Perjantaina ei ollut aikaa hirveästi mutta päätin kuitenkin lähteä iltapistolle. Ensin kävin Kaarinan Kalastuskeitaasta hakemassa vähän sidontamatskua että saa tehtyä lisää ottipelejä. ;) Siitä sitten suuntasin kohti mestoja. Paikkaa en ollut vielä lyönyt lukkoon ja kuumeisesti mietin mielessäni illan kohdetta. Tuuli oli varsinkin puuskissa aika rajua, se rajasi paikkoja kovalla kädellä. Päätin lähteä riskillä lahteen jota ei välttämättä kuitenkaan pysty kalastamaan. Tilannetta ei myöskään pysty etukäteen tarkistamaan koska autolla ei pääse lähellekään rantaan. Se oli siis kaikki tai ei mitään!
Pelko persiissä rymysin metsien läpi rantaan. Tuuli ei tänne kuitenkaan osunut liian pahasti, onneksi. Sen sijaan veden väri meinasi keskeyttää reissun heti alkuun, ilmeisesti tuuli oli samentanut veden todella pahasti. Toiveikkaana lähdin potkimaan rannasta ulommas jos vesi vaikka kirkastuisi kauempana. Vähän se kirkastuikin mutta kovin sameaa oli silti. Luovuttaminen alkoi käydä mielessä mutta päätin silti yrittää. Potkin tuulen yläpuolelle lahden suulle ja lähdin siitä liukumaan myötätuuleen. Tuuli pyöri ihmeellisesti ja perhonheitto oli todella haastavaa. V-käyrä alkoi jo hipoa pilviä ja olin jo todella lähellä iskeä kamat kasaan. Päätin kuitenkin kopaista nopeasti matalasta tynkäkaislan seasta jos siellä olisi jotain elämää.
Oranssi-kultaista tinseliä siiman päähän, ajattelin sen ehkä toimivan samentuneessa vedessä. Yllättäen kaislan sisältä löytyi vähän kirkkaampaa vettä, ilmeisesti tuuli ei osunut tänne niin kovasti kuin muualle. Taisi olla toinen heitto kun perhoa jo vietiin. Kovasti oli vauhtia kalalla, heti tärpistä muutama metri sivulle, irti ja pyörteet pintaan. Ei ollut ihan pieni eikä kyllä kovin isokaan, varmaankin muutaman kilon kala. Tästä uutta virtaa saaneena jatkoin tynkäkaislikon tykitystä.
Muutama heitto ja tarjous kelpasi. Pirteä kolmosen kala tempaisi tinselin huolellä mökkiin ja veresti sopivasti itsensä, ruokakala olikin mielessä. Kala pussiin ja homma jatkui.
Kohta puikkari tavoitteli perhoa pariin otteeseen jäämättä kiinni.
Sitten edessä aukesi pieni aukko tynkäkaislassa josta on edellisreissuilla kaloja tullut, mm. viime reissulla seiska. Muutaman heiton kerkesin tähän koloon tehdä kunnes tinseliin polkaistiin rajusti. Kala tuli pintaan mesoamaan ja näin sen hyvin. Arvelin ehkä kolmosen kalaksi. Ihmettelin kuitenkin kun kalan potku oli melko laajaa ja voimaa tuntui olevan? Renkaan vierellä kala kasvoi jo vitoseksi ja liplockissa vasta tajusin että perhana, nyt voi olla metrinen!
Kala pussiin (ei siis sinne samaan pussiin kuin edellinen vaan punnituspussiin ;)) ja rantaan. Paksukaisen mitoiksi selvisi tasan 100 cm & 7,6 kg. Parin kuvan jälkeen kala lähti takaisin kutuun valmistautumaan. Jes!
Vielä hetken ehdin heittää ennen hämärän tuloa saaden muutaman puikkaritärpin. Kaiken kaikkiaan mukava kahden kalan iltapisto, kannatti kuitenkin yrittää vaikka alkuun ei näyttänytkään kovin hyvältä!
Lauantaina lähdettiin Kabanossin kanssa liikkeelle. Tarkoituksena oli heittää pitkä päivä alueella joka oli tänä keväänä jäänyt vielä käymättä. Piiiiitkän ajomatkan päätteeksi saavuimme kohteeseen ja totesimme veden mukavan kirkkaaksi. Tuulta ei juuri ollut ja aurinko paistoi pilvettömältä taivaalta. Vesillä olon kannalta hyvä keli, ei tule ainakaan kylmä! Mielessä kuitenkin ajatus että tästä tulee vaikea päivä, varsinkin kun tämä oli meidän ensimmäinen kevätreissu koskaan tälle alueelle.
Reissu alkoi yllättävän hyvin kun aamulla sidottuun uuteen tinseliin otti nelosen kala heti aloituskulmasta. Toistakin tarjottiin mutta karkuutin sen.
Hyvän alun jälkeen heitettiin hetki tyhjää kunnes tutusta ottipaikasta, erään mökkirannan kupeelta papukaija-slinkyyn otti laiha n. 3,5 kg kala. Jatkoimme tuttuun lahteen jossa varmasti olisi kalaa, vielä kun ne löytäisi.
Alkupätkä oli ihan hiljainen, mutta takakulmaan osui tuuli ja sieltä alkoi kalojakin löytyä.
Alkuun karkuutin pari kalaa pieneltä alueelta. Pyörähdin välissä muualla ja kohta tultiin Kabanossin kanssa heittämään tuota kohtaa. Tämä kevät on osoittanut että kalat voivat olla ihan pienellä alueella yhdessä läjässä joten oli kova usko että tuosta vielä napsuu. Aloimme hieroa tynkäkaislaa tarkasti läpi. Kabanossi käytti heti renkaassa n. 1,5 kg kalan. Kohta omaa slinkyä tavoitteli selkesti puikkaria isompi kala mutta ei ottanut kunnolla, jätti vain muhkeat pyörteet jälkeensä.
Perhon vaihtoa ja PuMu HD uimaan. Se kelpasikin heti kahdelle 2-3 kg kalalle. Fiilis oli hyvä, kalat löytyivät ja tunne oli sellainen että tärppi tulee millä hetkellä hyvänsä!
Enempää kaloja emme tuosta kuitenkaan enää saaneet, pari varovaista tärppiä ainoastaan.
Jatkoimme siis matkaa. Seuraavaksi heitimme mitättömän näköisen lyhyen kaislikkopätkän joka syksyllä usein antoi puikkarin. Tässä vaiheessa ilmassa alkoi olla pientä kilpailun makua, kumpi ottaa siitä sen puikkarin?
Minulle tarjottiin heti tilaisuutta mutta en saanut kalaa tarttumaan. Kohta ilmeisesti sama kala kävi Kabanossin siiman päässä mutta ei jäänyt. Heitin törkeästi nopeaa paikkoheittoa (tätä emme yleensä harrasta) Kabanossin suuntaan mutta ei kelvannut omakaan tarjous enää :) Tyhjin käsin jouduimme siis poistumaan tältä pätkältä. Alkoi olla lakisääteisen paikka joten rantauduimme läheiselle kalliolle vähän lämmittelemään ja eväitä syömään.
Tauon jälkeen homma jatkui taas uudella innolla. Kabanossi meni vaihteeksi keulapaikalle ja peräkanaa lähdimme kalastamaan viime syksyltä tuttua "puikkarilahdukkaa" läpi. Kabanossin pinkki-valkoinen HD alkoi kerätä kaloja heti. Ensin puikkari ja heti perään nätti +4 kg kala.
Itse tulin omin perhoineni perässä ilman tärppiä. Lahden toiselta kulmalta Kabanossi napsi vielä pari kalaa renkaaseen ja karkuutti pari. Itselle tarjottiin yhtä kalaa mutta karkuutin senkin.
Pienempi kala tuntui ainakin olevan suht hyvällä napilla, ja vielä kun edessä aukesi viime syksyn perusteella ehkä alueen saalisvarmin reuna, oli fiilis odottava. Kohta napsuu ja lujaa!
Hetken aikaa mentiin tyhjää heittäen. Sitten kaislan reunan profiili muuttui rikkonaisemmaksi ja samalla alkoi tapahtua. Lyhyeltä kaislanpätkältä löytyi paljon kalaa matalasta tynkäkaislan sisältä. Tärppejä sateli sieltä täältä kovaan tahtiin ja kalat olivat mukavan pirteitä siiman päässä. Hetken aikaa kalastus oli yhtä juhlaa! Isoja eivät kalat tässä olleet, vaan 1-2 kg peruskalaa. Hauskaa oli kuitenkin senkin edestä, mukavaa vaihtelua niille muutaman tärpin reissuille joita on tänä keväänäkin nähty. Tuolta lyhyeltä pätkältä saimme hetkessä kymmenkunta kalaa ylös asti ja karkuutimme monta. Sekaan sattui myös meidän porukassa harvinainen tilanne, eli tuplatärppi! Pitihän siitä ihan kuvakin ottaa todisteeksi. :)
Kaikki hyvä loppuu aikanaan ja niin loppui kalantulokin. Tuolta hyvältä pätkältä olisi varmasti saanut vielä lisää kaloja jos sen tahkomista olisi jatkanut, mutta päätimme mennä eteenpäin. Edessä olisi vielä monta paikkaa jotka teki mieli heittää läpi.
Hetken hiljaisuuden jälkeen saavuimme kohtaan jota hehkutin Kabanossille puikkaripaikkana. Ärviää kasvava aukko kaislan sisällä oli kuitenkin hiljainen, ei näkynyt sitä hehkuttamaani puikkaria. Kohta kuitenkin lähdettiin Kabanossin PuMu HooDeetä kuskaamaan vauhdikkasti. Kala meni pohjia pitkin kuin juna ja alkoi näyttää siltä että hienon päivän kruunaus on nyt tuloillaan. Ensimmäisen näköhavainnon jälkeen veikkasin että vois olla just metrinen. Kalan menohalut olivat kuitenkin jotain ihan käsittämättömiä, lähemmäs 10 min taisi mennä vapa mutkalla ennen kuin kala antautui kehtoon. Välillä kala jurotti paikallaan pohjassa eikä liikkunut mihinkään vaikka Kabanossi antoi painetta niin paljon kuin uskalsi. Lopulta selvisi että kala oli iskenyt perhosta ohi ja jäänyt niskasta kiinni, se osittain selittää nuo kovat menohalut. Suurhauki kuitenkin ylhäällä, ylävitosen paikka! Arviot kalan painosta pyörivät kasissa kun mentiin rantaan. Tuttuun tyyliin päätimme mitata kalan ensin. 104 cm, oho! On tää ainakin ysi, jopa enemmän! Sitten pari nostoa vaa´alla ja painoksi selvisi ehkä se kaikkein harvinaisin lukema eli 9,9 kg. :) Upea, paksurunkoinen hauki joka ei kuitenkaan ollut muodoiltaan mikään mätisäkki. Selkä oli todella paksu, kuin lainattu muskielta!
Tupakkatauko rannassa hienon kalan kunniaksi ja samalla viestiä tiimikavereille. Hienon päivän hieno kruunaus, nyt on elämä hienoa! Kohta kykenimme taas jatkamaan kalastusta.
Kabanossi lähti heittämään tynkäkaislikkoa, itse päätin heittää ulkoreunaa vaikka se olikin ollut tänään hiljainen oikeastaan koko päivän. Ja sama hiljaisuus jatkui nytkin, en saanut ulkoreunasta tärppiäkään. Samaan aikaan Kabanossilla oli kaislan sisällä joitakin tapahtumia.
Päivä oli ollut jo tähän mennessä meidän mittapuulla todella hyvä. Nyt oli kuitenkin jostain syystä sellainen tunne että vielä voisi olla mahdollisuus toiseenkin isoon kalaan. Taidettiin jopa heittää ilmoille jotain läppää tuplametripäivästä sen kummemmin ajattelematta.
Saavuimme erään lahden suulle jossa oli isoja kaloja tarjolla viime syksynä mutta yhtään isoa emme ole sieltä saaneet ylös asti. Oli vahva tunne että täältä löydämme jotain.
Kabanossi oli saanut viimeisimmät tapahtumat PuMu-värisellä HooDeellä joten laitoin itse samanlaista siiman päähän. Kohta se kelpasikin puikkarille, pitkästä aikaa sain tuntea miltä hauki tuntuu siiman päässä, olinkin jo heittänyt pitkään ilman kalaa.
Heitin Kabanossille vitsillä että jos saan tällä reissulla kerhokalan niin tarjoon baari-illan! Oisko ollu pari heittoa siitä kun perhoa vietiin. Heti ensipotkuista asti oli selvää että nyt on muuten hyvä kala! Vesi roiskui oikein huolella kun kala möyri pinnassa tynkäkaislan seassa. Huusin jopa mahdollisesta kerhokalasta, Kabanossilla oli tässä vaiheessa varmasti jo miestä väkevämpi mielessä. :D Pienet väännöt ja uittelin kalan suoraan kehtoon Kabanossin avustuksella. Tässä vaiheessa riemu repesi ja taisihan siinä pienet voitonhuudot päästä. Ei taida olla ihan kymppi mutta komea kala kuitenkin! Rannassa kalan mitoiksi sitten selvisi 106 cm/8,8 kg. Ihan huikeeta, päivän toinen metrikala! Fiilis oli tässä vaiheessa ylittämättömän hyvä ja hetkihän siinä meni rannalla pyöriessä. :D
Vielä hetken ehdimme heittää ennen hämärän tuloa. Itse en tainnut saada enää mitään mutta Kabanossi napsi vielä pari peruskalaa. Sitten oli aika viheltää peli poikki ja lähteä potkimaan takaisin autolle. Ehdottomasti yksi kevään parhaimmista päivistä, 26 kalaa ylös asti joista kaksi yli metrin. Kun tekee kovasti töitä niin joskus se palkitaan! :)
Päivän ehdoton ykkönen oli PuMu-värinen HD. Jälleen kalat ihan matalassa, metrin vedessä tynkäkaislikossa ja tuulen alla.
Sunnuntaina päätimme palata edellispäivän rikospaikalle, sen verran hyvää meininkiä oli ja paljon jäi mestaa vielä heittämättä. Vesille mentiin tällä kertaa eri kohdasta ja jätimme suosiolla eilen nihkeän alkupätkän heittämättä. Auto parkkiin metsätien varteen ja pieni kävely rantaan.
Eilen muutaman kalan antanut pikkulahdukka oli nyt ihan hiljainen ja tärpeittä jouduimme sieltä poistumaan. Aurinkokelin luottoväriä eli oranssi-valkoista slinkyä siiman päähän ja kohta oli avauskala ylhäällä. Perussettiä eli n. 1,5 kg kala. No, peli auki!
Eilisen kuumimmalta pätkältä saimme muutamia kaloja ylös. Kokoluokka samaa tuttua 1-2 kg.
Parin tunnin kalastuksen jälkeen pidimme tauon rannassa, tässä vaiheessa ylhäällä oli käynyt 7 haukea. Tauon jälkeen tahti hieman rauhoittui ja loppuilta tarjosi vielä 5 kalaa. Kaloja kyllä tarjottiin enemmänkin mutta ei saatu niitä tarttumaan. Hämärään asti vedettiin, päivän loppusaldo siis 12 kpl 1-2 kg kaloja. Kabanossi karkuutti harmittavasti pari isompaa jotka olisivat luultavasti täyttäneet suurhauen mitat. Joka tapauksessa hieno päivä merellä!
-Suurkalastaja
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti