Kaloja oli päivän päätteeksi klikkerissä 47 kpl ja päivän korttitulokseksi saatiin lopulta 322 cm (kuhat 67 & 61 cm, ahvenet 37, 27 & 25 cm sekä hauki 105 cm). Ihan kohtuullinen tulos, tästä sitten paremmaksi joku kerta!

- Juho M

Toukokuista järvihauen kalastusta

Avovesikauden aloitus venyi allekirjoittaneella tänä keväänä ennätyksellisen myöhäiseksi, pitkälle toukokuuhun. Perinteisesti kausi on avattu jo reilusti huhtikuun puolella merireissulla. Tänä keväänä jäitä riitti yllättävän pitkälle kevääseen ja alkoi näyttää siltä että kutua edeltävä sesonki jäisi merialueilla lyhyeksi. Kutuhan osuu merelläkin vuodesta toiseen suunnilleen samoille päivämäärille, karkeasti muutaman päivän, ehkä viikon marginaalilla. Jäistä riippuen kutua edeltävän sesongin pituus vain vaihtelee. Nyt ei ollut fiilistä lähteä Pirkanmaalta ajelemaan etelärannikolle epävarmoihin olosuhteisiin joten odottelin suosiolla toukokuun puolelle kun järvilläkin olisi kutuhommat taputeltu. Tietysti yksi vaihtoehto olisi ollut lähteä opettelemaan kutua edeltävää järvikalastusta mutta se ei nyt houkutellut. Itselle on tärkeää kova motivaatio ja hyvät visiot, jos niitä ei ole niin ihan turha edes lähteä vesille. Ehkä tulevina keväinä saa vähän ajatuksia kasattua ja panostettua tuohonkin mielenkiintoiseen, vähän jopa mystiseen aiheeseen.

Toukokuun 11. päivänä se vihdoin tapahtui, kauden avausreissu. Kohde oli ollut mielessä lukittuna jo aiemmin viikolla, etelätuulet olivat jo useampana päivänä puhaltaneet sopivasti kohdealueelle, tummavetisen pikkujärven matalan rehuperän edustalle, jossa kuvittelin kudun jälkeisen tankkaussession olevan jo täydessä vauhdissa. Vähän silti jännitti kun perjantaina työpäivän päätteeksi suuntasin järvelle. Perille päästyä rauhassa kelluntarenkaaseen ilmaa ja hiippailin pellon reunaa pitkin rantaan. Reissu alkoi mukavasti kun ensimmäinen hauki puri kumilelua ehkä seitsemännellä heitolla. Sitä seurasi toinen, kolmas, neljäs... Täällähän on meininkiä! Kalat olivat vielä puikkariosastoa mutta merkki oli hyvä!
Aika kului nopeasti laajaa kortteikkoa operoidessa ja tapahtumia tuli tasaiseen tahtiin. Parhaimmillaan taisi neljällä heitolla putkeen käydä kala renkaalla. Välillä puri spinneriä, välillä kumia, kovin suurta merkitystä ei vieheillä tuntunut tässä kohtaa olevan.

Aurinko alkoi painumaan jo puurajaa kohti mutta aikaa olisi vielä hyvin. Näin keväällä myöhäiset illat tarjoavat toisinaan hienoja hetkiä ja päätin nytkin olla vesillä ihan hämärään saakka. Pieni siirtymä lahden toiselle puolelle alueelle, johon on jonkinlainen luotto nimenomaan isompien kalojen suhteen. Tähän mennessä kaikki illan kalat olivat jääneet alle neljään kiloon, yhtä vähän suurempaa sain parin sekunnin ajan pidellä siiman päässä.

Lahden toinen reuna ei alkuun tarjonnut paria normipuikkoa kummempaa. Pienemmät kalat olivat kaikki ihan kortteessa kiinni mutta uskoa oli silti keskustojenkin hinkkaamiseen. Lopulta tarkka kalastus palkittiin aavistuksen paremmalla tärpillä ja pienten painien päätteeksi pääsin irroittelemaan oranssia Snackbaitsia n. viiden kilon kalan leukaperistä. Paranee paranee!
Tästä kalasta lisää uskoa saaneena keskitin kalastusta kortteikon ulkopuolelle ja pienen hieromisen jälkeen Hannun kautta omaan rasiaan kulkeutunutta 22 cm Westinin Shadteeziä kiskaistiin rajusti. Nyt näytti jo sen verran isommalta että päätin mennä kalan kanssa läheisessä rannassa käymään. Kala pussiin ja rannassa mitoiksi selvisi 7,6 kg/100 cm. Hieno fiilis, kevään eka reissu ja eka suurhauki! Pari kuvaa ja mukavan paksuniskainen järvihauki potkaisi itsensä vapauteen.

7,6 kg/110 cm

Kovin kauaa en jaksanut rannalla istuskella vaan lähdin takaisin vesille, aikaa oli vielä hetki. Illan viimeiset hetket tarjosivat vielä muutaman hauen viiteen kiloon saakka ja pari hyvää tälliä päälle. Yhdentoista aikoihin autolle ja kevään ensimmäinen reissu oli paketissa. 18 haukea ja metri rikki, tästä on hyvä jatkaa!

Sunnuntaina 13.5. oli uuden reissun vuoro. Kohteeksi valitsin saman kuin perjantaina, paljon jäi vielä kalastamatta ja meininki vaikutti aikas kivalle. Keli oli aika hapokas tällä kertaa, aurinkopläkä ja päivällä kun vesille lähdin lämpötila huiteli pitkälle kahdessa kymmenessä asteessa.
Heti ensi heitot lähtörannan puikkarikeskittymässä kertoivat että vaikeaa on, pari tärppiä ja laiskaa seuriota. Lähdin kiertelemään vähän uusia kulmia ja päätin illalla antaa aikaa lahteen johon tuuli oli parina päivänä käynyt ja josta perjantainkin kalat tulivat. Ehkä ilta pelastaa?

Reissun ensimmäiset tunnit menivät aika rauhallisissa merkeissä. Järven todella vahva haukikanta takaa kyllä tapahtumia nollapäivänäkin eikä tyhjää tarvinnut heittää tänäänkään. Toki tartutus oli kehnosta otista johtuen vaikeaa. Erään pienen lahden suulta sain yhden mahdollisesti isomman kalan tärpin, mutta vain tärpin. Lahden matalasta perästä löytyi nousevan ulpukan ja uistinvidan seasta kasapäin pienempää haukea mutta tartuttaminen oli offset- koukkuihin haastavaa. Parikymmentä tärppiä pieneen hetkeen kyllä vähän virkisti.

Illan suussa palailin takaisin aloituskulmille ja päätin panostaa loppuillan tähän lahteen. Muutama tunti auringossa oli kuitenkin vienyt miehestä mehut ja hetken jopa mietin luovutusta. Pitkä evästauko varjoisella rannalla palautti taistelutahdon ja suuntasin takaisin vesille uudella innolla. Ja hommahan lähti heti käyntiin! Kalat olivat selvästi aktivoituneet pitkän evästauon aikana ja useampi kala kävi irroituksessa muutaman minuutin sisään. Kovia tällejä sieltä täältä, hienoa hauen kalastusta! Isompia ei tästä läjästä taaskaan tullut mikä ei yllättänytkään.

Potkuttelin lahden toiselle puolen "ison kalan reunalle" joka oli viime reissulla aika hiljainen. Usko tähän paikkaan oli kuitenkin täydet 100 %. Siiman päähän kaivoin rasian tuoreimpia koneita, 250 mm Dexterin värissä "Rudd". Lyhyen käyttökokemuksen perusteella erittäin hyvän oloinen viehe ja luottoa löytyi. Lähdin kalastamaan reilusti kortteikon ulkopuolelta hitaasti ja tarkasti. Etelän puoleinen tuulikin heräsi ja kävi ihanasti selän takaa edessä avautuvaa reunaa kohti. Tuli mahtava fiilis, siis sellainen että tietää kohta tapahtuvan jotain hienoa. Jotkut ehkä tietää mitä tarkoitan. Joka päivä ei vesillä koe tätä fiilistä, mutta silloin kun sen pääsee kokemaan, se harvoin on väärässä. Eikä ollut tänäänkään. Erään heiton loppumetreillä pieneen pysäytykseen Dexteriin leivottiin sellaisella voimalla ja asenteella ettei tarvinnut kahta kertaa miettiä onko iso vai ei! Vastarin jälkeen erittäin määrätietoinen juna lähti liikkeelle ja piti löysätä jarruakin jo pari napsua. Kala teki juuri niinkuin isot usein tekevät, kaarteli määrätietoisesti syvällä jä vältti katsekontaktia viimeiseen saakka. Välillä sain perukkeen kärjen pumpattua pinnalle, sitten taas mentiin. Ensimmäisen näköhavainnon jälkeen tuomitsin kalan kasiksi, liplockissa se oli jo reilun ysi ja kun kala oli vihdoin punnituspussissa, tajusin että kauden ensimmäinen kymppi taitaa olla tosiasia. Taisin jo vähän nauraa ääneenkin rantaan potkutellessa. :)

Rannassa GoPro laulamaan ja samalla mitat kalasta. Mahtavan paksuselkäinen järvihauki oli kerryttänyt itselleen mittaa 110 cm ja kuteneenakin painoa löytyi mukavat 10,4 kg. Raamit kohdillaan! Pienen kuvasarjan jälkeen oli aika palauttaa upean värinen isomus takaisin kotiinsa.
Nyt oli timanttinen fiilis ja oli pakko fiilistellä hetki. Visiot osui kohdilleen ja palkintona siitä kauden ensimmäinen kymppihauki!

10,4 kg/110 cm

Vielä hetken kävin räpistelemässä vesillä ja jotain pientä nättiä tulikin mutta sillä ei enää ollut juuri merkitystä. Tämä reissu oli jo kruununsa saanut ja enemmän kuin tyytyväisenä poistuin hämärän tullessa autolle. Määrää lopulta samat 18 kpl kuin edelliselläkin reissulla ja tapahtumia monin verroin. Hienoa kalastusta!

22.05. oli jälleen vuorossa iltapisto kelluntarenkaalla. Tuossa välissä tuli kaverin kanssa käytyä yksi iltapisto soudarilla vähän isommalle ja kirkasvetiselle järvelle. Reissu ei ollut sieltä helpoimmasta päästä, yhdeltä lahtialueelta löydettiin muutamia vihaisia 2-4 kg kaloja mutta hylättiin tämä alue ehkä turhan helposti ja loppuilta meni ehkä liian karuja spotteja heittäessä lähes ilman tapahtumia. Hieno reissu tuo oli joka tapauksessa vähän eri tyyliselle järvelle! Nyt oli kuitenkin vuorossa taas tummaa ja matalaa vettä, sekä mahdollisesti paksuniskaisia haukia jos kaikki menee nappiin. Tällä kertaa olin valinnut kohteeksi järven jossa en ole ennen käynyt keväällä, ainoastaan pari syksyreissua oli tuonne alla. Mielessä oli pyörinyt jo pitkään eräs tietty lahti johon nyt länsituuli osui suoraan. Kun vielä alkuillasta pilvirintama oli tulossa päälle katkaisten pitkän aurinkoisen jakson, haiskahti olosuhteet hyvältä täsmäiskulle. Rannassa olin työpäivän päätteeksi joskus neljän jälkeen. Pienen hakemisen jälkeen autolle löytyi jutulle tulleen paikallisen avustuksella hyvä paikka hänen saunarannasta. Ihmetystä herätti kelluntarengas mutta ehkä vielä enemmän se että olin ajanut tunnin juuri tälle järvelle haukia kalastamaan. :D

Kamoja laitellessa pilviä alkoi kasaantumaan taivaalle, tässä vaiheessa keli oli vielä kuitenkin helteisen tyyni. Sellainen mulina kuului kortteikosta että ainakin ruokaa oli nyt matalassa. Pari hauen ajoakin näkyi jo ennen kuin edes pääsin veteen joten aika hyvälle vaikutti!

Lähdin potkuttelemaan kohdealueelle samalla ehkä vähän B-luokan paikkaa heittäen. Ensimmäisiä tapahtumia ei tarvinnut kauaa odotella ja pari normipuikkoa kävi äkkiä irroituksessa. Mielessä oli kuitenkin vähän matkan päässä avautuva lahti johon juuri heräilevä tuulenvire kävi täydellisesti. Lahden suualueelle päästyäni lähdin valuttelemaan rauhallisesti myötätuuleen kortteikon ulkoreunaa tarkasti kalastaen. Siiman päähän pääsi 250 mm pinkki-valkoinen Dexter ja tämä tarjous kelpasi hyvinkin nopeasti. Samalla tavalla kuin viikon takainen kymppi, lyhyeen siimaan erittäin raaka pommi ja vastarin jälkeen tunsin todella raskaat head shaket. Oli heti selvää että kymppiluokan kala on tarjolla ja aloin availemaan punnituspussia valmiiksi. Lyhyen mutta rajun painin päätteeksi pääsin kauhomaan liplockiin reilun metrin verran todella paksuniskaista haukea. Nyt oli vaikea arvioida painoa, kala ei ollut pitkä mutta painoa tuntui olevan jotenkin poikkeuksellisen paljon. Rannassa selvisi viimeistään kalan hurja kunto kun 103 cm pitkältä kalalta löytyi painoa mukavat 9,7 kg! Raameja oli vaikka muille jakaa mutta vatsa roikkui silti tyhjänä. Yhtä normilahnaa tai - haukea myöhemmin olisi kerhoraja paukahtanut helposti! Todella hieno hauki niin kunnoltaan kuin väreiltäänkin, yksi hienoimmista mitä olen nähnyt!

9,7 kg/103 cm

Tuon kalan jälkeen oli takki aika tyhjä ja hetken aikaa oli kalastus vähän sellaista roiskimista, ei oikein tiennyt miten päin olla ja miten kalastaa. Pienen hakemisen jälkeen sain tatsin kohdalleen ja lahden perältä uuden ulpukan ja kortteen seasta löytyi hyvä kasa pienempää kalaa. Tapahtumia riitti tasaiseen tahtiin ja hieroin loppuillan pientä aluetta. Kaloja klikkeriin loppujen lopuksi 15 kpl. Muita isoja ei enää renkaalla asti käynyt, yhtä pääsin hetken aikaa pitelemään. Pikkunättiä 2-4 kg kalaa kuitenkin useampia ja muutenkin hienoa kalastusta kun pirteät hauet tarjosivat räjähtäviä tärppejä.

Nyt alkaa veden lämmöt olla jo aika korkealla ja katse kääntyy jigikalastuksen puolelle joten voi olla että seuraavan kerran haukea kalastetaan toden teolla sitten syksymmällä. Jos näin on niin kevät 2018 jää omalla kohdalla historiaan sekä yhtenä lyhimmistä, mutta myös yhtenä parhaimmista keväistä koskaan!

- Juho M

Vertsukausi auki!

Muutaman pikaisen reissun olen kerennyt käymään jäiden lähdön jälkeen ja nämäkin kerrat ovat olleet lähinnä vehkeiden säätelyä, näitä ei siis lasketa! :) . Viikonloppuna aukesi sopiva sauma ja pääsin vesille molempina päivinä. Ensimmäistä kertaa tälle kautta omilla laitteilla ja veneellä. Kohteeksi olin valinnut viimekaudella löytyneen järven mikä pitää sisällään mukavasti parempia kuhia, poltteet oli melkoiset kohteeseen ajellessa!


Kohteeseen saavuttua tapahtuu jotain tuttua, auto jumissa jo ennen kun vene on edes vesillä :D Metsästä löytyi muutama sopiva keppi renkaan alle ja tällä onneksi selvittiin liikkeelle. Ei muutakun vene järveen ja menoksi. Pitkään ei tarvitse luodata kun näytöillä alkaa olemaan vilskettä. Nimenomaan vilskettä, kalat löytyy aivan kalvon tuntumasta metrin syvyydestä ja ne ovat kovassa liikkeessä ja kaiken lisäksi karttavat vielä venettä ja jigejä.. Jokuisia tyhjiä arpoja ennenkuin löydän rauhallisemman kalan ja parin tarjonnan jälkeen se leipoo kiinni, varovasti ottaa ja en saa kalaa tartutettua. Ei ollut mikään jätti tämä yksilö. Matka jatkuu ja ongin monia vaikeita kaloja joilta en saa mitään positiivista reaktiota jigeihin. Väkisin sieltä täytyy se tärppi kaivaa, arviolta 5kg kuha iskee todella lyhyeen siimaan ja vastarin voimasta se käy melkein kokonaan pinnan yläpuolella, olipahan hauska tilanne :D Hetken kala ravistelee pitkin pintoja kunnes se irtoaa. Kauaa ei tarvitse pörrätä kun siiman päässä on taas eloa. Westinin slimteez värissä "realdeal" kelpaa kalalle puolitoista metriä veneen alapuolelta. Hetken kala menee pintoja pitkin kunnes saan sen ohjattua haavin pohjalle, komeeta! Tämä pallokala on kerryyttänyt painoa 6,4kg tuskin 80cm varteen.

 Myöhemmin löydän erään syvänteen kulmalta kasan parempia kaloja mitkä oleilee hieman syvemmällä, 4-5 metrissä. Kovin hääppöisellä otilla ne ei kyllä ole, kovalla väriruletilla sillointällöin joku kala nousee kuitenkin jigille. Lopulta siimanpäähän eksyy Twinteez 8" värissä "blackmamba" ja tämä tarjous saa välittömästi eloa kaikuun, hyvä nousu ja sit runtataan ja runtataan kovaa! Tiukka vastari ja kala aloittaa oman esityksensä, hetki kunnon myllytystä ja veneen kiertelyä kunnes saan ohjattua kalan haaviin, nyt on muuten ysikymppi! Ja niinhän se onkin, 91cm ja painoa tältä otukselta löytyy 9,4kg

Tämän jälkeen homma hieman rauhoittuu, kalat tuntuvat katoavan syvänpäältä johonkin, pakkohan ne jossain on olla.. Ei muutakun matalaa luotaamaan ja sieltähän ne kalat löytyy 3-4m syvyisestä vedestä ja aivan kalvosta. Syönti vaikuttaa kehnolta ja parin tunnin aikana saan yhden pienemmän kuhan, yhden varovaisen tärpin ja pari nousua, kaloja kuitenkin löytyi reilusti. Päätän vielä lähteä käymään samalla alueella mistä tuon ysin sain. Nopeasti löydän paremman kalan mutta ei inahda mihinkään! Kaivan "blackmamban" taas siiman päähän ja kohta tapahtuu! Välitön nousu ja sitä seuraa kunnon niittaus, kala kiinni! Kelan jarru on mennyt jumiin ja saan ihan tosissaan pitää vavasta kiinni kun kala kampeaa veneen alla :) Perus väännöt ja kala lepäilee haavissa, ihan nätti taas !

8kg / 87cm

Päivän ehdoton ottipeli, westinin Twinteez "blackmamba"

Tämän jälkeen homma rauhoittuu ja hetken vielä kalastelen tärpeittä ja sitten lopettelen tältä erää, olihan hyvä päivä!



Päivä nro2

Kohteeksi valikoitui uusi pienempi järvi mikä on jo pitkään pyörinyt mielessä. Otan aamulla ihan rauhassa ja liikkeelle lähden joskus 11 aikaan. 5-6 m/s tuulta lupailee iltapäiväksi joten ihan paras keli ei vertuisuilun kannalta ole, pakko päästä kuitenkin! Vene vesille ja pieni siirtymä selälle, täällähän käy vaahtopää! Ei muutakun luotaamaan, tuulen alta syvänteen päältä löytyy heti kaloja, vaikeaa on päästä päälle tässä kelissä varsinkin kun kalat on taas liikkeessä. Kauaa ei kuitenkaa mene kun alkaa tapahtua, ensin saan jyrkän nousun isolta kalalta, ei kuitenkaan ota! Saattoi olla ysikympin ylittäjä tuo, sen verta hyvältä näytti kaiussa. Tämän kalan perässä en kauaa pysy tuulen takia ja se hukkuu. Ei muutakun seuraava. Kauaa ei tarvitse luodata kun löydän toisen, aikasempaa pienemmän kalan. Hetken sahailen venettä päälle ja jigiä alas, kala reagoi heti ja lähtee nousuun, kohta saa westinin slimteez kyytiä, kova tärppi vavanmittaiseen siimaan ja taas mennään, pirteä kala laittaa hyvän matsin pystyyn ennenkuin saan sen haaviin koukattua, ihan kiva aloitus kala uudesta järvestä ! :)

7,6kg / 87cm, ottipelinä Slimteez 9" värissä headlight

Hetken vielä luotailen tuulen alla ja kaloja löytyy ihan kivasti, mutta sen verrain tuskaista hommaa että siirryyn tyynen puolelle syvännettä. Pidemmän aikaa luotailen tyynen puolta ja kaloja löytyy hyvin, kovin pieniä ovat kaikki löytyneet, sellaista 2-3kg kalaa. Pari varovaista tärppiä ja yksi kala käy näytillä. Jossain kohtia palailen tuulen alle kun en isompia muuaalta löydä. Hyvinkin nopeasti alkaa parempia kaloja näkymään, mutta ihan kaikkia ei pääse kunnolla onkimaan. Mitään järkeviä tapahtumia en näiltä saa. Jossain kohtia iltaa alla on taas parempi kala. Se ei kiinnostu parista ensimmäisestä jigistä, tarjoan sille samaista jigiä millä sain aikasemmin seiskan. Kohta tapahtuu jotain mikä hymyillyttää vielä pitkään, kaiku alkaa väreileen  rauhallisesti ja se lähtee nousuun, kohta kala ja jigi kohtaa ja sitten rysähtää mielettömällä  voimalla kun siimaa on tuskin puoltatoista metriä pihalla! Samalla voimalla vastapalloon ja kala onkin heti pinnassa ja vesi roiskuu! Nyt on muuten sit iso, kymppi?! Kala ottaa muutaman metrin siima pihalle ja jaa jää veeneen alle juromaan, nyt on kyllä kovat otteet kalalla, pari kertaa se käy pinnalla ennenkuin saan sen uitettua havaksen pohjalle. Kalaa irroitellessa tajuan vasta todellisen koon, nyt on pakko mennä enkat uusiksi. Käytän ensin kalan mitalla ihan jännityksen vuoksi, pituttaa löytyy 92cm, kala puntariin ja nyt viimeistään nousee hymy korville, havaksen vähennyksen jälkeen painoa jää 10,1 kg ! :)  Se on siinä!!

Parempiakin kuvia olisi voinut tulla, mutta ei anneta sen häiritä

Ihan liian helpolla se kympin kuha ei ole tullut ja tämä onnnistuminen tuntuu erittäin hienolta :) !
Yhtä kalaa vielä ongin hetken ja suuntaan rantaan hyvissä ajoin. Olihan taas hieno reissu!

Kahden päivän onkimisen saldoksi jää 7 kuhaa joista viiden suurimman keskipaino on 8,3kg. Tämän paremmin ei voisi kausi startata!

Nykyään tulee aktiivisemmin päiviteltyä instagramin puolella kalajuttuja, jos kiinnostaa niin ei muutakun seurantaan @ hannuv_westingfishing

-Hannu

Vähän ja pieniä!

Lähes kaikki ylimääräinen vapaa-aika on taas tässäkin kuussa tullut vietettyä rakkaan mutta niin kovin vaikean lajin parissa. Viime viikonloppuna tosin olin vain yhtenä päivänä jäällä, ihan hyvää teki vähän huilatakin kun on pari kuukautta painanut kaikki viikonloput sata lasissa pitkin selkiä. :)

Maaliskuu on jatkanut sitä samaa tuttua kaavaa kuin mitä koko talvi on täällä kotivesillä Pirkanmaalla ollut. Pitkiä päiviä, paljon reikiä ja kovaa yritystä mutta tulosta ei vain meinaa syntyä. Tiivistettynä ihan kauheeta puskemista! Tavaraa on todella vaikea saada välillä edes kaiun näytölle, ja tunnetustihan kalaa on kovin vaikea saada jos sitä ei ole. Oikeastaan vain yhden selän yhdeltä penkalta on löytynyt yksi pieni alue jossa on kalaa ollut useammallakin reissulla. Kuulostaako hyvältä? :D Tuonkaan mestan ahvenilla ei valitettavasti ole juuri nälkä ollut, ja saalis on jäänyt tältäkin paikalta 5-10 filekalaan per reissu. Isompaakin on tarjolla ollut mutta ylössaadut ovat hyytyneet reiluun 400 grammaan. Tyypillisesti kaikki päivän kalat ovat tuolta spotilta nousseet aamun ensimmäisen tunnin parin aikana, jolloin on hetkittäin ollut ihan mukavaakin kyttäysongintaa kun ahvenet tulevat välillä terävillä nousuilla hakemaan tasuria välivedestä. Mukavia piristysruiskeita vaikeaan talveen!

Pikkunättiä Pääevän foliosärjellä

Filekala hakee kevennetyn välivedestä

Täkyä on mutta missä ahvenet?

Sen verran tukkoista on meininki ollut jo pitkään, että jotain täytyy alkaa kohta keksimään. Kirkkaiden selkien 6-15 m vedet ovat olleet niin pirun kuolleita että mielessä alkaa jo kypsyä ajatus siirtymisestä mataliin alle 5 m vesiin. Korviin on kantautunut jo useammaltakin järveltä signaalia siitä että kaloja olisi löytynyt paljon normaalitalvia matalammista vesistä, jostain syystä. Tässä kun on tuntitolkulla tuijottanut tyhjää kaikua ja raapinut päätä naarmuille, on aika helppo jo alkaa uskoa tuohon sillä jossainhan niiden ahventen on pakko piileksiä! Joten ehkä jo seuraavalla reissulla säädetään Lowrancen herkkyyksiä vähän pienemmälle ja katsotaan syvyyskarttaa uusin silmin. Luovuttaa ei saa ja peliaikaa on vielä hyvin jäljellä tänäkin talvena!

-Juho M

Ahvenen pilkintää!

Vuoden vaihteen jälkeen olen laittanut lähes kaiken vapaa-ajan tuttuun keskitalven harrastukseen, eli ahvenen tasuriongintaan. Jäällä on siis tullut vietettyä aikaa niin paljon kuin töiltä on kerennyt, eli vähintään 2 pv/vko. Jäiden tulo meni tänä talvena myöhäiseen ja kala on tuntunut olevan ympäri Suomen huonolla purulla, ihmeellisissä paikoissa tai molempia. Omatkin reissut joita olen tehnyt vaihtelevasti yksin, Hannun tai työkaverin kanssa, ovat seuranneet samaa nuottia. Yhdellä sanalla, vaikeeta!! Kovalla työllä ja hakemisella on kuitenkin ajoittain ollut ihan kivoja valonpilkahduksia näkyvissa ja fileveistäkin on saanut heilutella useampaan kertaan. Himoittuja yli puolen kilon ahvenia ei ole kuitenkaan näkynyt toivotusti, ei siiman päässä eikä kyllä kaiussakaan. Alla muutamia tunnelmapaloja tammi-helmikuun seikkailuista:

Filekalat isoilta vesiltä

Vaikean päivän ainokainen, 425 g

 

Jigillä ronkittuja pikkunättejä

13fishingin mikrojigi pelasti tämän reissun

Talven parhaita kaikuja, tärppi vaan jäi uupumaan....

 

Pitkän päivän päätteeksi kalat löytyivät viimeisellä tunnilla, Pääevän P1 kuore kelpasi näille

Helmikuun viimeiselle viikolle oli lyöty panoksia jo vähän enemmän. Vapaita oli otettu töistä ja mökkiä varattu, tarkoitus oli pilkkiä Hannun kanssa neljä päivää putkeen. Kunnon flunssa-aalto on tiputtanut ihmisiä ympäriltä tasaiseen tahtiin viime aikoina ja kun Hannukin sairastui sopivasti reissua edeltävänä viikonloppuna, alkoi jo jännittää kuinka käy. Äijä saatiin kuitenkin kuntoon ja itse onnistuin kunnon lääke- ja vitamiinikuurilla väistelemään tautia joten fiilis oli väsynyt mutta onnellinen kun tynkätyöviikon jälkeen matkaan lähdettiin.

Meillä oli muutama hyvä kohde pyörinyt jo pitkään mielessä. Polaaripyörre oli tuonut kovan pakkasjakson, mukanaan seisovat ilmanpaineet ja kirkkaat kelit. Tähän kun lisättiin kavereilta saadut viime hetken kuulumiset niin vaikeaa kalastusta oli luvassa. Mutta vähästä ei lannistuta ja sillon kun vedetään niin vedetään täysillä! Kirkkaiden kelien takia hiottiin sotasuunnitelmaa kovalla kädellä uusiksi ja vaihdettiin kohteita astetta tummempiin vesiin ja jätettiin kristallin kirkkaat liemet odottamaan parempia aikoja.

Torstaiaamuna herättiin erittäin hienoon talviaamuun, edes -26 asteen pakkanen ei tuntunut missään kun oli nukkunut yön +7 asteisessa mökissä. Myöhäisestä saapumisesta johtun lämmittäminen jäi aika vähiin, samoin kuin yöunet. Kahvin ja paskan läpän voimalla jaksaa kuitenkin painaa vaikka Kuuhun joten ei tässä hätää ollut. Mökiltä lyhyt siirto selän reunalle ja pienen hakemisen jälkeen auto parkkiin. Sen verran hidas aamu oli että aurinko alkoi jo nousta puiden latvojen yläpuolelle kun jäälle päästiin. Täydellisessä hiljaisuudessa oli mahtavaa kävellä korkkaamattomalla selällä aamuauringon paisteessa. Maagisen hieno fiilis!

Vartin kävely aloituspaikalle ja alettiin kairaamaan syvänteen reunan suht tasaista kympin vettä. Kaloja alkoi näkyä heti ekoissa rei´issä, pieniä ja passiivisia tosin. Pari reikää eteenpäin tuli jo vähän sähköä kun iso ahven kävi kurkkaamassa Hannun tarjoamaa Silliä. Kala ei käynyt edes kunnolla kaiun keilassa eikä tullut tasurille asti, mutta merkki oli hyvä. Jäljillä ollaan!

Aamun ensimmäiset tunnit menivät nopeasti syvän päätyä kartoittaessa ja hienosta kelistä nauttiessa. Puoleen päivään mennessä saalis ei riemunkiljahduksia juuri aiheuttanut, itsellä munat padassa ja Hannulla n. 150 g ahven. Mutta tähän on tässä lajissa todellakin totuttu ja usko omaan tekemiseen oli nyt tapissa ja fiilis jotenkin todella hyvä. Eräällä reiällä alkoi vihdoin tapahtua, kun nätti ahven lähti tekemään jyrkkää nousua kolmisen metriä pohjan yläpuolella uitettuun Pääevän kuorekevennettyyn. Parin hutitärpin jälkeen sain erittäin varovasti ottaneen ahvenen tarttumaan ja vinttasin reissun, ja samalla talven ensimmäisen puolikiloisen jäälle. Ai että!

550 g

Sama reikä ei enää muita tarjonnut, joku pieni kyllä kävi vertsua härnäämäässä. Kohta kuului Hannun suunnalta lupavaa ääntelyä ja jo kaukaa näki että nyt vintataan vähän silppua isompaa kalaa jäälle. Juoksin paikalle ja 660 g erittäin kaunista järviahventa makasi jäällä. Pari yläfemmaa ja pikku fiilistelyt, mahtava startti uusilla vesillä!

660 g

Palasin takaisin omalle reiällä ja tein pari reikää ympäristöön. Ekalla reiällä ihan nätti kala irtosi pohjasta mutta tasurille se ei jaksanut. Toinen reikä viereen ja pohjanmuoto alkoi hahmottua, kartta kertoi vedenalaisesta harjanteesta mutta totuus oli toinen. Tässä oli syvän reunan tasangolla pienen pieni 10 m niippa jonka ympärillä tippui nopeasti tasaiseen 11 metriin. Seuraava reikä osui matalimman alueen reunaan ja hetken haravoinnin jälkeen Lowrance alkoi piirtää jotain erittäin kaunista. Paksu keltainen viiva lähti pohjalta tasaiseen nousuun ja painavaan rouhaisuun oli ihana tarjota vastaria. Kädet kävi ja päivän kolmas puolikiloinen oli jäällä, tällä kertaa 755 g kolliahven.
Tällä reiällä oli muitakin kaloja ja hetken kikkailun jälkeen seuraava nätti ahven halusi kammeta reiästä jäälle, tällä kertaa 595 g. Vielä joku pienempi kaveriksi, sitten hiljeni.

755 g/40 cm

Hannukin hiipi pikkuhiljaa lähemmäksi. Fiilis alkoi olla aika rentoutunut, jonkinlainen kalapaikka oli löydetty ja päivän kuudesta ahvenesta neljä oli jo +500 g. Tein uuden reiän kuumalle alueelle ja pudotin Pääevän P1 kuorekeposen muutaman metrin pohjan yläpuolelle. Hetken sai taas kauhoa tyhjää kunnes pohjan yläpuolelle alkoi piirtyä ohutta viivaa. Alkuun kala ei näyttänyt silppua isommalta, pian selvisi ettei kala ollut kuitenkaan kunnolla keilassa. Hitaasti ahven ui alle ja kaiku vahveni koko ajan. Kunnon reaktiota ei vielä tullut joten rauhallisesti pudottelin tasurin 1,5 m kalan yläpuolelle. Erittäin rauhallista keinuttelua, ja sieltä tulee! Hyvä pommi ja 705 g ahventa jäällä. Nyt on hienoa ongintaa, parasta A-luokkaa!

705 g

Jatkoin istumista tällä reiällä ja jonkun aikaa tyhjää ongittuani ilmestyi paljon edellisiä suurempi kala alle. Rauhallisesti käyttäytyvä suurahven kaipasi myös tasurin tarjoamista vähän lähemmäs. Sen verran leveä viiva lähti nyt tulemaan pilkille että alkoi kädet vatkaamaan jo valmiiksi. Hetken kala seurasi ihan tasurissa kiinni, varovainen kopsu ja sukellus..... Epätoivo meinasi iskeä ja tein hätäisen noston. Tämä on toiminut isolle ahvenelle ennenkin ja niin toimi nytkin, kala lähti uudelleen ja nyt vauhdista näki että kohta rytisee. Elämäni pisimmät kaksi sekuntia, kunnon lenkitys ja nyt alkoi tuntua jo raskaalta! Kohta putkesta ilmestyi erittäin toivottu näky ja piti jo vähän huutaa. Se on siinä, kilon ahven! Normirutiinit ja kalan mitoiksi selvisi 1230 g/45 cm, parin vuoden tauon jälkeen kilo rikki! Nyt alkoi homma jo riistäytyä käsistä ja takki olla aika tyhjä. Maaginen päivä!

1230 g/45 cm!

Pilkittiin vielä sen mitä pystyi, suurin polte ja nälkä oli kyllä tältä päivältä jo mennyt. Näin itse vielä yhden reilusti yli kilon ahvenen kaiussa ja Hannu vähän sivummalla toisen, joten oltiin selkeästi kuumalla alueella. Auringon alkaessa painumaan puiden taakse otettiin vielä kunnon loppurutistus ja kolattiin iso laikku pelialueella, tänne tullaan ylihuomenna! Erittäin hikisen urakan jälkeen kahlattiin kaikkemme antaneena autolle. Päivän saldo 8 ahventa joista 6 suurinta painoi yhteensä 4,45 kg. Varmaankin elämäni kovin pilkkipäivä! Eipä oo kaljakaan koskaan maistunut yhtä hyvältä kuin päivän päätteeksi mökillä. :)

Päivä nro 2  valkeni jälleen kirkkaana ja kylmänä. Ei lähdetty heti hullun kiilto silmissä eiliselle mestalle vaan meillä oli kartasta spotattu uusi mielenkiintoinen kohde tälle päivälle. Aikaa paloi siirtymään odotettua enemmän ja autopaikkaa sai hetken hakea joten ihan aamuhämärissä ei jäälle keretty. Matkalla aloituspaikalle vastaan tuli vanha railo, mutta nopea kopaisu kertoi siinä olevan vain silppua. Matka jatkui ja alunperin suunnitellulta aloituspaikalta, vajaan kympin harjanteelta alkoi löytyä jo kohdekalaakin, eli vähän karkempia ahvenia. Silppua oli kyllä vähän liian paljon joka paikassa mutta aivan pummi ei tämä paikka ollut sillä +500 g ahvenia näkyi useammalla reiällä, hetken aikaa molemmilla jopa samaan aikaan. Puremaan ei näitä kyllä millään saatu vaikka miten kaivettiin ässää hihasta.

Jäälle tuli pari tuttua ja neljästään tehtiin töitä pitkä päivä. Silppua oli luvattoman paljon joka puolella eikä isompia ahvenia löytynyt muualta kuin aloituspaikalta. Myöhään iltapäivällä Hannu sai vielä yhden erittäin hyvän nousun kun palasimme aloituspaikalle mutta tärppiin ei tämäkään tilanne päättynyt. Päivän saldoksi jäi tuttu setti, sormenmittainen ahven ja silppuahvenen seasta läväyttänyt 2,5 kg hauki. Mahtava päivä kuitenkin upeassa kelissä!

Ruokaa on!

Kolmanteen päivään oli erittäin kiva herätä, kohde oli ollut selvä jo edellispäivästä lähtien. Ensimmäisen päivän ison kalan paikalle laikkua onkimaan! Nyt oli erittäin hyvä tutina tästä hommasta ja tunnelmakin oli aika rauhallinen ja keskittynyt. Läppäkään ei lentänyt tuttuun tyyliin, molemmat taisi tajuta että nyt on aika timanttinen sauma mikä pitää hyödyntää. Aamuhämärissä rymyttiin laikulle, kairattiin reiät ja ruvettiin onkimaan. Pitkään ei tarvinnut tyhjää ruutua tuijottaa kun ensimmäiset isot kalat ilmestyivät näytöille. Passiivisia olivat mutta merkki oli hyvä, nyt ollaan tonteilla! Pienen hiljaisuuden jälkeen Hannu sai ekan kalan ottamaan ja nätti 635 g ahven läpsähti jäälle. Mahtava alku!

Omalla reiällä oli pitkään ihan hiljaista kunnes iso kala ui alle. Pudottelin luottokonetta, Pääevän P1 kuoretta tyrkylle ja kala reagoi heti. Jyrkkä nousu ja hyvä tälli. Sydän hakkasi ja paino siiman päässä kertoi että sopivan mittasta on. Kala jäälle ja tärisevin käsin kevennettyä irroittamaan, varmaan ysisatanen? Hannu tuli viereen katsomaan ja sanoi että kyllä se kiloinen taitaa olla. Siltähän se kyllä kieltämättä näytti ja punnaus sen varmisti, 1020 g. Voi morjens mikä aamun avaus! Nopeasti pari kuvaa kalasta, fiilistelemään ei nyt jääty sillä ikkuna oli nyt auki ja sitä ei ole varaa hukata!

1020 g/42 cm

 

Hyvin on pärjätty ilman toista vatsaevääkin :)

Omalla reiällä oli tuon kalan jälkeen vähän hiljaisempaa, yhden fileahvenen sain ottamaan mutta tyhjää näyttöä sai lähinnä tuijotella. Jostain syystä ei kyllä yhtään haitannut. :) Vähän matkan päässä Hannun reiällä oli välillä hyvää liikennettä ja oli ilo seurata kun homma toimi. Kuorevärisellä Eepen Seiskaplussalla ja isolla tapsipilkillä Hannu kaivoi aamun ikkunasta useampia ahvenia, parhaana 770 g.

Aamun ensimmäiset tunti kaksi olivat selvästi kuumimmat ja aamupäivällä auringon ollessa jo korkealla oltiin ongittu hetki tyhjää. Kalaa kyllä oli mestoilla mutta ei meinannut edes nousta pohjasta. Olimme katsoneet kartasta mielenkiintoisen mestan vajaan kilsan päästä mikä ekana päivänä jäi kokonaan käymättä. Päätimme lähteä sen tsekkaamaan ja palata laikulle uudelleen iltapäivällä. Parin tunnin lenkki uudella alueella tarjosi aika rauhallista kaiun näyttöä, yksittäisiä filekaloja näkyi ja Hannu sai yhden ongittua jäälle asti. Syvän reunassa näin yhden todella hyvän kalan mutta sille en tasuria saanut syötettyä. Laikku poltteli sen verran että kahden maissa palailimme sinne takaisin. Jotain piristystä olikin tapahtunut sillä Hannu onki nopeaan tahtiin Eepeläisellä useamman ahvenen joista suurin vajaa 600 g. Hyviä nousuja ja hyviä tärppejä, kala oli selkeästi aktivoitunut. Isompaakin oli mestalla ja yhtä Hannulle tarjottiinkin mutta harmittavasti kala rapsahti irti. Kyllä harmitti molempia, siinä se kilokala olisi ollut.... Pieni iltapäiväpiikki oli nopeasti ohi ja viimeiset hetket päivästä ongittiin tyhjää. Hannun karkuutus vähän kirveli ja latisti tunnelmaa mutta tyytyväinen sai päivään silti olla. Ahvenia pussissa 10 kpl, yhteispaino 5 kg.

Viimeiselle päivälle ei edes mietitty mitään muuta paikkaa, syönnit oli kuitenkin aika nollissa jolloin korostuu se että on erittäin tärkeää olla oikeassa paikassa oikealla hetkellä. Kelikin oli seisonut pitkään paikallaan, kala tuskin on mihinkään liikkunut joten mentiin edellispäivän laikkua sitkeästi onkimaan. Siinä on ainakin kalaa ja mahdollisuus on vaikka mihin. Kaveri lähti mukaan ja tarkoitus oli kolmestaan kytätä pientä spottia koko päivä. Tälläinen onginta vaatii sisua ja uskoa, mutta mikäs on kyttäillessä kun tietää että isoja ahvenia on alueella ja vieläpä määrässä.

Aamu sai aika hitaan startin, keli oli paljon pilvisempi mitä oli luvattu eikä kalaa näkynyt kaiussakaan toivotulla tavalla. Varmaan tunti oltiin ongittu kun paikka vihdoin lunasti odotukset. Hannun tarjoama Pääevän pikkukevennetty (mallia 75) kelpasi, sivusta katsottunakin näki että nyt on kalalla kokoa ja sen verran lähti miehestäkin jo ääntä että piti juosta paikalle. Nyt on kyllä iso! Kala oli erittäin pitkä mutta hoikka, kiloa sille huudettiin mutta vähän harmittavasti jäi alle, 965 g/45 cm. Upea ahven kuitenkin ja Hannulle hieno palkinto sitkeästä saman reiän onkimisesta!

965 g/45 cm

Jonkin aikaa ongittiin tyhjää, itse en kyllä juuri kaiussakaan nähnyt mitään. Hannu näytti meille muille vähän onkimisen mallia ja Pääevän pikkukepee kelpasi uudelleen. Jälleen pitkä ja hoikka ahven, tällä kertaa 875 g/43 cm. Sopivan mittasta, sopivan mittastaah!

875 g/43 cm

Loppupäivä meni tutulla kaavalla, Hannu onki tasaiseen tahtiin nättejä ahvenia reiluun 600 g asti, minulla ja porukan kolmannella jäsenellä oli vähän hiljaisempaa, taidettiin saada ahvenet mieheen. Isoja kaloja kyllä näkyi ja muutama nousu jätti aika ikävän nälän mutta ei riittänyt taidot tällä kertaa. Yksi rasian parhaista tasureistakin piti hauelle syöttää (R.I.P. sinivalko-oranssi Timky).

Neljä päivää kun on painettu sata lasissa niin viimesellä tunnilla voi jo ottaa vähän rennommin :)

Mahtava neljän päivän reissu, ja kalan tulon suhteen mentiin kyllä reilusti yli odotusten. Kappaleita ei tullut eikä niitä ongitukaan, mutta jos reissun kaloista lähes puolet on +500 g niin silloin on kyllä ongittu oikeissa paikoissa ja askeleet osuneet lankulle aika kivasti. Reissun top-10 oli lopulta melko mukavat 8245 g ja neljän suurimmankin keskipaino yli kilon. Kaikkien aikojen reissu!

-Juho M