Olin jo käynyt yksin räpistelemässä toisella järvellä edellisviikonloppuna ehkä syksyn hienoimmassa kelissä. Saaliskala oli valahtanut matalasta syvempiin pohjanmuotoihin ja selkeästi hauki perässä. Otti oli aurinkopläkässä kuitenkin aivan hukassa, heitellen varovaisia seurioita ja tärppejä, uistellen muutama pieni ylös asti. Kerran annettiin 23 cm Jätelle enemmän painetta mutta pelkät hampaanjäljet jäi muistoksi tästä tilanteesta.
Nyt oli kuitenkin olosuhteet paljon syksyisemmät, uusi kohde kaukana kaikesta ja jäätävä polte vesille. Aika hyvät eväät siis! Jännitystä oli mukavasti ilmassa kun pimeään syyskuun viimeiseen aamuun lähdettiin painamaan kohti tuntematonta. Pitkän ajomatkan päätteeksi aamu alkoi jo valjeta kun vihdoin päästiin työntämään venettä polkua pitkin rantaan. Järvi näytti juuri niin hyvältä kuin olimme odottaneetkin. Fiilis oli todella odottava, vihdoin kohteessa jota oli kartalta tullut kuolattua varmaan vuoden verran. Tästä päästäänkin sisävesikalastajan "ongelmaan", paikkoja ja mahdollisuuksia on niin paljon että usein kohteen valitseminen on todella vaikeaa kun pitää punnita monen paikan välillä. Ja hyvistä suunnitelmista huolimatta esimerkiksi yhdelle kaudelle kaavailluista kohteista puolet jää lopulta käymättä ja odottamaan tulevaisuutta kun kauden edetessä keksii koko ajan uutta kivaa. Monet varmasti ymmärtävät mistä puhun!
Saatiin raahattua kamat veneeseen, koville kyllä otti sillä akkukapasiteettia alkaa olemaan pakosta aika reilusti ja haukilelua kannettiin veneeseen pari kaupan hyllyllistä. Vene vesille ja tyyneen aamuun uutta kohdetta kartoittamaan. Lahna läsäyttää keulan edessä ja ruskan kellastamat puut luovat tunnelmaa, tässähän alkaa hauenkalastaja ihan herkistymään!
Aloitamme kalastuksen uistelemalla järven isoimman syvänteen päätyä eikä ensimmäisiä tärppejä tarvitse kauaa odottaa. Pientä kalaa on 2-5 m vedessä hyvin ja hauet siinä tuntumassa. Muutama nätti 2-4 kg kala saadaan nopeaan tahtiin ja tärppejä päälle. Varovaista on mutta todella lupaavalta vaikuttaa alku uusilla vesillä! Löydämme syvän reunalta kaiulla todella ison hauen, mutta tätä ei saada kovasta painostuksesta huolimatta ottamaan. Sivummalta löytyy sen verran kasaa että kokeillaan heittääkin 2-4 m penkkaa ja heti eka ankkuri antaa tapahtumia. Pinkki-valkoinen Captain Ollien Kid Shad kerää nopeasti 3 kpl 2-4 kg haukia ja bonuksena parin kilon kuhan!
Jatkamme uuden järven tutkimista kohti vastarantaa ja ajamme järven syvintä aluetta. Saamme uistelemalla jonkun pienen hauen, muuten on tosi hiljaista. Kunnes aivan yhtäkkiä tilanne sähköistyy, Hannu löytää 8 metrin vedeltä pohjasta ison hauen! Kippari kaivaa tottuneesti kalan suoraan veneen alle ja oman tallin Twinteez värissä "Transparent Roach" lähtee raadin arvosteltavaksi. Kala ei kauaa mieti vaan Hannu pääsee samantien tarjoamaan vastaria! Rauhallinen kala junnaa vähän kuhamaisesti syvällä mutta lajista ei kuitenkaan ole epäselvyyttä, pari spurttia paljastaa lajin kohdekalaksi. Hannu antaa vavalla painetta ja humuksisen veden syövereistä nousee upean vaaleakuvioinen suurhauki jolle näytetään haavia välittömästi. Uusi järvi, pari tuntia kalastusta ja todella reilu metrihauki haavissa, taitaa olla säbänyrkin paikka!
 |
| 8,85 kg/113 cm! |
Huhhuh sentään, taitaa olla seitsemäs kala uudesta järvestä ja heti tällainen. Fiilis tästä järvestä oli jo ennen tätä kalaa todella lupaava, ja nyt se kasvaa vielä next levelille. Jatkamme järven kartoitusta uistellen ja haukia löytyy sieltä täältä, tärppejäkin tulee harvakseltaan. Kalaa ei tällä alueella kuitenkaan ole mitenkään kummoisesti joten emme jää tätä hieromaan loputtomiin.
Pienen hiljaiselon jälkeen pääsemme kokemaan taas jänniä hetkiä. Uistellaan syvänteen reunalla 3-4 m vettä ja käsiin välittyy todella raskaan sarjan imaisu. Snackbaitsin XXL haukivärissä on kelvannut eikä ensimmäisten ravistusten jälkeen tarvitse juuri arvailla, nyt on iso! Kala ui syvällä venettä kohti eikä juuri välitä kalastajan pumppausliikkeistä. Pienet kaarrokset veneen alle ja saan painostettua kalan pintaan. Huonosti on kiinni mutta onneksi Hannu on hereillä haavin kanssa ja upea suurhauki lepää haavissa! Kooltaan lähes edellisen kaksoisolento, mutta väreiltään paljon tummempi.
 |
| 9,1 kg/114 cm |
Vähän alkaa jo hymyilyttää mutta nälkää on toki edelleen! Iso osa järvestä on vielä tutkimatta ja jatkamme matkaa. Siirtymällä pieni heittosessio kasvuston reunalla antaa nopeaan tahtiin pari pientä haukea ja jonkun tärpin päälle. Tämä oli vain tälläinen pikku kokeilu, emme usko että isot ovat matalassa joten pysymme suunnitelmassa ja kalastamme syvempiä alueita.
Löydämme syvemmän painanteen joka on ääriään myöten täynnä särkikalaa. Myös isoja haukia on paikalla mutta nämä ovat nyt vaikealla päällä. Uistelemme lyhyillä siimoilla ja jyrkillä käännöksillä pientä spottia sahaten, kumeja koko ajan vaihdellen. On menossa taas ties monesko veto samasta linjasta, uintivuorossa nyt 40 cm Real Eel. Se tarjous vihdoin kelpaa monttuvahdille. Raju, siis uskomattoman brutaali lyönti isoon kumileluun ja vastarissa tulee äitiä jo vähän ikävä, nyt painaaa-aaaaa!!!! Järeämpi Svartzonkerin Signature on aika ihanasti mutkalla ja sydän hakkaa. Vahva kala junnaa syvällä, yritän painostaa sitä pintaan mutta tajuan että tää ei liiku mihinkään! Nyt taitaa olla jotain muuta kuin pelkkä metrinen... Kala painaa pari pitkää spurttia veneen ali ja nyt aletaan jo tosissaan miettiä että minkäläinen tankki siellä rääkkää isoa Elliä. Vihdoin tumman veden syövereistä ilmestyy jäätävän upea hahmo, ja molemmat huutaa, v*ttu se on kymppi! Kala lähtee vielä kerran, ei jaksa onneksi kauas ja tärisevin käsin väännän kalan hollille ja haavi heilahtaa..... SE ON SIINÄ! Uskomaton fiilis, uusi järvi ja haavissa on reilu kymppikala! Nopeat toimenpiteet ja sarja kuvia joiden jälkeen mahtavan raamikas suurhauki potkaisee itsensä takaisin monttua vahtimaan. Upea hauki, ja ulkomuodosta näkee että täällä sen on hyvä olla!
 |
| 10,9 kg/112 cm! |
Nyt alkaa takki olemaan jo vähän auki, aika raju päivä on ollut. Hyvä kipinä on kuitenkin vielä hommassa joten ei muuta kun uutta matoa koukkuun ja veto päälle! Vähän sivummasta löytyy hyvä kasa vähän pienempää kalaa ja 2-4 kg kaloja tulee hetkessä useampia. Sitten tarjotaan Hannulle pariin otteeseen reilusti rotevampaa mutta ei vaan pysy. Ei voi mitään, näitä tulee välillä. Vähän tietysti kirvelee, isoa kalaa on selkeästi tontilla ja tuntuu että mikä vain on mahdollista!
Kalastamme tätä aluetta sitkeästi jonkin aikaa, kalojen aktiivisuus vähän hiipuu ja päätämme jatkaa matkaa. Päivä on ollut jo kaikki mahdolliset odotukset ylittävä ja meillä on vielä pitkä siivu kalastamatta joten päätämme siirtyä, saammehan silloin jonkinlaisen kokonaiskuvan järvestä joka ehkä helpottaa tulevia reissuja. Järven kaukaisin korneri paljastuu vähän muita osia sameammaksi, tosin on epäselvää johtuuko pienoinen sameneminen jostain tilapäisestä vai onko tämä ihan pysyvää. Ihan sama, veden väri on silti hyvä ja kalaa on täälläkin tonteilla. Otti on kuitenkin vähän sellaista kopsuttelua, tärppejä tulee mutta se viimeisin isku puuttuu ja suurin osa tapahtumista jää tärpin asteelle. Montun reunaa sahaamalla saadaan kuitenkin hommaan vähän eloa ja muutama kala käy laidalla irroittelussa. Yhtä painavampaakin tarjotaan mutta ei pysy paria potkua enempää. Massaa oli kyllä hetken aikaa siiman päässä!
Päivä alkaa pikkuhiljaa kääntyä iltaan ja hieromme pientä monttua vähän sivummalla. Tässä ei ole kalaa määrässä mut selkeästi isompaa on tarjolla joten jaksamme uskoa alueeseen. Löydämme kaiulla todella hyvän kalan joka ei kuitenkaan reagoi uistelemalla tarjoamiimme vieheisiin millään tavalla. Hannu päättää kokeilla kalaa vertsulla ja raju tärppi tulee heti kun päälle päästään. Kala ei alkuun tunnu älyttömän isolta, mutta selkeästi hyvältä kalalta kuitenkin. Kala junnaa pohjia pitkin ja kun kello tikittää eikä näköhavaintoa saada, alkaa jo vähän jännittää. Otan haavia käteen ja sitten lähtee, pitkä spurtti pohjia pitkin ja kala vain kiihdyttää vauhtia, Hannu ei voi muuta kuin roikkua vavan kahvassa kiinni. Lopulta kala pysähtyy ja antaa muutaman metrin siimaa takaisin. Vieläkään ei saada kalaa näkyviin vaan rutina kuuluu kun kala repii taas narua kelalta. Nyt on kyllä pakko olla iso! Kippari kesyttää kalan tottuneesti veneen viereen ja vihdoin päästään kauhomaan kala haaviin. Huhhuh mikä kala taas!!! Westinin Twinteez on mökitetty niin syvään että 30 cm pihdit alkaa tuntua lasten lelulta kädessä. Yhteispelillä saadaan koukku nätisti irti ja Hannu nostaa kalan haavissa veneeseen. Aiemmat veikkailut ysistä alkaa tuntumaan vähän pieneltä, sen verran hyvä patukka makaa nyt haavissa. En sano Hannulle mitään mutta mielessäni olen lähes varma että nyt mennään kaksinumeroisen puolelle. Hannu lyö kalan vaakaan ja ilmeestä näkee heti että nyt mennään todellakin maagisen puolelle. Ei saatana, päivän toinen kymppi!!! Ihan uskomaton fiilis ja säbänyrkin kaveriksi pitää jo heittää femmatkin. Jos olisi isompi vene niin olisi varmaan hypännyt kipparin syliin, sen verran hyvältä maistui tällainen onnistuminen!
 |
| 10,4 kg/113 cm! |
Päivän neljännen ison kalan jälkeen alkaa se kuuluisa takki olemaan sen verran tyhjä että kalastuksesta ei meinaa enää tulla mitään. Valoa olisi vielä vähän mutta päätämme poistua rantaan, kotiinkin on pitkä matka ja seuraavaan päiväänkin pitää yrittää vähän latautua. Hymy on herkässä eikä tätä meinaa oikein tajuta todeksi, tuplakymppipäivä! Olemme saaneet suurhauen nyt reilusta neljästäkymmenestä eri järvestä, mutta kymppi on ollut vaikea eikä niitä ole monesta järvestä tullut. Ja nyt niitä tulee kaksi yhteen reissuun täysin uudesta vesistöstä! Päivän neljän suurimman hauen yhteismitta kohoaa 452 senttiin ja kappaleita klikkerissä 18. Tärpeillä ei juhlittu eikä ollut tarkoituskaan, mutta visiot osui tällä kertaa todella hyvin kohdalleen ja reissusta kehkeytyi sellainen jota kelpaa muistella vielä pitkään. Ja mikä parasta, sen sai kokea sellaisen ihmisen kanssa kenen kanssa tätä hommaa on koko ajan tehty ja askel kerrallaan menty eteenpäin. Kiitos Hannu! <3
Sunnuntaille oli luvassa uutta herkkua, tällä kertaa ennestään tuttu järvi joka oli antanut meille ekalla reissulla viime syksynä hyviä merkkejä mutta ihan kaikkea ei saatu järvestä silloin irti. Tai ainakin sellainen tunne jäi, ja nyt lähdettiin metsästämään tätä puuttuvaa palasta. Luvassa oli tummaa ja matalaa vettä, sekä vihaisia haukia! Unet jäi todella vähiin, pitkä kotimatka edellisiltana vei aikaa ja sen verran tärisytti vielä kotonakin hyvän päivän jälkeen ettei uni meinannut tulla vaikka olikin ihan loppu. Aamulla oli kuitenkin ihmeen hyvin virtaa uuteen päivään ja ihan laulatti rannassa kun pääsi taas järvelle!
Päivä lähti käyntiin samoilta holleilta kuin viime syksyn reissuilla, ja hyvin samalla tyylillä. Kumit vetoon eikä ensimmäiseen kalaan kovin kauaa mennyt. Tärppejä tuli tasaiseen tahtiin ja pieniä haukia kävi veneessäkin. Kokeltiin heittääkin kun löytyi hyvä kasa. Kaloja tulikin heti useampia mutta jatkoimme matkaa sillä isompia tässä ei tuntunut olevan.
Uistellen saimme aamun ensimmäisinä tunteina kymmenkunta kalaa ehkä kolmeen kiloon asti, sellaista aika perusmeininkiä. Otti oli vähän sellaista vaisua mutta tällä järvellä kalatiheys on sitä luokkaa että määrää kertyy vähän hiljaisempanakin päivänä. Aamupuolen ehdoton valopilkku tuli heittämällä kun tasan metrinen latasi lyhyeen siimaan sellaisella raivolla että hyvä kun kesti säippä kädessä! Pieneltä näytti eilisten kalojen jälkeen mutta hyvältähän se tuntui kaivaa suurhauki haavista kuviin! :)
 |
| 100 cm |
Puolen päivän aikoihin otimme suunnan lahteen joka antoi viime syksyn keikalla silloin reissun parhaan ja muitakin hyviä kontakteja. Nytkin oli hyvin nopeasti selvää että puikot oli ahdistettu lahden suulle loivaan penkkaan ja iso poika oli vallannut itselleen tontin matalammasta. Ja isolla pojalla oli jopa vähän nälkä! Hannu tarjosi 23 cm Westinin Shadteeziä klassisessa PuMu-värissä ja lyhyeen siimaan tärähti oikein kunnolla. Kaikesta näki että nyt on jotain todella isoa siiman päässä, kala otti saman tien suunnan syvällä veneen ali ja muutaman sekunnin päästä oli jo irti muhkeiden pyörteiden saattelemana. Kyllä muuten kirveli! Tumma vesi piilotti kalan todella hyvin, eikä näköhavaintoa saatu mutta sen verran voi sanoa että iso oli!
Isoa emme enää saaneet yrityksestä ja vieherumbasta huolimatta ottamaan, mutta lahden eduspenkan keskittymästä napsui peruskalaa tasaiseen tahtiin niin heittäen kuin vetäen. Kävimme sivummallakin pyörimässä alueella jota ronkittiin viime syksynä huonolla menestyksellä eikä sen ihmeellisempää menoa ollut nytkään tarjolla, yksittäisiä puikkoja. Paluu pelialueelle, ison kalan paikka oli kuollut, mutta pienemmät osoitti sentään vähän kiinnostusta vieheisiin. Kerran rysähti paremmin uisteltuun PuMu-Foxiin pienempien kalojsen seasta ja 97 cm hauki kävi kuvissa.
 |
| 97 cm |
Iltapäivällä vaihdoimme vähän pelialuetta, siirtyen aamulla kaloja antanutta paikkaa ruoppaamaan vähän tarkemmin. Sieltähän löytyikin taas kalaa ja saatiin nopeaan tahtiin useampia haukia niin heittäen kuin uistellen. Sellaista peruskalaa höystettynä 96 cm keskikarkealla. Hannulle tarjottiin pariin kertaan todella hyvän oloista kalaa mutta sen verran oli puruvikaa kalalla ettei pysynyt.
 |
| 96 cm |
Vähän ennen hämärää kaiun akku simahti ja kertoi että voisi olla hyvä lopettaa. Hetken vielä jauhoimme joitakin tapahtumia saaden, sitten oli aika lopettaa kun hämärä puski vauhdilla päälle. Järvi näytti taas haasteellisuutensa isojen kalojen suhteen ja se jäi edelleen saamatta. Toki tasan metrinen lämmittää mieltä, mutta vähän poikanenhan se siihen Hannun karanneeseen verrattuna oli. :) Päivän saldo oli loppujen lopuksi 28 haukea, suurimmat 96, 97 ja 100 cm.
Upea viikonloppu vesillä, ja kohta mennään taas! ;) Syksy on täällä, nyt on se hetki kun kannattaa ottaa kartta käteen, etsiä mielenkiintoinen kohde ja lähteä kokeilemaan!
- Juho M
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti