Alku oli ihan hiljainen, tärppejä tuli harvakseltaan ja ne olivat tosi varovaisia ja tartuttaminen vaikeaa. Sieltä täältä tuli puikkareita niin Minnareilla kuin spinnereilläkin. Pistin kaiken kelin piikkiin, aurinkopläkä kun on harvoin mikään huippukeli hauen kalastuksessa. Iltapäiväksi oli luvattu pilvikeliä ja jopa sadetta, joten niitä odottelin kovasti...
Aamuseitsemän aikoihin olin ehtinyt tuttuun paikkaan joka yleensä jonkun kalan antaa. Hiljaista oli siinäkin, ei edes puikkareita. Sitten heitin spinnerin pitkälle kortteikkoon ihan rantamatalaan.Vana lähti tulemaan perässä mutta kääntyi nopeasti pois. Vana oli vain hetken aikaa näkyvillä eikä näyttänyt kovin kummoiselta mutta päätin kuitenkin heittää uudelleen. Uusi heitto taisi osua suoraan kalan päälle ja se lähti kovaa vauhtia sivulle. Nyt vana näkyi kunnolla ja selvisi ettei ole todellakaan puikkari kyseessä! Kohta näkyi kun kala lähti spinnerin perään. Hetken matkaa se seuraili ottamatta kuitenkaan kiinni. Kohta vana hävisi ja luulin kalan luovuttaneen. Päätin kiskaista spinnerin pois muutaman metrin päästä että pääsen heittämään paikkoheiton. Tämä oli todellinen virheliike, kala tuli kuitenkin perässä, pyörähti parin metrin päässä pois eikä enää näyttäytynyt. Selkeästi yli vitosen kala, ehkä jopa metrinen eli todella mukava järvihauki.
Tuon jälkeen homma jatkui tuttuun tyyliin, puikkareita sieltä täältä. Tapahtumia kyllä tuli mutta tartutus tuotti ongelmia varovaisten tärppien takia. Sitten yhdessä ankkuripaikassa alkoi kelta-mustaan Minnariin alkoi iskeä vähän paremmin ja siitä ankkuripaikasta sain hetkessä 6 kalaa ylös asti.
Sitten homma jatkui astetta parempana, tapahtumia tuli hyvin ja kalat pysyi nyt vähän paremmin kiinnikin. Pientä vaan oli, suurimmat ylös tulleet oli parin kilon kaloja. Hauskaa kuitenkin oli kun tapahtumia piisasi ja kalat oli pirteitä. Ja kaiken lisäksi keli oli mukava vesillä olon kannalta, aurinko paistoi lämpimästi!
Puolen päivän aikoihin veneessä oli käynyt 32 haukea. Tässä vaiheessa olisi jo pitänyt lopettaa kun olisi muitakin hommia. Sen verran oli kuitenkin poltetta että päätin jäädä vielä hetkeksi aikaa. Ja onneksi jäin!
Puolen päivän jälkeen keli alkoi muuttua, taivaalle kasaantui pilviä ja tuuli yltyi. Tätä olin odottanut ja oli sellainen tunne että nyt voisi alkaa paukkua. Hetken aikaa oli nimittäin ollut aika hiljaista.
Yhden jälkeen saavuin samoille holleille mistä edellisreissulla pari viikkoa sitten sain perholla seiskan.
Heitin firetigerin väristä SG Da Bushia kortteikon sekaan ja kohta sitä vietiin. Heti ensisekunneista asti oli selvää että nyt on hyvä kala kiinni. Yritin painostaa sitä pintaan että näkisin kalan koon, mutta kala vastasi siihen syöksymällä veneen alle. Hetki kovaa vääntöä kortteikon reunalla ja sitten oli nätti kala haavissa. Pituutta löytyi 101 cm ja painoa hoikassa kunnossa 6,3 kg. Muutama kuva tietysti ja kala takaisin omaan elementtiinsä. Reilusti pidempään piti kesähaukea elvyttää kuin kylmän veden kalaa mutta lähtihän se sitten lopulta pirteästi kotiin. Iso kumihavashaavi on kyllä kätevä tuossakin, kalan voi antaa kerätä siellä voimia hetken aikaa.
Pienet fiilistelyt ja kalastus jatkui. Tuli sellainen jännä tunne että vielä voisi olla hyvät mahikset isoon kalaan? Tuosta samasta ankkuripaikasta ei enää tapahtumia tullut mutta seuraavasta napsahti. Heitto sivutuuleen kortteikon reunaan ja samaa Da Bushia vietiin. Ekojen potkujen jälkeen ajattelin kalan olevan ehkä joku kolmonen. Venettä lähestyttäessä kala teki sen minkä iso kala yleensäkin, eli junnasi syvällä eikä noussut pintaan. Ekan näköhavainnon jälkeen sain varmistuksen: metrikala. Kohta oli kala haavissa ja nyt alkoi jo vähän hymyilyttää! ;) Mittojensa puolesta aika samasta muotista kuin edellinenkin, 6,5 kg/102 cm. Muutamat kuvat ja kala takaisin lahnoja kiusaamaan.
-Suurkalastaja
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti